Konsultaatiomallin toiminta kiinnittyy lastensuojelulaitoksissa tehtävään päihdetyöhön. Tavoitteena on tukea laitoksissa tehtävää työtä nuorten auttamiseksi monitoimijaista verkostoa hyödyntäen ja vähentää nuorten lähettämistä muihin palveluihin.
Konsultaatiomalli lastensuojelulaitoksille
Tekijä
Hanna SavolainenLuotu
13.9.2022Viimeksi muokattu
3.5.2023* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Valtakunnallisesti on tunnistettu tarve lastensuojelun asiakkuudessa olevien päihdepalvelujen kehittämiselle. Lastensuojelulaitoksissa tehdään vaativaa lastensuojelutyötä ja työntekijät tarvitsevat tuekseen kumppanuutta päihde- ja mielenterveyspalveluista onnistuakseen tehtävässään. Lastensuojelulasten lähettämistä laitoksista toisiin palveluihin halutaan vähentää ja tuoda auttamisen keinoja lähelle lapsen omaa toimintaympäristöä.
Toimintaympäristössä vaikuttavina tekijöinä tunnistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille, lastensuojelulain uudistaminen sekä suhdeperustaisen ja systeemisen lähestymistavan vahvistuminen.
Konsultataatiomallin kehittämisen lähtökohtana oli huoli Kymsoten lastensuojelulaitoksissa sijoitettuna olevien lasten ja nuorten saamista päihdepalveluista. Kymsoten muodostamisen (2019) jälkeen nuorten päihdepalveluiden järjestäminen oli alueella osittain muuttunut. Päihdepalvelupolku oli mallintamatta. Nuorille suunnattujen palveluiden tuottajilla ( erityistason lastensuojelulaitokset ja nuorisopsykiatrian palvelut sekä perustason päihdepallvelut) ei ollut yhteisiä foorumeita keskustella palveluista ja yhteisistä asiakkaista.
Lähtötilanteessa lastensuojelulaitosten henkilöstö toi esiin, ettei heillä ole tarvittavaa osaamista nuorten kanssa tehtävään päihdetyöhön. Laitoksista nuorille pyrittiin järjestämään apua ohjaamalla heitä perustason nuorten päihdepalveluihin (Nuorten Matala). Nuorten päihdepalveluissa taas koettiin, että nuorten auttamisen tulisi sijoitustilanteissa tapahtua ensisijaisesti laitosympäristössä, jossa työskentelee ammattilaisia saman koulutustason ammattilaisia.
Käytännön kokeilu on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä kehittämiseen osallistuneiden ammattilaisten kanssa.
- Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen hanketyöntekijät ovat koordinoineet mallin kokeilua sekä varmistaneet systeemisen ja suhdeperustaisen lähestymistavan toteutumisen konsultaatiotiimin kokouksissa.
- Lastensuojelulaitosten työntekijät ovat valmistelleet ja tuoneet asiakastapaukset tiimiin käsiteltäviksi, varmistaneet asiakasosallisuuden toteutumisen sekä tuoneet arjen osaamista konsultaatiotiimin käyttöön.
- Nuorten Matalan työntekijät ovat tuoneet päihdetyön osaamisen konsultaatiotiimin käyttöön.
- Nuorisopsykiatrian kotisairaalan työntekijät ovat tuoneet nuorisopsykiatrisen osaamisen konsultaatiotiimin käyttöön.
- Nuorten kokonaisvaltaista auttamista laitosympäristössä
- Laitosten henkilökunnan osaamisen vahvistamista
- Poislähettämisen kulttuurin vähentäminen
- Tullaan tutuiksi ja ymmärretään toisten tekemää työtä
- Suhdeperustaisen työotteen ja ymmärryksen vahvistuminen ja juurtuminen yhteiseksi viitekehykseksi
- Nuoren tilanteen käsittely kokonaisvaltaisesti ongelmalähtöisen tarkastelun sijaan
Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä on lastensuojelulaitoksissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Tavoitteena on laitosten työntekijöiden osaamisen lisääminen päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia konsultoimalla systeemistä- ja suhdeperustaista lähestymistapaa hyödyntämällä. Lastensuojelulaitosten asiakkaat ja heidän perheensä hyötyvät konsultaatiotiimin osaamisesta, kun laitosten työntekijät saavat tukea ja vahvistusta työhönsä.
Konsultaatiomallin pilotoinnissa tunnistettiin systemaattisen ja monitoimijaisen rakenteen merkityksellisyys lapsen asioiden käsittelyssä.
Konsultaatiomallissa asiakasosallisuus on huomioitu niin, että lapselta ja perheeltä kysytään heidän näkemyksensä/kysymyksensä konsultaatitiimille ja käsittelyn jälkeen asiakkaille kerrotaan tiimin vastaus/palaute. Laitoksen henkilökunnalla on mahdollisuus kirjata konsultaatiotiimissä laadittu suunnitelma lapsen omiin sosiaalihuollon tietoihin.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamalli tukee lastensuojelulaitoksissa tehtävää työtä tarjoamalla päihde- ja mielenterveystyöntekijöiden osaamista konsultatiivisesti, ennaltasovitusti, strukturoidusti, systeemisesti ja suhdeperustaisesti.
Konsultaatiotiimin jatkuvuus voidaan varmistaa, kun sille annetaan riittävä moniammatillinen henkilöresurssi, varmistetaan mallin koordinaatio ja kokousrakenne, sekä pidetään huoli systeemisen ja suhdeperustaisen osaamisen vahvistumisesta.
Konsultaatiotiimin jäsenten havaintoja:
- Monialaisen työskentelyn hyödyt tunnistettiin sekä asiakkaan että työntekijöiden näkökulmista.
- Systeemisen tarkastelun koettiin laajentavan ymmärrystä asiakkaan tilanteesta ja se antoi vahvistusta asiakastyön suunnalle.
- Pysähtyminen ja luottamuksellinen ilmapiiri avasivat mahdollisuuden asiakastilanteiden syvempään tarkasteluun.
- Työntekijöiden tieto, osaaminen ja asiantuntijuus lisääntyi. Yhteistyön tekeminen helpottui ja kynnys ottaa yhteyttä madaltui palveluiden välillä.
- Laitokset saivat käyttöönsä hypoteeseja asiakkaan oireilun taustalla mahdollisesti vaikuttavista tekijöitä, sekä käytännön vinkkejä ja menetelmätietoa asiakkaan tilanteessa auttamiseen.
- Lapsen auttamista hänen omassa ympäristössään sen sijaan, että nuorta lähetetään muihin palveluihin pidettiin kannatettavana.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.