Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kymenlaakson hyvinvointialueella aikuisten keskittymisvaikeuksien hoitoon liittyy useita merkittäviä haasteita. Hoitoon pääsy on hidasta pitkien jonojen vuoksi, ja perinteiset hoitomuodot sitovat runsaasti ammattilaisten resursseja. Monet potilaat jäävät ilman riittävää tukea odottaessaan varsinaista hoitoa, mikä pahentaa oireita ja heikentää toimintakykyä.
Nykyiset palvelut eivät tarjoa riittävästi joustavia, saavutettavia tukimuotoja, joita potilaat voisivat hyödyntää omatoimisesti. Erityisesti työikäiset aikuiset tarvitsevat arkielämään soveltuvia, helposti käytettäviä työkaluja keskittymisvaikeuksiensa hallintaan.
Strategiset linkitykset:
Kehitettävä itsehoitopolku linkittyy suoraan Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin:
- Palveluiden saavutettavuus ja asiakaskeskeisyys: Digitaalinen itsehoitopolku parantaa palveluiden saatavuutta ajasta ja paikasta riippumatta
- Kustannustehokkuus: Itsehoitoratkaisut vähentävät kalliimpien ammattilaistapaamisten tarvetta
- Ennallaehkäisevä työ: Varhainen tuki estää ongelmien pahenemista
- Digitalisaation hyödyntäminen: Vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiostrategiaan
- Yhdenvertaisuus: Varmistaa tasavertaisen pääsyn hoitoon asuinpaikasta riippumatta
Hanke tukee myös valtakunnallista mielenterveysstrategiaa ja hyvinvointialueiden tehtävää tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita palveluita.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Aikuisten keskittymisvaikeudet tunnistetaan nykyään yhä useammin, ja tämä lisää tuen ja hoidon tarvetta. Samaan aikaan mielenterveyspalveluissa on pitkiä jonoja, mikä korostaa matalan kynnyksen itsehoitopolkujen merkitystä. Etätyön yleistyminen on tuonut keskittymisvaikeudet näkyvämmin esiin työelämässä, ja moni kokee haasteita arjen hallinnassa.
Taloudelliset tekijät
Hyvinvointialueilla on rajalliset resurssit, joten tarvitaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Digitaaliset itsehoitopolut voivat vähentää tarvetta kasvokkain tapahtuvalle hoidolle ja säästää resursseja pitkällä aikavälillä, kun osa asiakkaista saa riittävän tuen omatoimisesti.
Teknologiset tekijät
Oma Kymenlaakso alustan käyttöönotto on mahdollistanut sen, että itsehoitopolkuja voidaan tarjota laajasti ja helposti. Matalan kynnyksen digitaaliset polut ovat kaikkien saatavilla ja tukevat yhdenvertaista palvelua koko alueella.
Kulttuuriset tekijät
Mielenterveyteen liittyvä stigma on edelleen olemassa. Itsehoito ja omatoiminen tuki ovat palveluja, joihin uskalletaan mennä ja ne voivat toimia hyvänä ensivaiheen tukena ennen ammattilaiskontaktia.
Kohderyhmänä aikuisten keskittymisvaikeuksien itsehoitopolulla ovat ensisijaisesti Kymenlaakson alueen aikuiset. Polku ei vaadi ammattilaisen osallistumista sen käynnistämiseen, joten sen sisältöä voivat hyödyntää myös läheiset, omaiset sekä tarvittaessa ammattilaiset, jotka työskentelevät keskittymisvaikeuksien parissa.
Polun kehittämisessä on hyödynnetty käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa on kuultu aikuisten kokemuksia ja toiveita sisällön ja rakenteen suhteen. Toteutuksessa on huomioitu hyvinvointialueen olemassa olevat resurssit ja digipalveluiden mahdollisuudet. Polun keskeisenä tavoitteena on tarjota helposti saavutettava, koottu kokonaisuus keskittymisvaikeuksiin liittyvästä tiedosta, harjoituksista ja omahoito-ohjelmista.
