Korttelikaverit asunnottomuuden ehkäisijöinä - etsivän asumissosiaalityön malli

Luotu 11.01.2021
Korttelikaverit asunnottomuuden ehkäisijöinä - etsivän asumissosiaalityön malli

Tiivistelmä

Suoja-Pirtti ry:n Korttelikaveri-toiminta perustuu työparimalliin, eli ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tiimissä toteutettavaan yhteystyöhön. Korttelikaverit-hankkeessa kehitettiin asumispalveluihin soveltuvaa etsivän asumissosiaalityön mallia. Hanketyöntekijöistä puhutaan termillä korttelikaverit.

Toiminnan lähtökohtana on ollut tarve tavoittaa aiempaa paremmin asumispalveluissa asuvia ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneet tai heillä on ennakkoluuloja ammattilaisia kohtaan. Luottamuksen, vertaisuuden, toiminnallisuuden ja rinnalla kulkemisen avulla voidaan tavoittaa vaikeasti tavoitettavia ihmisiä, vähentää riskiä asunnottomuuden uusiutumiselle ja lisätä hyvinvointia.

Korttelikaveri-toiminnan perusajatuksena on, että korttelikaveri käy viikoittain sovituissa asumisyksikössä joko yksin tai työparin kanssa. Yksiköissä korttelikaveri järjestää tarpeiden ja toiveiden mukaan erilaisia aktiviteetteja tai vain viettää aikaa ja on läsnä asukkaille. Välillä toiminta suuntautuu yksiköstä ulospäin esimerkiksi harrastetoiminnan, retkien, palveluihin saattamisen tai tutustumiskäyntien muodossa. On tärkeää, että korttelikaveri on yksikössä motivoimassa lähtöön, pyytämässä mukaan, kulkemassa yhtä matkaa sekä tarvittaessa antamassa matkalipun, jotta mahdollisimman moni asukas saadaan lähtemään toimintaan. Toiminnalla edistetään myös asumisyksiköiden yhteisöllisyyttä. Kasvotusten tapahtuvan työn lisäksi korttelikaveri-toiminnassa on tärkeää, että asukkaisiin pidetään yhteyttä myös tapaamisten välissä, jotta suhde pysyy tiiviinä ja rennolla yhteydenpidolla turha virallisuuden tunne vähenee. Yhteydenpito voi olla soittelua, viestittelyä, kuvien lähettämistä pikaviestisovelluksissa sekä arjen jakamista tai yleiseen keskusteluun osallistumista yksikön yhteisessä Facebook-ryhmässä. Korona pandemian aikana toimintaan tulivat vahvemmin mukaan myös puhelimella ja tietokoneella tapahtuva pelaaminen yhdessä asukkaiden kanssa. Tarkoitus on luoda asukkaisiin mahdollisimman tasa-arvoinen ja kaverillisia elementtejä sisältävä suhde.

Korttelikaveri-toiminnassa keskeisiä elementtejä ovat moninainen työtiimi, rennon tilan ja tekemisen järjestäminen, asuinympäristöön jalkautuva toiminta, tiivis yhteydenpito, mahdollisimman vähäinen valta-asetelma, sekä asiakkaan omien tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan eteneminen. Toiminta on ollut vaihtoehto “viralliselle palvelupolulle”, jossa on voinut ilman painostuksen tunnetta pohtia omaa elämäänsä, kokeilla uusia asioita ja opetella toimimaan erilaisissa ihmiskontakteissa sekä mahdollisesti myös siirtyä lopulta tarvittavien palveluiden piiriin. Perinteisten palveluiden, työelämäpolkujen ja ammattiavun lisäksi omaa hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi on nostettu yhtä arvokkaina asioina mielekkään tekemisen löytäminen, ihmissuhteissa olemisen opettelu, vertaistuen merkitys, uskallus laajentaa elinpiiriään ja kokeilla uutta, uskallus puhua avoimemmin asioistaan ja mahdollisuus nähdä itsensä uudessa roolissa. Näillä keinoilla ollaan päästy vahvistamaan uskoa omaan toimijuuteen, näkemään mahdollisuuksia ja lisäämään itsearvostusta.

Työmallissa keskeisiä asioita ovat oman persoonan käyttö työvälineenä, tiivis yhteydenpito, kiireettömyys, toiminnallisuus, pelillisyys, mahdollisimman vähäinen valta-asetelma, toistuvuus ja spontaanius.

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset
Paljon palveluita tarvitsevat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kokemusosaajien ja ammattilaisten työnohjaus
Korttelikaverit - työparimalli
Klikkaa kohta: Ammattilaisen osallisuutta vahvistavat mallit

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Helsingissä elää joukko huono-osaisia nuoria aikuisia, jotka eivät uskalla, jaksa tai joita ei kiinnosta lähteä ihmisten ilmoille. Pienituloisuus, kouluttamattomuus tai vähäinen koulutus sekä toistuvat vastoinkäymiset ja epäonnistumisen kokemukset altistavat yksinäisyydelle ja ulkopuolisuudelle. Sellainen johtaa usein toimijuuden lukkiutumiseen ja elinpiirin supistumiseen. Myös asunnottomuuden riski kasvaa.

