Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Yhteisöllisyys ja osallisuus
Markku-hankkeessa kehitettiin toimintaan iäkkäiden kotipiirissä, yleensä oman kotitalon kerhotilassa. Toimintaan oli helppo osallistua ja yhdessä vietetty aika vahvisti osallistujien lähiyhteisöä tutustumisen ja yhteisen toiminnan kautta.
Tilakumppanuudet
Monissa ikäihmisten asuttamissa taloissa löytyy kerhotiloja, mutta toiminta on vähäistä. Markku-toiminnassa hyödynnettiin olemassa olevia tiloja ja pyrittiin tukemaan yhteisön omia mahdollisuuksia kokoontua ja toteuttaa mukavia yhdessäolon tuokioita.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Väestö ikääntyy ja valtaosa ikäihmisistä asuu omassa kodissaan ilman säännöllisiä vanhuspalveluja. Elinpiiri voi kuitenkin ikääntyessä pienentyä esimerkiksi toimintakyvyn rajoitteiden tai omaishoitajuuden myötä. Markku-hankkeessa kehitetty kotipiiriin vietävä toiminta toteutettiin mahdollisimman helposti lähestyttävästi ja joustavasti osallistujien toiveita kuunnellen.
Markku-hanke sijoittuu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) rahoittaman toiminnan yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen avustuskokonaisuuteen. Toimintaa ohjaavat STEA:n strategian linjaukset sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antamat valtakunnalliset laatusuositukset.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen tarve
Asiakas
Yhteisöllinen toiminta tukee ikääntyneiden hyvinvointia ja osallisuutta. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus -julkaisussa todetaan seuraavaan tapaan: "Yhteisöllinen toiminta lisää sosiaalisia kontakteja ja helpottaa vastavuoroista auttamista. Lisäksi se vähentää yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta." (Jolanki ym. 2017)
Lähde: Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 47/2017
Ammattilainen
Toiminnan toteuttaminen ikäihmisten kotipiirissä antaa ammattilaiselle monipuolisemman kuvan osallistujien arkisesta toimintaympäristöstä. Osallistujien omaa toimijuutta on myös luonteva tukea toimittaessa heidän omassa kotipiirissään.
Organisaatio
Taloyhteisö hyötyy asukkaiden keskinäisten yhteyksien ja yhteenkuuluvuuden kokemusten vahvistumisesta.
Yhteiskunta
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemusten vahvistaminen tukee parhaimmillaan myös aktiivista kansalaisuutta ja toimijuutta yhteiskunnallisten ilmiöiden ratkaisemisessa.
Kohderyhmänä oli kotona asuvat tamperelaiset ikäihmiset, jotka tavoitettiin tilakumppanuuksien kautta senioritaloissa ja vuokrataloissa. Ryhmissä oli läsnä ikääntymisen koko kirjo erilaisine elämäntilanteineen ja haavoittuvassa asemassa olevien osallistujien toimintaa ryhmissä pyrittiin tukemaan.
Jokainen asuinyhteisö on ainutlaatuinen jäseniensä summa. Asukasymmärrys syveni yhteisen toiminnan ja yhteiskehittämisen myötä.
Markku-hankkeessa oli joitakin kohderyhmäpainotuksia, kuten omaishoitajat ja päihteiden käyttäjät. Omaishoitajuuden teemoilla järjestettiin tapahtumia, joissa paneuduttiin asiantuntijapuheenvuorojen myötä nimenomaan omaishoitajien kokemuksiin ja hyvinvoinnin tukemiseen. Päihteiden käyttäjille suunnattua toimintaa toteutettiin yhteistyössä Tampereen A-Kilta ry:n kanssa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toiminnan tavoitteena oli ikäihmisten yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen kotipiirissä sekä yksinäisyyden lievittyminen. Omassa kotipiirissä toteutettu ohjattu toiminta oli yleensä konkreettinen lisäys osallistumismahdollisuuksiin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin kyselyillä (osallistujat, verkostot), haastatteluilla ja jatkuvalla havainnoinnilla. Päiväkohtaista palautetta kerättiin seurantavuoden 2019 aikana Happy-or-Not® laitteella.
Vaikuttavuuskyselyn arviointiväittämät liittyivät ikääntyneiden yhteisöllisyyden kokemuksen ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymiseen, yksinäisyyden kokemuksen vähentymiseen sekä oman toimijuuden vahvistumiseen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Jo toiminnan käynnistämisvaiheessa on hyvä sopia taloyhtiön yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö huolehtii mm. kerhotilan oven avaamisesta ja auttaa viestinnässä.
Ensimmäisessä tapaamisessa taloyhtiön edustajien kanssa sovitaan viestinnän periaatteista. Monikanavainen viestintä on tärkeää osallistujien tavoittamiseksi. Markku-hankkeessa hyödynnettiin sanomalehtien menot-palstoja, jaettavia esitteitä, taloyhtiöiden ilmoitustauluja sekä sosiaalista mediaa ja verkkosivuja.
Matalan kynnyksen toimintaan ei tarvitse ilmoittautua tai sitoutua. Mukaan voi tulla hetkeksi tai pidemmäksi aikaa.
Yhteiskehittämisen myötä toiminta voi muotoutua 1-4 tunnin kokonaisuudeksi kerran viikossa tai joka toinen viikko. Pidempi toiminta-aika taukoineen mahdollistaa henkilökohtaiset ohjaukset ja keskustelut ryhmätoiminnan lisäksi, mutta myös lyhyempi viikottainen toiminta havaittiin säännöllisyytensä puolesta toimivaksi tavaksi.
Kohtaamispaikkatyössä resurssina on kaksi työntekijää, joilla on sosiaali- ja terveysalan osaamista, ryhmien ohjaustaitoja ja digitukiosaamista.
