Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Työyksikössä ja organisaatiossa oli tehty selvityksiä, joista nousi esiin toistuvia haasteita. Yksikössä oli tapahtunut merkittäviä muutoksia esihenkilöstön vaihtuvuuden ja hyvinvointialueelle siirtymisen myötä. Uudet toimintamallit ja muuttuneet toimenkuvat sekä viestinnässä koetut haasteet olivat lisänneet henkilöstön kokemaa kuormitusta.
Työn palkitsevuus, koettu arvostus sekä päätöksenteon etäisyys arjesta ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys vaikuttivat negatiivisesti työhyvinvointiin.
Organisaatio- ja yksikkötason tiedottamista tapahtui sähköpostitse, Teams-tiimeissä (palvelualuetaso, palveluyksikkö, verkostot ja työyksikkö) sekä organisaation intranetissä. Yksikössä järjestyy lisäksi viikoittain esihenkilöjohtoinen yksikköpalaveri. Yksikköpalavereissa kului merkittävästi aikaa ylemmiltä tasoilta tulevien tiedotteiden ja ohjeiden läpikäymiseen, jolloin yksikön sisältä nousevat aiheet jäivät herkemmin käsittelemättä. Kiireen tuntu ja koettu tietotulva vähensivät työntekijöiden omatoimista tiedonhakua, jolloin ajantasainen tieto ei saavuttanut kaikkia.
Kohderyhmänä on Kotikuntoutuskeskus 3:n henkilöstö.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimenpiteiden tulosten mittaamiseksi luotiin ja toteutettiin kuukausittain yksikön sisäinen anonyymi Kokemuskysely. Kyselyssä työntekijät arvioivat väittämät asteikolla 1–5 (1=Täysin eri mieltä. 5= Täysin samaa mieltä). Lisäksi kyselyssä arvioitiin koettu työn mielekkyys asteikolla 0–10 (0= Ei lainkaan mielekkääksi, 10=Erittäin mielekkääksi).
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin käyttöönotto edellytti suunnitelmallisia toimenpiteitä ja koko työyhteisön sitoutumista.
- Kokouskäytänteiden ja pelisääntöjen luominen
- Alustavien kokouskäytänteiden esittely työyhteisössä ja kehitysehdotusten keräämisen aloittaminen
- Tulleiden ehdotusten läpikäynti
- Muutokset tulleiden ehdotusten pohjalta ja kokouskäytänteiden vahvistaminen
- Kokouskäytänteiden käyttöönotto
- Ohjeistus työyksikön perehdytyskansioon
Resurssitarve oli maltillinen. Työryhmän aikaa kului alustavien käytänteiden kirjaamiseen ja kehitysehdotusten jälkeen muokkausten tekemiseen. Koko työyhteisön ajallista työpanosta tarvittiin korjausehdotusten tekemisessä, käytänteiden käyttöönoton ohjaamisessa sekä niihin tutustumisessa. Taloudellisia resursseja ei tarvittu. Vakiinnuttaminen tapahtuu arjessa, kun uudet työkalut ja käytännöt juurtuvat osaksi jokapäiväistä työtä.