Vaikka ihmiset ovat asumispalveluiden piirissä, ammattilaiset eivät välttämättä ole onnistuneet luomaan heihin avointa ja luottamuksellista suhdetta. Heillä on usein haasteita kiinnittyä muihin palveluihin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Korttelikaverit-hankkeessa vastataan esimerkiksi hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa (2016 – 2019) esitettyyn tarpeeseen löytää keinoja asunnottomuuden ehkäisyyn. Lisäksi projektissa vastataan muun muassa useissa hallituksen kärkihankkeissa esitettyyn tarpeeseen kehittää tarkoituksenmukaisia palveluita sekä lisätä heikommassa asemassa olevien osallisuutta. 

Tarve on jäsennelty seuraavaan kolmeen ongelmaan ja niiden ratkaisuun:

1) Palveluiden saavuttamattomuus: Osa ihmisistä ei löydä / ei jaksa tai uskalla lähteä edes matalan kynnyksen paikkoihin. He eivät ehkä keksi syytä, miksi tehdä niin tai he eivät ole motivoituneita kuntoutumiseen. 

--> Otamme käyttöön etsivän vertaistyön, jossa vertainen ja ammattilainen, eli korttelikaverit, jalkautuvat kohderyhmän asuinympäristöön, kohtaavat asukkaat vertaisinaan ja järjestävät epävirallista toimintaa.

2) Palveluiden tarpeisiin vastaamattomuus: Kasaantuneiden vaikeuksien parissa painivat asukkaat kohdataan palvelujärjestelmässä ongelmien kautta, joka usein luo ensimmäisen motivaation esteen.

--> Hyvinvointi ja motivoituminen edellyttävät oman kodin ja kohtuullisen toimeentulon ja toimintavalmiuksia lisäävien palvelujen lisäksi liittymistä elämän merkityksellisyyttä lisääviin vastavuoroisiin vuorovaikutussuhteisiin eli osallisuutta. Silloin avautuu mahdollisuuksia, joita tarvitaan omien tavoitteiden asettamiseen. Pelkät palvelujärjestelmän asettamat tavoitteet eivät riitä. Osallisuutta syntyy, kun korttelikaverit kohtaavat ihmiset vertaisinaan, ei vain ongelman tai palvelujärjestelmän asiakkuuden kautta. He auttavat rakentamaan vuorovaikutussuhteita asukkaiden omassa elinympäristössä. Toiminnan kautta asukas saa aineksia rakentaa ja muokata ongelmaperustaista ja palvelujärjestelmän tarjoamaa toimijuutta kohti moniaineksisempaa ja omaehtoista, tulevaisuuteen orientoitunutta toimijuutta.

--> Korttelikavereiden vertaistyöntekijät ovat tulkkeja asunnottomuuden uhkaa kokevien asukkaiden ja palvelujärjestelmän välillä. Korttelikaverit keräävät siten juuri sitä kokemustietoa, jota palvelujen kehittämisessä tarvitaan.

3) Asunnottomuutta uhkaavat tekijät ovat yhdistelmä mielenterveyshäiriöitä, päihteiden käyttöä ja ongelmallisia perhesuhteita. 

--> Asunnottomuutta ehkäistään asukkaiden toimintavalmiuksia vahvistavalla toiminnalla, josta asukas saa merkityksellisyyden kokemuksia ja jonka avulla asukas näkee mahdollisuuksia ja asettaa omaa elämää koskevia tavoitteita niin, että hän hakeutuu omasta tahdostaan esimerkiksi kuntoutukseen.

Kohderyhmänä ovat olleet 18 - 35-vuotiaat helsinkiläiset nuoret aikuiset, jotka asuvat asunnottomien- tai päihdehuollon asumisyksiköissä. Kohderyhmällämme on usein kasautuneita ongelmia, kuten riippuvuussairauksia, mielenterveysongelmia, taloudellisia haasteita, haastavia ihmissuhteita, vähäinen koulutus sekä toistuvia epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. He ovat usein syrjäytyneitä tai vaarassa syrjäytyä, jonka seurauksena yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat kasvaneet. Osa näistä nuorista aikuisista kokee jopa asunnosta poistumisen ahdistavana ja lisäksi heiltä puuttuu arkea rytmittävät toiminnot, kuten koulu, työ tai muu vapaa-ajan toiminta. Vaikka nämä ihmiset ovat asumispalveluiden piirissä, ammattilaiset eivät ole onnistuneet luomaan heihin avointa ja luottamuksellista suhdetta.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Vaikutukset heikossa asemassa oleviin asukkaisiin: 

1) Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemuksen myötä asukas saa uusia näkökulmia elämäänsä ja uskaltaa liittyä yhteiseen toimintaan. Heikossa asemassa olevien osallisuus, motivaatio ja hyvinvointi lisääntyvät. 

