Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kaakkois-Suomessa sijaitsevaan Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluu yhteensä kuusi kuntaa: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Kymenlaaksossa asuu hieman alle 160 000 henkilöä, joista eläkeikäisen väestöstä osuus on maan suurimpia ja syntyvyys maan matalimpia. Kymenlaakson väkiluku on ollut vuosia laskusuuntainen ja sen on ennustettu vähenevän entisestään tulevien vuosien aikana. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja Kymenlaakson alueen lapsiperheiden palvelutarve on suuri johtuen perheiden moninaisista ongelmista.
Digitaalisten palvelujen kehittämisellä vastataan koronaviruspandemian aiheuttamaan hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa digitalisaation kehittämisellä lisätään perhekeskuspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta mahdollistamalla tehokas ja oikea-aikainen hoitoon pääsyllä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat osa perhekeskuksen palveluja. Opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjotaan 2. asteella, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa.
Palvelut kuuluvat osaksi opiskeluhuoltopalveluja. Terveydenhoitajan palvelujen lisäksi oppilaille ja opiskelijoille on tarjolla kuraattori- ja psykologipalvelut. Digitaalisilla palveluilla mahdollistetaan palveluiden käyttö myös muulloin kuin fyysisesti paikan päällä kouluissa ja oppilaitoksissa.
Terveydenhoitajan palveluita on tarjottu aiemmin pääosin lähipalveluina, ja ajanvarauksen on tehnyt ammattilainen. Suomen kestävän kasvu ohjelma hakekaudella kehittäminen on kohdentunut palveluihin pääsyn sujuvoittamiseen. Ajanvarauksen palveluja on lähdetty digitalisoimaan ja lähipalvelujen rinnalle on lähdetty tarjoamaan etävastaanoton palveluja. Kehittämisessä on siten myös huolehdittu palvelujen saavutettavuudesta.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on otettu käyttöön Oma Kymenlaakso -palvelu, jonka kautta asiakkaat pystyvät mm. täyttämään hoitoon liittyviä lomakkeita ja kyselyitä, asioida vastaanotolla etänä ja varata aikoja.
Opiskelijoita on pyydetty palautetta ajanvarauksen ohjausteksteistä. Lisäksi huoltajien ja opiskelijoiden antamaan palautetta, myös terveydenhoitajien saamaa spontaania palautetta, on huomioitu kehittämisessä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kouluterveydenhuollossa käytössä olevat lapsen terveystarkastukseen liittyvät vanhemman esitietolomakkeet haluttiin tuoda Oma Kymenlaakso -palveluun, jotta lomakkeet on mahdollista täyttää digitaalisesti ja asiointi hoituu saman palvelun kautta, joka alueella käytössä.
Opiskeluterveydenhuollon digitaalisten palvelujen kehittämisen tavoitteena oli lisätä 2. asteen opiskelijoiden mahdollisuutta digitaaliseen asiointiin opiskeluterveydenhuollon palveluissa sekä sujuvoittaa palveluihin pääsyä ja palvelujen saavutettavuutta. Tavoitteena oli tarjota palveluita opiskelijoille niin lähi- kuin etävastaanottojen muodossa, ja mahdollisuus opiskelijan valita itselleen sopivin asiointitapa sen hetkisen tarpeensa mukaisesti.
Lisäksi halutiin vähentävän tarvetta muokata ajanvarauskirjoja ja sitä, että terveydenhoitajien tulee seurata ja huolehtia, onko digitaalisesti varattavia aikoja vapaa vai ei.
Kehittämisen lopputuotoksena toivottiin, että kaikki opiskeluterveydenhuollon digitaalisen ajanvarauksen palvelut ja niihin sisältyvät toimintamallit yhteen oppaaksi. Oppaan tarkoituksena on ollut selkiyttää ja yhtenäistää terveydenhoitajien digitaalisten palveluiden tuottamista hyvinvointialueella.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Saatavilla olevaa mittaritietoa on raportoitu säännöllisesti sekä esitetty seurantakokouksissa.
Mittaritietoa saadaan digitaalisesti varattujen aikojen määristä (etävastaanotot / lähivastaanotot), täytettyjen esitietolomakkeiden määristä, toteutuneiden videovastaanottojen määristä ja asiointikokemuksesta etävastaanotolla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Selkeä ohjeistus, joka on koottuna ammattilaisille yhteen paikkaan
- Viestintään panostaminen
- Asiakkaille lähtevissä tiedotteissa, ohjausteksteissä ja viestinnässä painotus saavutettavuuteen. Vaikeasti ymmärrettävän termistön välttäminen.
- Moniammatillinen kehittäminen ja yhdyspintatyö eri toimijoiden kesken, joiden palveluja käyttää sama asiakaskunta (opiskelijat / opiskeluhuoltopalvelut)
- Päivittämisvastuista sopiminen mm. kansallisesti käytössä olevien lomakkeiden muutokset
