Tuotokset ja tulokset
Hankkeessa luotiin useita erilaisia toimintamalleja ja tuotoksia hyvin erilaisiin tarpeisiin,
joista on haasteellista nostaa vain yhtä onnistunutta toimintamallia. Nostamme lähempään
tarkasteluun esimerkinomaisesti yhden toimintamallin ja kolme tuotosta, jotka huomioivat
ja tuovat hyvin esille asiakasnäkökulman lisäksi myös työntekijän ja järjestäjän näkökulmat
sekä mahdollisesti myös omaisen toimijuuden.
Lääkeautomaattien sujuvan kierron toimintamalli on yksi alueen onnistunut kehittämisen
tulos. Toimintamallin kehittämisessä päivitettiin asiakkaan soveltuvuuden arviointi
lääkeautomaatin käyttäjäksi, määriteltiin henkilöstön selkeä roolijako lääkeautomaatin
elinkaaren varrella, huomioiden myös Haipro-tilanteet sekä laitteiden ongelma- ja
poikkeustilanteet. Lisäksi toimintamalliin tarkennettiin laitteiden sujuva kierto, jotta laitteet
eivät seiso tyhjäkäynnillä. Toimintamalli ja lääkeautomaateista hyötyvien asiakkuuksien
löytyminen kokonaisuutena vapauttavat kotihoidon työntekijöiden aikaa läsnäkäyntejä
tarvitseville asiakkaille. Lääkeautomaattien käyttö mahdollistaa paremmin asiakkaan oman
näköisen arjen toteuttamisen, kun arki ei ole hoitajien käyntiaikojen määrittelemää, sekä
turvaa säännöllisen lääkehoidon toteuttamista. Hoitajakäyntien muuttuminen
lääkeautomaatin kautta toteutettavaan lääkehoitoon näkyy hoitajakäyntien vähenemisenä
ja näin ollen matka- ja työaikasäästöinä järjestäjälle. Onnistumisen kokemusta
lääkeautomaattien toimintamallissa lisää myös se, että malli on koko alueella käytössä ja
sitä on kehitetty muuttuvien tarpeiden myötä eteenpäin. Lisäksi mallia voidaan soveltuvilta
osin soveltaa myös muun teknologian käyttöönottamisessa ikääntyneiden palveluissa. Nyt
mallia on jo hyödynnetty sensoriteknologian hyödyntämisessä palvelutarpeen arvioinnissa.
Toimintamallien lisäksi alueella tuotettiin hankkeen mahdollistamana Teknologiakatalogi ja
ikääntyneen omaiselle tai läheiselle suunnattu opas ikääntyneen toimintakyvyn tukemisen
keinoista (”Ikääntyneen arjen toimintakyvyn tukeminen — Opas läheiselle”) sekä päivitettiin
Omaishoidon opas. Nämä oppaat ovat merkittäviä niin alueen ikääntyneiden ja heidän
omaistensa näkökulmasta kuin asiakastyötä toteuttavien työntekijöiden varhaisentuen
työvälineinä.
Ikääntyneen arjen toimintakyvyn tukeminen – opas läheiselle on tarkoitettu kannustamaan
ikääntyneen omaista tai läheistä osallistumaan ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseen,
toimintakyvyn eri osa-alueiden ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Oppaan vinkkejä voi
toteuttaa kaukanakin asuva läheinen ja opas toimii monipuolisena tiedonlähteenä
ikääntyneelle itselleenkin. Opas tulee löytymään Keusoten verkkosivuilta ja sitä jaetaan
myös paperisena Keusoten eri yksiköissä sekä 3. sektorin toiminnoissa.
Omaishoidon oppaan tavoitteena on tavoittaa omaishoitajuutta miettivät henkilöt sekä
omaishoitajana jo toimivat henkilöt. Opas tuo kattavasti, mutta riittävän ylätasoisesti tietoa
omaishoitajuudesta ja omaishoitajuuden aikana saatavasta avusta ja tuesta eri
elämäntilanteissa. Oppaan toivotaan antavan tietoa niin mieltä askarruttaviin asioihin kuin
käytännön tietoa siitä, miten toimia muuttuvissa tilanteissa. Opasta voivat hyödyntää kaikki
omaishoitajat ikään tai asiakasryhmään katsomatta. Omaishoidon opas löytyy Keusoten
verkkosivuilta ja on kaikkien saatavilla. Sitä jaetaan omaishoitajuudesta kiinnostuneille ja
omaishoitajille.
Kehittämistyön tuloksena syntyneitä toimintamalleja ja tuotoksia on otettu käyttöön alueella
erittäin hyvin. Suuri tavoitemäärä suhteessa hankeaikaan haastoi kehittämistyössä sen, että
hankkeen päättyessä moni uusi toimintamalli tai tuotos oli käyttöönoton kynnyksellä, eikä
hankeaikana siten ehditty varmistamaan kaikkien toimintamallien ja tuotosten laajaa
käyttöönottoa tai käyttöönotettujen tuotosten juurruttamista osaksi vakiintunutta toimintaa.
Hanketyössä mukana olevien esihenkilöiden sitoutuneisuus kehittämistyön tuotoksiin
kuitenkin varmistaa sen, että hanketyön tuotoksia otetaan käyttöön ja vakioidaan osaksi
toimintaa hankeajan jälkeenkin.
Vaikutukset ja vaikuttavuus
Kehittämistyön tuotoksista (toimintamallit ja muut tuotokset) olisi tarpeen osoittaa
monipuolisesti eri toimijoiden (alueen asukas, asiakas, henkilöstö, johto) näkökulmasta
saavutettuja hyötyjä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Hankeajan alussa jo ennakoitiin riskiksi
se, että hankkeen tuottamien toimintamallien hyötyjä tai vaikutuksia, saati vaikuttavuutta ei
pystytä todentamaan suhteessa hankkeen lyhyeen kestoon ja tavoitteiden runsaaseen
määrään nähden. Tämä riski toteutui juurikin edellä mainituista syistä. Myös tiedolla
johtamisen tietotuotannon luotettavuus ei toteutunut niin, että kehittämistyön etenemistä ja
hyötyjä oltaisiin voitu todentaa sen avulla toivotussa määrin.
On todettava kuitenkin, että nykyisten etäpalvelujen vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti ja on
pystytty todentamaan, että vaihtoehtoiset digitaaliset palvelujen tuottamistavat (esim.
lääkeautomaatit ja sensoriteknologia palvelutarpeen arvioinnin apuna) mahdollistavat
useampien asiakkaiden hoidon pienemmillä resursseilla. Lähinnä lääkeautomaattien
sujuvan kierron toimintamalli oli kehittämistyön tuotos, josta pystyttiin osoittamaan
erityisesti kustannushyötyjä. Kuitenkaan uusien hankkeessa kehitettyjen palvelujen
vaikutuksia asiakkaisiin ei pystytty juurikaan arvioimaan eikä todentamaan lyhyestä
hankeajasta ja tavoitteiden määrästä ja laadusta johtuen. Hanke kuitenkin lisäsi Keusoten
omaa asiantuntemusta useista aiheista, mikä on edellytys palvelujen laajentamiselle
tulevaisuudessa.
Hanke pyrki heti alussa todentamaan kehittämistyön edistymistä todentavia
seurantamittareita, sekä mittareita, joilla voidaan todentaa kehittämistyön tuotosten
hyötyjä, vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Kehittämistyön mittaaminen osoittautui kuitenkin
haasteelliseksi. Näin ollen tuotosten hyötyjen, vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittamiseen
tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota kehittämisen yhteisissä rakenteissa jo
hankesuunnitelmavaiheessa.