2) Korttelikavereiden toiminnassa löydetään keinoja osallisuuden ja motivaation lisääntymiseen sekä lupaavia keinoja ehkäistä asunnottomuutta ja katkaista sukupolvittuneita huono-osaisuuden ketjuja. 

Vaikutukset asumisyhteisöjen sosiaaliseen ympäristöön: 

Löydetään keinoja vähentää huono-osaisuudesta johtuvia ja ympäristöön kohdistuvia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Vaikutukset paikalliseen palvelujärjestelmään: 

1) Korttelikaverit tarjoavat yhden keinon ja paikan, johon heikossa asemassa oleva ja asunnon menettämisen riskissä oleva ihminen voidaan ohjata. 

2) Lisääntyy ymmärrys siitä, miten voidaan vähentää asunnon menettämisen uhkaa.

3) Saadaan etsivän työn ja vertaistyön välineitä osaksi asumissosiaalityötä. 

Vaikutukset yhteiskuntaa:

Enemmän hyvinvointia samalla rahalla; vastentahtoinen palveluriippuvuus ja taloudellinen riippuvuus vähenevät. Tätä vaikutusta havainnollistetaan kahden esimerkkihenkilön kolmella vaihtoehtoispolulla.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Vaikutuksia seurataan laadullisen ja määrällisen seurantatiedonkeruulla.

• Korttelikaverit haastatellaan kaksi kertaa vuodessa 

• Viittä korttelikavereihin tutustunutta asukasta haastatellaan vuosina 2019– 2020 

• Asumisyksiköiden henkilökunnalta kerätään seurantatietoa kyselyinä ja jatkuvana tiedonkeruuna

• Asukkailta kerätään seurantatietoa anonyyminä kyselynä

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Työtiimi

Korttelikaveri-toiminnassa on työskennellyt palkattuna yksi 100% ammattilainen ja kaksi 50% hanketyöntekijää. Lisäksi vuonna 2020 tiimiin saatiin Paikka auki-rahoituksella yksi 50% hanketyöntekijä lisää. Kun hanke toimi kolmessa eri asumisyksikössä, neljen hengen työtiimi koettiin riittäväksi, jotta olisi mahdollisuus ylläpitää toiminnan aatteen mukaisia tiiviitä asiakassuhteita.

Korttelikavereiden kohderyhmään kuuluu moninainen joukko ihmisiä, joten myös korttelikavereiden tiimissä moninaisuus nähdään voimavarana. Hanketyöntekijöistä osalla on omaa kokemusta esimerkiksi asunnottomuudesta, päihde- tai mielenterveysongelmista tai omaisena olemisesta, yksinäisyydestä tai syrjäytymisestä. Lisäksi osalla tiimistä on sosiaali- ja terveysalan koulutus, mutta myös ammattilainen voi hyödyntää omia kokemuksiaan työvälineenä. Yhdistämällä ammatti- ja kokemustietoa voidaan saada laajempi ja syvällisempi ymmärrys asiakkaiden tarpeista ja toimivista käytännöistä asiakkaiden tukemiseksi. Näin voidaan myös tavoittaa paremmin niitä asiakkaita, joilla on epäluuloja ammattilaisia kohtaan.

Työtiimin luottamuksen ja toimivuuden kannalta alussa tapahtuvaan ryhmäytymiseen on syytä kiinnittää huomiota.

 

Toiminnan jalkauttaminen

Korttelikaveri-toiminnan kehittymisen sekä jalkautumisen kannalta yhteistyö ja yhteiskehittäminen asumisyksiköiden henkilökunnan kanssa on tärkeää. Kun luottamusta on luotu, saavat korttelikaverit enemmän jalansijaa toimia yksiköissä ja toimintaa voidaan paremmin toteuttaa myös epävirallisemmalla otteella. Toiminta täytyy sopeuttaa jokaiseen yksikköön sopivaksi, koska kaikki yksiköt ovat erilaisia. On hyvä sopia esimerkiksi milloin korttelikaverit voivat käydä yksikössä, miten toimintaa markkinoidaan ja mitä tiloja tai tavaroita voidaan käyttää. Toiminnan sovittamiseksi yksikköön asukkaiden näkemyksillä ja toiveilla on iso rooli, mutta lisäksi myös yksiköiden työntekijöiltä saadaan tietoa siitä millainen asiakaskunta heillä on, ja millaisia keinoja on jo käytössä heidän tavoittamisekseen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Pitkäjänteisyys ja keskeneräisyyden sietäminen ovat myös oleellisia asioita korttelikaveri-toiminnassa. Yksikköön jalkautuminen vie usein aikaa, koska luottamus täytyy luoda sekä henkilökuntaan että asukkaisiin. Kaikki asukkaat eivät välttämättä heti lähde toimintaan mukaan. Yksinäisten ja syrjäytyneiden asukkaiden tavoittaminen voi vaatia erilaisia kokeiluja ja toistuvia kohtaamisia ja mukaan pyytämisiä. Osa asukkaista saattaa aluksi kieltäytyä lähtemästä mukaan toimintaan, mutta seurattuaan sivusta muiden osallistumista, rohkaistuu itsekin osallistumaan.

