Pilotti oli osa Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten Tulevaisuuden sotekeskus -hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osana Marinin hallituksen sote-uudistusta vuonna 2020. Pilotti toteutettiin kuudella terveysasemalla keskenään erilaisissa toimintaympäristöissä. Tohmajärvi ja Polvijärvi ovat pieniä kuntia, joissa palveluita on vähän, etäisyydet pitkiä ja väestö ikääntynyttä. Kitee ja Outokumpu ovat alle 10000 asukkaan kaupunkeja, joissa palveluita on vaihtelevasti, esimerkiksi Kiteellä ei ole Kelan palvelupistettä, Outokummussa Kela palvelee kolmena päivänä viikossa. Rantakylä ja Niinivaara ovat Joensuun kantakaupungin suuria terveysasemia, joilla on paljon asiakkaita ja työikäisten asiakkaiden osuus suurempi kuin maaseutukunnissa. Asiakastyötä tehtiin tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Pilotissa haluttiin integroida sosiaalipalveluita osaksi terveydenhuollon asiointia. Terveydenhuollon henkilöstön osaamisen lisääminen sosiaalihuollon prosesseissa ja kysymyksissä oli pilotin yksi tärkeimmistä tavoitteista. Pilotin aikana haluttiin myös mahdollistaa asiakkaille palvelun saaminen yhden yhteydenoton perusteella perusterveyden huollon asioinnin yhteydessä. Tavoitteena oli myös tuoda näkyväksi ilmiöitä, asioita, haasteita, tarpeita ja mahdollisuuksia, joita sotepalveluiden integroitumiseen liittyy.
Terveysaseman jalkatuvan sosiaalityön mallissa kehittäjäsosionomit jalkautuivat kuudelle sosiaali- ja terveysasemalle osaksi terveydenhuollon tiimejä. Kehittäjäsosionomit olivat terveysasemilla 1-2 päivää viikossa osallistuen soveltuvilta osin yhteisiin palavereihin. Merkityksellistä oli työskentely samoissa tiloissa, jolloin kehittäjäsosionomit tulivat tutuiksi terveydenhuollon henkilöstölle ja olivat nopeasti käytettävissä konsultointiin, joko tiimihuoneessa, Teamsin tai potilastietojärjestellmä Mediatrin välityksellä. Tärkeä osa mallia oli tiedon lisääminen sosiaalihuollon kysymyksissä ja toisaalta oman tiedon ja ymmärryksen kartuttaminen terveydenhuollon asioissa. Terveydenhuollon henkilöstön tiedon lisäämistä sosiaalihuollon kysymyksistä toteutettiin muun muassa terveydenhuollon henkilöstön tiedontarpeista nousevien minikoulutusten muodossa, mutta merkittävää oli myös yhteisten asiakasasioiden läpikäyminen työntekijöiden kanssa. Jokaisella terveysasemalla oli omanlaisensa toimintakulttuuri ja asiaa lähestyttiin tutkivasti ja tarjottiin palvelua alueen tarpeet ja resurssit, asiakkaiden tarpeet ja terveydenhuollon ammattilaisten tarpeet huomioiden.
Käytännössä työskentely tapahtui siten, että potilas/asiakas oli yhteydessä perusterveydenhuoltoon omassa asiassaan. Potilaiden/asiakkaiden asiat eivät aina olleet pelkästään terveydenhuollon toimin hoidettavia, jolloin terveydenhuollon ammattilainen pystyi asiakkaan luvalla ohjaamaan asian kehittäjäsosionomin hoidettavaksi, selvitettäväksi tai jatkopolutettavaksi. Kehittäjäsosionomit kirjasivat asiakastapaamiset ja ohjaukset perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän sosiaalikertomuksen välilehdelle, jolloin tiedon siirtyminen eri ammattilaisten välillä oli jouhevaa ja kehittäjäsosionomien tekemä työ tuli myös siltä osin terveydenhuollon ammattilaisille näkyväksi.
Jalkautuvassa sosiaaliohjauksessa merkittävää oli myös kotikäyntien mahdollisuus. Kotikäyntejä tehtiin paljon erityisesti maaseutualueiden sosiaali- ja terveysasemilta käsin, koska asiakkaille se oli usein helpoin tai jopa ainoa tapa saada oma asiansa hoidettua. Kotikäynnit mahdollistivat myös asiakkaan arjen kokonaisvaltaisen tilanteen ymmärtämisen ja tiedon välittämisen terveydenhuollon ammattilaisille.
Kehittäjäsosionomit tekivät vierailuja muun muassa Polvijärven, Outokummun ja Tohmajärven vanhusneuvostoihin sekä Kiteellä Hummonvaaran kyläyhdistykseen sekä Kiteen ja Värtsilän eläkeläisten liiton kerhoihin. Lisäksi tietoa jaettiin Siun soten omissa toiminnoissa kuten Polvijärven päiväkuntouksen ryhmissä. Joensuussa vierailuja toteutettiin muun muassa Kansalaistalolla, Torikievarissa sekä ViaDia Laiturilla ja Rantakylän Lähiötalolla. Näissä vierailuissa pääpainona oli kehittäjäsosionomitoiminnasta, palveluista ja etuuksista sekä asiointimahdollisuuksista tiedottaminen, yhteistyön rakentaminen alueen toimijoiden kanssa ja asukkaiden kuuleminen heidän palvelutarpeistaan.
Vuoden 2023 aikana toteutettiin yhteistyössä Viadia Ry:n, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n, Soroppi ry:n sekä Siun soten kehittämisyksikön kanssa kolme asukasraatia, joissa asukkaita osallistettiin tuomaan esille omia ajatuksiaan ja mielipiteitä Siun soten palveluista ja palvelulupauksesta.
Osallisuus huomioitiin myös kehittäjäsosionomien kirjaamistavassa. Kehittäjäsosionomit käyttivät pääasiallisesti osallistavaa kirjaamista pilotin aikana. Verkkoyhteysongelmista johtuen osallistavaa kirjaamista ei aina ollut mahdollista toteuttaa asiakastapaamisella