Kirahvit - pienten lasten osallisuuden kehittäminen lastensuojelussa

Luotu 03.06.2020
Kirahvit - pienten lasten osallisuuden kehittäminen lastensuojelussa
Kirahvit - pienten lasten osallisuuden kehittäminen lastensuojelussa

Tiivistelmä

Työskentelymalli koskee kaikkia sijaishuoltoon sijoitettuja n 3-5 vuotiaita lapsia. Mallin avulla voidaan kehittää tarvittavia työskentelyvälineitä kohderyhmän kokemustietoa hyödyntäen. Lapset ovat aktiivisia toimijoita kaikissa kehittämisprosessin vaiheissa. Heidän kanssaan tuotetaan sisältöä kehitettävään tuotteeseen, lapset itse kokeilevat kehitettäviä menetelmiä, antavat palautetta sekä pilotoivat ennen lopullisen tuotteen/välineen käyttöönottoa.  Malli jättää mahdollisuuden soveltaa kehittämistyötä tarpeen mukaiseen toimintaympäristöön, esimerkiksi maakuntaan, yksikköön tai muuhun sovittuun tarpeeseen. Kehittämismallin avulla on mahdollista tuottaa hyvin erilaisia tuotoksia. Lasten kanssa on tuotettu yhdessä Kirahvi Mainion maailma ja siihen liittyviä tuotteita, esimerkiksi viisi satukirjaa.

Yhteiskehittämisen prosessin vaiheet

  1. Tarpeen kartoitus
  2. Alkuvalmistelut: kumppanuuskeskustelut ja yhteisesti luodut tavoitteet
  3. Kehittämispäivät ja -ryhmät lapsille
  4. Lapsen tuottaman tiedon dokumentointi ja jäsentäminen
  5. Lasten ajatusten ja kokemusten sisällyttäminen kehitettävään tuotteeseen
  6. Pilottiversio tuotteesta
  7. Lasten tekemä pilotointi ja palaute
  8. Tuotteen muokkaaminen lasten kommenttien pohjalta
  9. Valmis tuote. Esimerkkinä Kirahvi-kirjat.

 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lähtökohtana oli etsiä keinoja tavoittaa pienten lasten kokemusmaailmaan lastensuojelussa ja löytää erityisesti myös ei puheeseen perustuvia työskentelytapoja. Ei ollut mitään valmista mallia miten pienet lapset voivat toimia kehittäjäkumppaneina, joten myös heidän kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollisuuksia ja reunaehtoja lähdettiin tutkimaan.

Lastensuojelussa ei ollut aiemmin yhdessä lasten kanssa tuotettuja välineitä erityisesti perhehoitoon.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaympäristönä lastensuojelun sijaishuolto ja erityisesti perhehoito.

Pienten lasten kanssa työskennellään lastensuojelussa varsin vähän ja alkukartoituksessa selvisi, että työntekijät kaipaavat lisää osaamista ja välineitä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallia juurrutetaan ottamalla paikalliset kumppanit mukaan käytännön toteutukseen kouluttaen ja tukien heitä.

Juurruttamisen prosessi:

1. Luodaan yhteistyökumppanin (kunta, järjestö tai sijaishuollon yksikkö) kanssa tarpeen kartoitus ja luodaan yhteiset tavoitteet

2. Perehdytetään ja koulutetaan kumppanin työntekijät

3. Toteutetaan yhteiskehittämisen prosessi yhdessä lasten ja laspen lähiaikuisten ja ammattailaisten kesken

4. Konsultoidaan ja tuetaan paikallista kumppania työn juurruttamiseksi omaan organisaatioon.

 

Lisäksi koulutamme lastensuojelun ammattilaisia ja perhehoitajia ja muita lasten kanssa työskenteleviä. Pidämme puheenvuoroja, työpajoja.