 

Aika ja toiminnan rytmitys

Vaikeasti tavoitettavien asiakkaiden kanssa aika on yksi tärkeimmistä resursseista, sillä luottamusta ja yhdessä vietetyn ajan luomaa yhteyttä ei voi välttämättä kiirehtiä. Asumisyksiköt ympäristönä mahdollistavat sen, että yhdellä käynnillä voi tavata useampia asiakkaita kerralla yksikön yhteisissä tiloissa. Näin pidetään tietty aktiivinen osa asiakkaista tiiviisti mukana toiminnassa, vaikka yksilötapaamisia ei pystyttäisi yhtä tiiviisti toteuttamaan. Osa asiakkaista haluaakin osallistua pelkästään ryhmätoimintaan. Ryhmätapaamisten lisäksi yhteyttä voidaan pitää etäyhteydellä, joka täydentää kontaktin pysymistä kasvokkain tapahtuvien tapaamisten lisänä. Nuorten aikuisten kanssa erilaiset pikaviestisovellukset ja sosiaalinen media ovat luontevia tapoja yhteyden pitämiseen ja arjen jakamiseen. Lisäksi osan asiakkaiden kanssa tavataan kahden kesken kotona, harrastusten merkeissä tai vaikka kahvilla käydessä. 

Toiminta oli tasapainoilua ryhmätoiminnan ja yksilötapaamisten välillä. Vähemmällä ryhmätoiminnalla yhteisöllisyys ja luotu tunnelma yksiköissä voivat kärsiä sekä uusien asiakkaiden mukaan saaminen vaikeutui, yksilötapaamisten vähäinen määrä taas haittasi syvempien kontaktien luomista ja tutustumista.

 

Rooli

Korttelikaverin roolissa täytyy tasapainotella liian virallisuuden ja kaverillisuuden välillä. Korttelikaverin kuuluu olla asukkaiden rinnalla kulkeva ja luotettava henkilö, joka tarvittaessa toimii sillanrakentajana myös asumisyksikön henkilökunnan suuntaan. Liika leimautuminen yksikön työntekijäksi estää korttelikaverimaisen työotteen toteutumisen. Löytämällä sopivan tasapainon, korttelikaverit ovat osa asumisyksiköiden arkea, mutta eivät "peruskalustoa". 

 

ASIAKASPROSESSI

Asiakasprosessin kuvaus liitetiedostona.

Prosessin eteneminen vaihtelee hyvinkin paljon eri ihmisten välillä. Joidenkin kohdalla voidaan edetä tasaisessa tahdissa, kun taas osan kanssa saatetaan jäädä pidemmäksi aikaa tiettyihin vaiheisiin. Myös prosessin kestossa on paljon eroja ihmisten välillä, joillakin prosessi voi kestää kuukausia, kun taas toisilla siihen saattaa mennä vuosia.

Korttelikaveri-toiminnassa on tärkeää sietää keskeneräisyyttä ja epäonnistumisia. Tämä tarkoittaa sitä, että joskus asukas saattaa jäädä joihinkin prosessin eri vaiheisiin tai jopa palata taaksepäin prosessin aikana. Toiminta ei muodosta yhtä putkea, jota kaikkien on liikuttava eteenpäin. Kun ei aseteta asukkaalle liian suuria odotuksia, vältytään tarpeettomilta turhautumisilta, jotka laskevat ennestään motivaatiota ja jaksamista omista asioista huolehtimiseen. Toiminnassa ei määritetä asukkaan puolesta tavoitteita, kuten raitistumista tai hoitoon hakeutumista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettei asukkailta vaadittaisi mitään, vaan usein lähtökohtina ovat mm. ihmissuhteissa toimiminen eli esimerkiksi tuetaan vastavuoroiseen yhteydenpitoon tai käydään läpi miten toimitaan jos ei päästä paikalle sovittuun tapaamiseen sekä kannustetaan osallistumaan oman mukavuusalueen ulkopuoliseen tekemiseen eli esimerkiksi asumisyksiköstä poistumiseen tai ryhmätoimintaan. Korttelikaveri-toiminnassa on huomattu, että vaatimisen ja eteenpäin työntämisen kanssa täytyy olla varovainen ja havainnoida tarkkaan asukkaan omaa jaksamista, motivaatiota ja elämäntilannetta, jotta löydetään se vaatimisen taso, joka kannustaa ja motivoi. Vähimmillään se voi olla esimerkiksi sitä, että masentunut ja sosiaalisia tilanteita pelkäävä ihminen uskaltaisi ja jaksaisi pitää yhteyttä vastaamalla korttelikaverin viestiin kerran tai pari kuukaudessa. Niiden asukkaiden kohdalla, joilla kuntoutuminen on selkeästi edennyt ja jotka pystyvät kantamaan enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, voidaan odottaa jo uskallusta itsenäisempään ja aktiivisempaan yhteydenottoon sekä tiedusteluihin tulevista aktiviteeteista ja toiminnoista. Kun uskallusta saadaan lisättyä tutun korttelikaverin kanssa, on asukkaan helpompi toimia aktiivisemmin myös muissa yhteyksissä, kuten työllisyyspalveluissa, päivätoimintapaikoissa tai harrastustoiminnassa.

