Helpotamme ihmistenvälistä kommunikaatiota tarjoamalla tapahtumiin kielitukipalvelua. Kyse ei ole virallisesta eikä maksullisesta tulkkipalvelusta, vaan vapaaehtoistoiminnasta. Kielitukena suomea sekä ainakin yhtä muuta kieltä osaava henkilö liikkuu tapahtumassa tunnisteliiveineen ja auttaa tarvittaessa ihmisiä ymmärtämään toisiaan tai tapahtuman sisältöjä.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Tervetuloa Pyhäjoelle! -hankkeessa huomattiin, ettei maahanmuuttaneiden uusien kuntalaisten tulo mukaan yleisötapahtumiin ollut helppoa. Molemmilla puolilla myyjäis- tai messupöytää tai kylätapahtuman toimintarastia jännitettiin, osataanko mitään kieltä tarpeeksi tilanteesta selviämiseksi.
Pyhäjoki on pieni kunta Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Sen väestö alkoi moninaistua nopeassa tahdissa alueen suurhankkeiden kansainvälisen työvoiman takia. Tilanne oli kuntalaisille uusi, sillä aiemmin kuntaan oli muuttanut vain yksittäisiä ulkomaalaisia, lähinnä paikallisten puolisoiksi.
Paikkakuntalaisilla ja maahanmuuttaneilla oli yhteinen tarve: tulla ymmärretyksi ja kokea olevansa oikeassa paikassa.
Osalla kielitaitoisista ihmisistä oli vain harvoin mahdollisuuksia käyttää kielitaitojaan.
Kohderyhminä a) paikallisväestö ja b) uudet, erityisesti maahanmuuttaneet asukkaat, c) yhdistykset ja muut yleisötapahtumia järjestävät tahot sekä d) kielitaitoiset kuntalaiset.
Kartoitimme hankkeeseen osallistuvien kielitaitoja ja kysyimme halukkuutta toimia kielitukena. Keskustelimme tapahtumanjärjestäjien kanssa, haluavatko he avata tapahtumaa myös kunnan ulkomaalaisväestölle.
Rohkaista eri kieliä puhuvia ihmisiä osallistumaan yhteisiin tapahtumiin ja rohkaista paikallisia kohtaamaan myös muita kieliä puhuvia ihmisiä.
Toimintamalli vaati jonkin verran taustatyötä ja ihmisiin tutustumista.
Lisäksi täytyi tehdä alkuun pieni erillinen henkilörekisteri. Kun toimintamalli ja ihmiset tulivat tutummiksi, ei rekisteri enää ollut välttämätön.
Hankkeen päätyttyä täytyy tehdä selväksi, mistä kielitukiliivejä saa jatkossakin lainaksi.
Helpotamme ihmistenvälistä kommunikaatiota tarjoamalla tapahtumiin kielitukipalvelua. Kyse ei ole virallisesta eikä maksullisesta tulkkipalvelusta, vaan vapaaehtoistoiminnasta. Kielitukena suomea sekä ainakin yhtä muuta kieltä osaava henkilö liikkuu tapahtumassa tunnisteliiveineen ja auttaa tarvittaessa ihmisiä ymmärtämään toisiaan tai tapahtuman sisältöjä.
Kielitukivapaaehtoisten myötä paikalliset tapahtuman järjestäjät rohkaistuivat mainostamaan tapahtumiaan myös muilla kielillä kuin suomeksi, ja mukaan uskaltautuneille vasta suomea opetteleville löytyi tarvittaessa tukea ja turvaa omallakin kielellä.
Kielitukina toimineet saivat harjoitusta omalle kielitaidolleen ja tutustuivat uusiin ihmisiin. Erityisen hienoja hetkiä olivat ne, kun entinen kielituen asiakas pääsi jo itsekin kielitukivapaaehtoiseksi suomen kielen vahvistuttua.
Kannattaa selvittää, erityisesti mille kielille tukitarvetta voisi olla, sekä huolehtia siitä, ettei sama ihminen joudu jatkuvasti kielitueksi. Kielituen pitää saada itse valita milloin ja missä hän on käytettävissä ja milloin ei.