 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Työskentelymalli koskee kaikkia sijaishuoltoon sijoitettuja n 3-5 vuotiaita lapsia. Mallin avulla voidaan kehittää tarvittavia työskentelyvälineitä kohderyhmän kokemustietoa hyödyntäen. Lapset ovat aktiivisia toimijoita kaikissa kehittämisprosessin vaiheissa. Heidän kanssaan tuotetaan sisältöä kehitettävään tuotteeseen, lapset itse kokeilevat kehitettäviä menetelmiä, antavat palautetta sekä pilotoivat ennen lopullisen tuotteen/välineen käyttöönottoa.  Malli jättää mahdollisuuden soveltaa kehittämistyötä tarpeen mukaiseen toimintaympäristöön, esimerkiksi maakuntaan, yksikköön tai muuhun sovittuun tarpeeseen. Kehittämismallin avulla on mahdollista tuottaa hyvin erilaisia tuotoksia. Lasten kanssa on tuotettu yhdessä Kirahvi Mainion maailma ja siihen liittyviä tuotteita, esimerkiksi viisi satukirjaa.

Yhteiskehittämisen prosessin vaiheet

  1. Tarpeen kartoitus
  2. Alkuvalmistelut: kumppanuuskeskustelut ja yhteisesti luodut tavoitteet
  3. Kehittämispäivät ja -ryhmät lapsille
  4. Lapsen tuottaman tiedon dokumentointi ja jäsentäminen
  5. Lasten ajatusten ja kokemusten sisällyttäminen kehitettävään tuotteeseen
  6. Pilottiversio tuotteesta
  7. Lasten tekemä pilotointi ja palaute
  8. Tuotteen muokkaaminen lasten kommenttien pohjalta
  9. Valmis tuote. Esimerkkinä Kirahvi-kirjat.

 

Kirahvi Mainion kirjat on tehty yhdessä lasten kanssa.
Lapset tuottivat sisältöä kirjoihin. Kirjojen teemoina
1. Koti, perustarpeet ja sijaisperheessä asuminen
2. Turvallisuus ja pelot
3. Ikävä omia vanhempia ja ikävän helpottaminen
4. Kaverisuhteet ja riitojen sopiminen
5. Välivallan kokemus ja sen käsittely lapsen kanssa

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lasten itsensä antaman palautteen mukaan toiminta on ollut kaikista lapsista kivaa. He ovat tulleet ja lähteneet Kirahvitapahtumista hyvällä mielellä. Lapset arvostavat työntekijän lapsia kunnioittavaa kohtaamista ja mahdollisuutta osallisuuteen.

Lasten antaman palautteen perusteella kehittämistyössä mielekästä on ollut toiminnallisuus ja monipuoliset työskentelytavat. “ Valokuvaaminen oli kivaa.” “Tarinat oli kivoja” “Kiva, kun tehtiin retki metsään.” “ Kirahvi Mainio on kiva.” Lasten palautteen perusteella lisäsimme tapaamisiin esimerkiksi leikkiä. Lasten palautetta tukivat työntekijöiden havainnot lasten innostumisesta. Lapsilta saatu negatiivinen palaute on liittynyt tapahtumien yksittäisiin tilanteisiin, esimerkiksi liialliseen istumiseen.

Sijaisvanhempien palautteen mukaan kehittämistyö on tärkeää. Alkuvaiheessa he kaipasivat täsmällisempää etukäteistietoa: mistä on kyse. Heidän mielestänä kehittämistyöhön mukaan pääseminen on ollut mielekästä ja heidän antama palaute liittyy ryhmien käytännön järjestelyihin esim. ryhmäkertojen määrään, ajankohtaan ja työskentelyyn. Palautteeseen he kirjoittivat, että materiaali tulee hyödyttämään heitä ja Kirahvitoiminta toimii myös sijaisvanhemman työtä tukevana. Muutamassa palautteessa on toivottu vielä tiiviimpää ohjausta ja tukea ryhmäkertojen välillä.

Lastensuojelun ammattilaisten palautteen mukaan heille merkittävää on ollut oma osallisuus kehittämistyössä. Kehittämistyötä ei ole tehty ulkoapäin, vaan  työntekijät olivat osallistuneet työskentelyn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. He olivat saaneet uusia välineitä lapsen kohtaamiseen ja teemojen käsittelyyn.  Kirahvityö jää osaksi useiden yhteistyökumppaneiden toimintaa.  Työntekijöiden palautteen perusteella hankkeessa tuotettava materiaali vastaa tarpeeseen ja materiaalin avulla voidaan vahvistaa lapsen osallisuutta perhehoidossa. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa muillekin toimialoille kuin lastensuojeluun.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Pesäpuu ry
Toimintaympäristö
Valtakunnallisesti Pesäpuun Kirahvit-hankkeessa eri kumppanien kanssa
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)