Korttelikaverit asiakasprosessi (431.3 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Suoja-Pirtti ry:n Korttelikaveri-toiminta perustuu työparimalliin, eli ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tiimissä toteutettavaan yhteystyöhön. Korttelikaverit-hankkeessa kehitettiin asumispalveluihin soveltuvaa etsivän asumissosiaalityön mallia. Hanketyöntekijöistä puhutaan termillä korttelikaverit.

Toiminnan lähtökohtana on ollut tarve tavoittaa aiempaa paremmin asumispalveluissa asuvia ihmisiä, jotka ovat syrjäytyneet tai heillä on ennakkoluuloja ammattilaisia kohtaan. Luottamuksen, vertaisuuden, toiminnallisuuden ja rinnalla kulkemisen avulla voidaan tavoittaa vaikeasti tavoitettavia ihmisiä, vähentää riskiä asunnottomuuden uusiutumiselle ja lisätä hyvinvointia.

Korttelikaveri-toiminnan perusajatuksena on, että korttelikaveri käy viikoittain sovituissa asumisyksikössä joko yksin tai työparin kanssa. Yksiköissä korttelikaveri järjestää tarpeiden ja toiveiden mukaan erilaisia aktiviteetteja tai vain viettää aikaa ja on läsnä asukkaille. Välillä toiminta suuntautuu yksiköstä ulospäin esimerkiksi harrastetoiminnan, retkien, palveluihin saattamisen tai tutustumiskäyntien muodossa. On tärkeää, että korttelikaveri on yksikössä motivoimassa lähtöön, pyytämässä mukaan, kulkemassa yhtä matkaa sekä tarvittaessa antamassa matkalipun, jotta mahdollisimman moni asukas saadaan lähtemään toimintaan. Toiminnalla edistetään myös asumisyksiköiden yhteisöllisyyttä. Kasvotusten tapahtuvan työn lisäksi korttelikaveri-toiminnassa on tärkeää, että asukkaisiin pidetään yhteyttä myös tapaamisten välissä, jotta suhde pysyy tiiviinä ja rennolla yhteydenpidolla turha virallisuuden tunne vähenee. Yhteydenpito voi olla soittelua, viestittelyä, kuvien lähettämistä pikaviestisovelluksissa sekä arjen jakamista tai yleiseen keskusteluun osallistumista yksikön yhteisessä Facebook-ryhmässä. Korona pandemian aikana toimintaan tulivat vahvemmin mukaan myös puhelimella ja tietokoneella tapahtuva pelaaminen yhdessä asukkaiden kanssa. Tarkoitus on luoda asukkaisiin mahdollisimman tasa-arvoinen ja kaverillisia elementtejä sisältävä suhde.

Korttelikaveri-toiminnassa keskeisiä elementtejä ovat moninainen työtiimi, rennon tilan ja tekemisen järjestäminen, asuinympäristöön jalkautuva toiminta, tiivis yhteydenpito, mahdollisimman vähäinen valta-asetelma, sekä asiakkaan omien tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan eteneminen. Toiminta on ollut vaihtoehto “viralliselle palvelupolulle”, jossa on voinut ilman painostuksen tunnetta pohtia omaa elämäänsä, kokeilla uusia asioita ja opetella toimimaan erilaisissa ihmiskontakteissa sekä mahdollisesti myös siirtyä lopulta tarvittavien palveluiden piiriin. Perinteisten palveluiden, työelämäpolkujen ja ammattiavun lisäksi omaa hyvinvointia edistäviksi tekijöiksi on nostettu yhtä arvokkaina asioina mielekkään tekemisen löytäminen, ihmissuhteissa olemisen opettelu, vertaistuen merkitys, uskallus laajentaa elinpiiriään ja kokeilla uutta, uskallus puhua avoimemmin asioistaan ja mahdollisuus nähdä itsensä uudessa roolissa. Näillä keinoilla ollaan päästy vahvistamaan uskoa omaan toimijuuteen, näkemään mahdollisuuksia ja lisäämään itsearvostusta.