Polun nimeä ja sisältöä on testattu ja kehitetty käyttäjäpalautteen perusteella. Ennen käyttöönottoa aikuiset pääsivät kokeilemaan polkua ja antamaan palautetta sen toimivuudesta ja sisällöstä, jonka pohjalta polkua viimeisteltiin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Aikuisten keskittymisvaikeuksiin suunnatun itsehoitopolun avulla tavoitellaan merkittäviä muutoksia sekä asiakaskokemuksessa, ammattilaisten työssä että yhteiskunnallisella tasolla:
- Asiakaskokemuksen parantuminen: Asiakkaat saavat välitöntä matalankynnyksen tukea ilman odottelua, oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja haasteitaan, ja vahvistavat omatoimisuuttaan arjessa. Tämä lisää ymmärrystä omasta tilanteesta ja vähentää turhaa huolestumista ja tarpeettomia tutkimuksia.
- Ammattilaisten työn sujuvoittaminen: Itsehoitopolku ohjaa asiakkaat oikeaan palveluun oikeaan aikaan, mikä vapauttaa resursseja vaativampaan hoitotyöhön, vähentää ruuhkaa ja parantaa työtyytyväisyyttä. Itsehoitopolku voi myös olla ammattilaisen työkalu ohjaamisessa tai vaikka seurannassa. Asiakkaat, jotka ovat olleet polulla ennen kohtaavaa vastaanottoa ovat valmiimpia ensikäynnillä, joka sujuvoittaa vastaanottoa.
- Yhteiskunnalliset vaikutukset: Ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla koko hyvinvointialueella. Keskittymisvaikeudet ovat hallittavissa. Asiakkaat selviävät arjesta paremmin, ammattilaiset voivat keskittyä ydintoimintaan ja yhteiskunta säästää panostamalla ennaltaehkäisyyn.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Arviointia helpottavat kysymykset voisivat olla:
- Saavatko asiakkaat tukea aiempaa nopeammin ja omatoimisemmin?
- Vahvistuuko asiakkaiden ymmärrys omista keskittymisvaikeuksistaan ja arjen hallinnasta?
- Ohjautuvatko asiakkaat tarkoituksenmukaisemmin oikeaan palveluun oikeaan aikaan?
- Vapautuvatko ammattilaisten resurssit vaativampaan hoitotyöhön?
- Vähenevätkö turhat yhteydenotot ja tutkimuksiin hakeutumiset?
Asiakaskokemuksen mittaaminen:
- Ammattilaisten kokemus asiakkaiden valmiudesta ensikäynnillä.
- Asiakaspalautteet polun sisällöstä ja hyödystä esim. Oma Kymenlaakson kautta kerättävä palaute.
- Mahdolliset muutokset palvelutarpeen arvioinneissa (HTA) – esim. kuinka usein asiakkaalle riittää itsehoitopolku.
Mittausmenetelmät:
- Laadullinen palaute asiakkailta
- Käytön yhteydessä kerättävä anonyymi palaute, esimerkiksi polun lopussa oleva lyhyt arviointikysely.
- Ammattilaisten havainnot ja kokemukset, joita voidaan kerätä osana kehittämistyötä tai tiimipalavereita (esim. kyselyt, haastattelut, keskustelut).
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kehittämisen tarkoituksena on ollut lisätä alueen digitaalisia palveluja ennaltaehkäisevään itsehoitopolkujen kokonaisuuteen. Taustalla on vaikuttamassa kymenlaakson hyvinvointialueen strategia, joka ohjaa kehittämään palveluista tarpeenmukaisia, yhdenvertaisia ja vaikuttavia sekä huomioimaan talouden tasapaino uudistumisen myötä. Digitaalisen itsehoitopolun kehittäminen kuuluu osaksi Suomen Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ja digitaalisen sotekeskukseen kehitettäviä palveluja. Palveluihin hakeutuu paljon aikuisia, jotka ovat huolissaan omasta keskittymisvaikeudesta ja epäilevät ADHD:ta mutta kartoitusten jälkeen diagnostisiin tutkimuksiin ei ole tarvetta lähteä. Tämä polku auttaa asiakasta jäsentämään tilannettaan ja lievittää huolta, jolloin tutkimuksiin hakeutuminen perustuu harkintaan eikä pelkoon.
