Keusoten kotihoidossa on käytössä kuusi erilaista laatuindikaattoria (asiakkaan osallisuus arviointiin, kaatuminen, kivuttomuus, aliravitsemus/ravitsemus, sosiaalisuus/yksinäisyys ja audit-C). Hankkeen aikana tehtiin selvitys ja vertailua muualla käytössä oleviin kotihoidon laatumittareihin koskien asiakkaan aktiivisuutta ja elämänlaatua sekä hoidon ja hoivan laatua. Selvityksen pohjalta tämänhetkinen mittaaminen painottuu odotetusti toimintakykyyn ja hoitoisuuteen ja vähemmän palvelujen vaikuttavuuteen. Osana selvitystä luotiin myös yleisnäkymä laatu- ja vaikuttavuusmittariston rakenteesta ja tietolähteistä hoitohenkilöstön ja johdon näkökulmista ensiö- ja toisiokäytön ymmärryksen syventämiseksi.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Hyvinvointialueen yhdenmukaiset toimintatavat kotihoidon laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämiseksi ja tiedolla johtamiseksi on hyvin olennaista kuntakohtaisten toimintatapojen väistyessä.
Ei kerrytetty asiakasymmärrystä.
Alkuperäiset tavoitteet olivat:
Tavoitteet saavutettiin osittain. Hankeaikana kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden toimintamallin kehittäminen kytkettiin vahvemmin hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tiekarttaan yksittäisen pistemäisen toimeenpanon sijaan. Tällä haluttiin varmistaa vaikuttavuuden tietopohjan rakentuminen yhdenmukaisesti sekä tietojohtamispalvelujen resursoinnin optimointi hyvinvointialuetasoisesti.
Keusoten kotihoidossa on käytössä kuusi erilaista laatuindikaattoria (asiakkaan osallisuus arviointiin, kaatuminen, kivuttomuus, aliravitsemus/ravitsemus, sosiaalisuus/yksinäisyys ja audit-C). Hankkeen aikana tehtiin selvitys ja vertailua muualla käytössä oleviin kotihoidon laatumittareihin koskien asiakkaan aktiivisuutta ja elämänlaatua sekä hoidon ja hoivan laatua. Selvityksen pohjalta tämänhetkinen mittaaminen painottuu odotetusti toimintakykyyn ja hoitoisuuteen ja vähemmän palvelujen vaikuttavuuteen. Osana selvitystä luotiin myös yleisnäkymä laatu- ja vaikuttavuusmittariston rakenteesta ja tietolähteistä hoitohenkilöstön ja johdon näkökulmista ensiö- ja toisiokäytön ymmärryksen syventämiseksi.
Kaikkia hankkeelle esitettyjä tavoitteita ei saavutettu, mutta hankeaikainen työ vei merkittävästi eteenpäin ymmärrystä laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen merkityksestä asiakaslähtöisessä toiminnan kehittämisessä, sekä tuotti suunnitelman mittaroinnin
jatkokehittämiseen osana hyvinvointialuetasoista vaikuttavuuspilottia. Selvityksen avulla tarkentui muun muassa tarve laatu- ja vaikuttavuusmittariston laajentamisesta vahvemmin RAI-pohjaiseen mittaristoon, jolloin saadaan lisättyä mittariston peittävyyttä kaikilla osa-alueilla (asiakkaan aktiivisuus, elämänlaatu, hoidon ja hoivan laatu).
Kotihoidon esihenkilötason sitoutuminen pitkäjänteiseen työhön, jossa tulee noudatella montaa eri tasoa (operatiivinen, taktinen, strateginen) ja huomioida valtakunnalliset normit, ohjeet ja suuntaviivat.