Työmallissa keskeisiä asioita ovat oman persoonan käyttö työvälineenä, tiivis yhteydenpito, kiireettömyys, toiminnallisuus, pelillisyys, mahdollisimman vähäinen valta-asetelma, toistuvuus ja spontaanius.

Korttelikaveri toiminta (197.08 KB)
Korttelikaverit palvelupolku (164.85 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Tuloksia

Toimintavuosien 2018-2020 aikana hanke tavoitti 146 henkilöä. Kaikkiaan erilaisia kohtaamisia ja yhteydenottoja oli 2018-2020 aikana 2302. Seurantatietoa kerättiin Google Forms-kyselyllä, yksilö- ja ryhmähaastatteluilla asiakkailta, kyselyllä ja keskusteluina yhteistyötahoilta sekä jatkuvalla tiedonkeruulla arjessa.

Hyvinvoinnin edistäminen on tarkoittanut korttelikaveri-toiminnassa hyvin monenlaisia asioita, sillä kohderyhmän elämäntilanteet ja haasteet ovat olleet erilaisia keskenään. Olemme tilastoineet asiakkaita, jotka ovat selkeästi edistyneet jollain elämän osa-alueella. Tässä tilastossa on laskettu ne asiakkaat, jotka ovat selkeästi olleet tiiviimmin mukana korttelikaveri-toiminnassa jossain kohtaa hanketta ja olemme voineet havainnoida muutosta. Raittiudessa edistyi 15 ihmistä. Raittiit jaksot pidentyivät useisiin kuukausiin tai vuosiin tai raittius jatkuu edelleen hankkeen loppuessa. Itsenäiseen asumiseen siirtyi 20 ihmistä. Harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan kiinnittyi 5 asiakasta. Erilaisiian palveluihin tai itsehoitoryhmiin kiinnittyi yhteensä 14 asiakasta. Työn tai opiskelun saralla edistystä tapahtui 14 asiakkaan kanssa. Yksi asiakas on voinut edetä myös useammalla osa-alueella. 

Asiakas- ja yhteistyötahojen palautteen mukaan yksi huomattavimmista vaikutuksista on ollut asukkaiden aktivoituminen ja tekemisen lisääntyminen viikoissa. Toiminnan aikana olemme saaneet erilaisille tutustumiskäynneille ja vapaa-ajantoiminnan pariin asumisyksikön ulkopuolelle kanssamme noin 65 ihmisiä. Lisäksi suurin osa on jossain kohtaa osallistunut yksiköissä järjestettävään ryhmätoimintaan. Vaikka kaikki asiakkaat eivät jatkaneet itsenäisesti toiminnoissa käymistä, he kokivat silti tärkeänä, että hankkeen aikana on ollut ihminen, jonka kanssa on päässyt käymään eri paikoissa, koska muuten ei olisi tullut lähdettyä mihinkään.

Kaikki edistyminen ei kuitenkaan ole helposti mitattavaa tai tilastoitavaa. Esimerkiksi motivaation kasvamista tai hyvinvoinnin lisääntymistä voi olla vaikea arvioida, jos asiakas ei niitä itse tuo sanallisesti esille. Etenkään aluksi nämä kokemukset eivät välttämättä näy arvioijille käytännön tasolla. Hyvinvointi, motivaatio ja toimijuus ovat käsitteinä hankalia, sillä asiakas voi käsittää ja tarkastella niitä hieman eri tavalla. Jos sanojen merkityksessä on epäselvyyttä, voi olla myös vaikea arvioida omaa edistymistä tai se voi lisätä kokemusta etteivät kyseiset asiat liity omaan elämään. Koska korttelikaveri-toiminta on tyyliltään epävirallista, eikä sisällä esimerkiksi kuntoutumissuunnitelman tekemistä, asiakkaan voi olla entistä vaikeampi tehdä omaa arviota tilanteestaan. Korttelikaveri-toiminnassa onkin tärkeää koko asiakassuhteen ajan pitää pinnalla oleellisia teemoja, kuten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vaikka niistä ei puhuttaisi ammattimaisin termein vaan käytännön tasolla kaverillisesta roolista käsin. Näin näiden asioiden ymmärrys ja merkitys kasvaa myös asiakkaalle.

