Toimintamallin aikaansaama muutos
Kirjaamisen ohjeet valmistuvat vaiheittain. Ohjeiden valmistuttua ja kirjaamisen yhtenäistyttyä saadaan tasalaatuisempaa ja luotettavampaa tilastotietoa kansalliseen sekä organisaation omaan käyttöön. Ammattilaisten työskentely ja uusien työntekijöiden perehdytys helpottuu, koska kirjaamisen ohjeet on kuvattu selkeästi palveluittain. Ohjeiden myötä Keusotessa noudatetaan paremmin kansallisia vaatimuksia kirjaamiseen liittyen.
Kirjaamisen yhtenäistämisellä ja selkeillä ohjeistuksilla on ollut myönteinen vaikutus tiedonkulkuun sekä asiakas- ja potilastiedon hallintaan liittyvien vaaratapahtumien ehkäisyssä.
Vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin vaaratapahtumia verrattaessa vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon, havaitaan merkittävä lasku ilmoitettujen vaaratapahtumien määrässä:
- Asiakas- ja potilastiedon hallintaan (dokumentointiin) liittyvät vaaratapahtumat ovat vähentyneet noin 47 %.
- Hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon, tutkimuksiin tai toimenpiteisiin liittyvät vaaratapahtumat ovat vähentyneet noin 19 %.
- Hoidon järjestelyihin liittyvät vaaratapahtumat ovat vähentyneet noin 20 %.
Nämä tulokset osoittavat, että kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen tukee potilasturvallisuutta ja parantaa tiedonhallinnan laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kirjaamisen kehittäminen on tuonut myös hyötyjä tiedon toisiokäytön näkökulmasta. Yhdenmukainen ja rakenteinen kirjaaminen kansallisten määritysten mukaisesti on parantanut tiedon laatua, mikä puolestaan on lisännyt raportoinnin luotettavuutta. Kun tiedot kirjataan yhteisten käytäntöjen mukaisesti, niiden sisältöä ymmärretään paremmin ja niitä voidaan hyödyntää monipuolisemmin esimerkiksi analytiikassa ja toiminnan kehittämisessä. Erityisesti toimenpidekoodien käytön lisääntyminen on tuonut arvokasta tietoa sekä sisäiseen johtamiseen että esimerkiksi Hyte-kertoimen laskentaan.
Hankkeen aikana noin 2 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää on suorittanut kirjaamisen sisältökoulutuksen. Koulutuksesta kerättiin palautetta, johon vastasi noin 500 osallistuneista. Palautteen keskiarvo asteikolla 1–5 oli 3,6.
Kirjallinen palaute oli pääosin myönteistä, ja osallistujat toivat esiin koulutuksen hyödyllisyyden käytännön työssä. Koulutusta kehitetään jatkossa saadun palautteen ja esitettyjen kehitysehdotusten pohjalta, jotta se vastaisi entistä paremmin työntekijöiden tarpeita ja tukisi laadukasta kirjaamiskäytäntöä.