 

Asiakkaille tehdyn Google Forms-kyselyn perusteella asiakkaille merkittävimmät asiat Korttelikaverit-hankkeessa ovat olleet:

1. Minuun on pidetty säännöllisesti yhteyttä, ja se on ollut minulle merkityksellistä

2. Olen voinut jutella asioistani jonkun kanssa

3. Hyvinvointini on lisääntynyt

4. Motivaatio itsestäni huolehtimiseen on kasvanut

5. Olen saanut tekemistä päiviini ja se on aktivoinut minua

 

Asumispalveluyksiköiden henkilökunnan Google Forms-kyselyn perusteella tärkeimmät merkitykset asiakastyössä:

1. Yksinäisyyden tunne on vähentynyt

2. Säännöllinen yhteydenpito on asiakkaalle merkityksellistä

2. Saanut tekemistä päiviin ja se on aktivoinut

3. Pääsee mukaan toimintaan, johon ei olisi muuten varaa osallistua

4. Voi jutella asioista jonkun kanssa

5. Uskaltaa osallistua ryhmätoimintaan aiempaa paremmin

 

Vertailemalla työntekijöiden ja asukkaiden Google Forms-kyselyn tuloksia, voidaan huomata tiettyjä yhteneväisyyksiä vastauksissa. Kummallakin listalla tulee esille säännöllinen yhteydenpito, voi jutella asioista jonkun kanssa ja tekeminen päivissä on aktivoinut. Nämä ovat varmasti asioita, jotka ovat konkreettisesti näkyneet niin asukkaille kuin työntekijöille. Tämä myös vahvistaa ajatusta siitä, että vähemmän viralliselle juttelukaverille, joka pysyy mukana, tekee yhdessä asioita sekä pitää yhteyttä, on koettu tarvetta ja se nähdään tärkeänä. Työntekijöiden ja asukkaiden merkityksellisimmiksi kokemissa asioissa oli myös eroja. Työntekijöiden listalta löytyi esimerkiksi toiminta, johon asukkaalla ei muuten olisi varaa, uskaltaa osallistua ryhmätoimintaan aiempaa paremmin ja yksinäisyyden tunne on vähentynyt. Näitä kohtia ei löytynyt asukkaiden listalta. 

Tulosten eroihin vaikuttaa mahdollisesti muun muassa se, että työntekijät tarkastelevat vastauksissa kokonaisuutta omien havaintojensa pohjalta kun taas yksittäinen asiakas peilaa enemmän yksilöllisiä kokemuksiaan. Erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, joihin ei ole tiivistä suhdetta, työntekijöiden voi olla vaikea arvioida motivaation kasvamista tai hyvinvoinnin lisääntymistä, jos asiakas ei niitä itse tuo sanallisesti esille. Etenkään aluksi nämä kokemukset eivät välttämättä näy käytännön tasolla, vaan motivaation ja hyvinvoinnin lisääntyminen voivat vasta pidemmällä aikavälillä tuoda luottamusta ja rohkeutta alkaa toteuttamaan myös käytännön tasolla niitä tavoitteita, jotka aiemmin ovat olleet ainoastaan asiakkaan ajatuksia tai unelmia.

 

Havaintoja

Kaikki hanketyöntekijät ovat kokeneet työparimallilla toteutettavan etsivän asumissosiaalityön tarpeellisena. Asiakkaiden tarve korttelikaveri-toiminalle on noussut esille erityisesti silloin, kun heitä on kohdattu arjen erilaisissa tilanteissa. Monilla toiminnassa mukana olo liittyy sosiaalisten taitojen opetteluun. Asiakaskunnan on välillä vaikea ylläpitää kaverisuhteita, sillä oman tilanteen tai pahan olon vuoksi heillä on vaikeuksia nähdä asioita laajemmin tai toisen ihmisten näkökulmasta. Korttelikaveri-toimintaa voisi kuvailla ammatilliseksi kaveritoiminnaksi, sillä asiakassuhde on perinteiseen ammattityöhön verrattuna rennompi, toiminnallisempi ja vastavuoroisempi. Yhteyttä pidetään myös sovittujen tapaamisten välissä. Kaikki yhteydenpito on kuitenkin aina työaikaa, vaikka asiakkaiden kanssa vietetty aika sisältää paljon vapaa-ajan elementtejä. Näistä asioista on myös hyvä puhua asiakkaiden kanssa, sillä erityisesti heidän voi olla aluksi vaikeampi hahmottaa suhteen laatua, ellei sitä käydä läpi. Kun roolit ovat selkeät, mahdollistaa toiminta asiakkaalle tilan harjoitella turvallisesti ihmissuhteessa olemista ja saada samalla tukea oman elämän hallintaan ja rakentamiseen. Olkoon asiakas mistä tahansa syystä ajautunut asunnottomien tai päihdehuollon asumispalveluihin, hanketyöntekijät huomasivat, että lähes kaikkia yhdistävä tekijä on yksinäisyys.

Mielestämme korttelikaverin roolin muotoutuminen on ollut yksi oleellinen tekijä siinä, onnistuuko hanke pääsemään asettamiinsa tavoitteisiin. Saamamme palautteen mukaan asiakkaat olivat kuvanneet perinteisten ammattilaisten ja korttelikaverien eroa seuraavilla tavoilla: “Työntekijöihin ei luoda samanlaista suhdetta”, “Ammattilaisten kanssa vaan puhutaan, korttelikaverien kanssa myös tekemistä”, “Työntekijät auttaa vaan ongelmissa, korttelikaverit mukana myös muissa jutuissa” ja “korttelikaveriin matalampi kynnys ottaa yhteyttä, kun voi soitella muuten vaan tai jos kaipaa tekemistä tai seuraa”. Lisäksi haastatteluissa käytiin läpi millainen merkitys korttelikavereilla on ollut asiakkaille. Selkeästi eniten vastauksia tuli liittyen päivien aktivointiin ja yhdessä olemiseen. Yhdessä olemiseen liittyi muunmuassa mukaan pyytäminen, ainakin hetkellisesti yksinäisyyttä helpottava yhdessä tekeminen, erilaiset aktiviteetit ja se ettei tulisi muuten lähdettyä aktiviteetteihin. Vastauksissa tuli esille myös tuen saaminen eri muodoissa, kuten tukihenkilönä, vertaistukena, henkisenä tukena sekä tukena kaikilla elämänalueilla ja päihteettömyydessä.

Korttelikaveri-toiminnan kautta ihminen voi kokea merkityksellisyyden tunnetta, joka on virallisessa palvelujärjestelmässä jäänyt uupumaan. Siinä jokainen voi saada kokemuksen omana itsenään hyväksytyksi tulemisesta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että korttelikaveri-toiminnassa kaikki kuntoutumisen eri vaiheet on sallittuja ja erilaisuus hyväksyttävää. Korttelikaveri-toiminnassa voidaan lähteä aidosti liikkeelle asiakkaan omista tarpeista ja tavoitteista. Sitä on mahdollisuus toteuttaa ns. harmailla alueilla eli ei keskitytä ainoastaan päihde- tai mielenterveysongelmaan vaan suunnataan toiminta ja keskustelut myös muille osa-alueille. Tämä antaa joustoa ja sitä kautta mahdollistaa hyvinkin yksilöllisesti räätälöidyn toiminnan.

Korttelikaverit toimivat luottamuksen herättäjinä ja kun luottamus on herätetty, pystytään toimimaan linkkinä muuhun palvelujärjestelmään. Tämän lisäksi korttelikaveri-toiminta tukee asumispalveluissa tehtävää työtä. Korttelikaverit pystyvät luomaan asukkaisiin kontaktin, jota voidaan hyödyntää myös asumispalvelun sisällä järjestettävissä toiminnoissa, hoidettavissa asioissa sekä työntekijän ja asukkaan välisen suhteen luomisessa. Lisäksi korttelikaverit voivat järjestää asumispalveluiden työntekijöiden kanssa yhteistä toimintaa. Korttelikaveri-toiminnan kautta on mahdollisuus saada omaan elämään sosiaalinen kontakti tai halutessaan useita sellaisia. Sitä kautta pääsee myös opettelemaan erilaisia ihmissuhdetaitoja, jotka ovat tärkeässä roolissa ihmisten arkielämässä, kuten esimerkiksi palveluissa asioidessa, työelämässä, harrastustoiminnassa ja muissa yhteisöissä toimiessa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Korttelikaveri-toiminnan soveltaminen on mahdollista lähes kaikessa työssä, missä on tarkoitus kohdata ihmisiä.

  • Moninaisen työtiimin hyvä ryhmäytyminen - Luottamus syntyy ja erilaisia näkökulmia ja työskentelytapoja päästään aidosti hyödyntämään.
  • Toiminnallisuus ja pelillisyys asiakastyössä - Luovat rentoa tunnelmaa ja vaihtelua arkeen.
  • Keskeneräisyyden ymmärtäminen - Kaikki tekevät virheitä, etenkin jos elämäntilanne on haastava ja muutoksen mahdollisuus tuntuu olemattomalta.
  • Oman persoonan hyödyntäminen työvälineenä - Mitä enemmän annat itsestäsi, sitä enemmän saat takaisin.
  • Tavoitteiden asettaminen - Ole valmis näkemään erilaisia polkuja ja valintoja elämässä, kuuntele ja näe mahdollisuudet sielläkin, mikä ei ole itsellesi tuttua.
  • Sinnikkyys - kuulumisten kyseleminen, mukaan pyytäminen ja kohdatessa moikkaaminen kannattaa aina, joku päivä toinen vastaa ja lähtee mukaasi.
  • Läsnäolon merkitys - Ole paikalla, lue lehteä tai kuuntele musiikkia yhdessä, se voi olla juuri se asia, mitä toinen tarvitsee.
  • Älä oleta - Kysy rohkeasti, ihmetelkää yhdessä ja pohtikaa porukalla.
  • Pienillä asioilla on merkitystä - Kun niille antaa tilaa ja tukea kasvaa, syntyy suuria asioita.
  • Yhteistyön tärkeys - Yhdessä olemme enemmän.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Sovitut asunnottomien ja päihdehuollon asumispalveluiden asumisyksiköt.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)