Malli luo rakenteet ja edistää kansallista Sote innovaatioyhteistyötä, yhteiskehittämistä ja vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita. Toimintamallia luodaan Innovaatio-ja strategiaverkoston tapaamisissa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Verkoston toiminta aloitettiin kokeilulla Sote-uudistuksen valmistelun aikana vuonna 2021, jonka nähtiin onnistuessaan tukevan hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Ydinajatuksena oli tarjota kaikille sote-kehittäjille avoin verkosto, jonka jäsenet kokoontuvat säännöllisesti jakamaan tietoa ja oppimaan toisiltaan.
Hyvinvointialueiden TKI-rakenteet hakivat (v.2021) ja hakevat edelleen (v 2025) muotoaan. Sote- uudistus on saattanut yhteistoimintaan aiemmin erillään toimineita organisaatioita ja sidosryhmiä. Alueellisen TKI-yhteistyön rakentaminen vaatii panostusta, mutta se luo onnistuessaan uudenlaisia mahdollisuuksia yhdessä kehittymiseen ja oppimiseen.
Soteuudistus luo edellytyksiä kehittää ja uudistaa alueilla tapahtuvaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI-toiminta). Tämä merkitsee toiminnan kehittämistä hyvinvointialuetasolla ja suhteessa kansalliseen tasoon.
Innovaatiotoiminnan yleisenä suuntana on uudenlainen, avoin yhteistoiminnallisuus ja yhteiskehittämisen toimintakulttuuri, jota tulisi edistää kaikilla sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan tasoilla riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä Suomeen luodaan.
OECD:n julkisen sektorin innovaatioyksikkö OPSI on laatinut innovaatiojulistuksen, jonka Suomi hyväksyi yhdessä 43 OECD-maan kanssa vuonna 2019. Julistus sisältää viisi innovaatioperiaatetta:
Hyvinvointialueiden sisäinen TKI-toiminta voi rakentua alueella olemassa olevien toimivien rakenteiden ja käytäntöjen pohjalta ja niitä muunnellen ja uudistaen. Lisäksi nykyään kunnissa olevien kasvupalvelujen sekä kuntien, yritysten ja järjestöjen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ympärille on rakentunut yhteistyön käytäntöjä, joita voidaan muuntaa ja hyödyntää maakunnan TKI-toimintaa kehitettäessä.
THL:ssa Palvelujärjestelmän vertaiskehittäminen -tiimi, myöhemmin Palvelujärjestelmän kehittäminen- tiimin yhtenä tehtävänä on tukea hyvinvointialueiden kehittämistoiminta. Viime vuosina (2023-2025) em. toimintaa on organisoitu erillisen hankerahoitteisen hanketuen kautta. Tästä esimerkkinä Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelma ja Suomen kestävän kasvun ohjelma. Ennen em. vahvaa THLn vahvaa hanketukea Innokylän kautta on kanavoitu kansallisten ohjelmien toimeenpanon tukea.
Innokylä on osa Palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimiä. Verkostotoiminnan aloittaminen kokeiluna Innokylän toiminnassa linkittyi hyvin sen yhteiskehittämistä ja avoimmutta korostavaan toimintakulttuuriin ja tavoitteisiin. Aloite verkostotoiminnan kokeiluun tuli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointivointialueelta.
Ote toimintasuunnitelmasta (2023) Innokylä on sosiaali-, hyvinvointi- ja terveysalan avoin innovaatioyhteisö ja kehittämisympäristö. Innokylän tavoitteena on tukea hyvinvointi- ja terveysalan kestävää uudistumista, avointa ja tarvelähtöistä kehittämistä sekä uudistusten ja muutosten läpivientiä tarjoamalla työkaluja kehittämistyön tueksi sekä verkkopalvelun toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen. Innokylä kokoaa alan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa hyvän kanavan toimintamallien levittämiseen.
Innokylän historia alkaa vuodesta 2008, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriö teki aloitteen terveys- ja sosiaalialan avoimesta innovaatioyhteisöstä, joka tarjoaisi tukea niin käytäntöjen ideoinnissa, kehittämisessä, arvioinnissa kuin levittämisessäkin. Aloitteesta syntyi Innokylä-hanke (2010–2013). Hankkeen tuloksena Innokylä juurtui perustajaorganisaatioidensa pysyvää toimintaa. (THL, SOSTE, Kuntaliitto, ohjauksesta vastaa STM). Tällä hetkellä (2024) Kuntaliitto ei ole mukana perustajaorganisaationa.
Verkosto syntyi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden omasta aloitteesta, ja siinä on jäseniä hyvinvointialueilta, järjestöistä, yrityksistä ja oppilaitoksista. Verkosto on organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaa ja rento foorumi, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita. THL:n palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimin toiminta, Innokylä, tarjosi kokeilualustan yhteiskehitettävälle kansallisen verkostotoiminnan kokeilulle.
Mallia kehitetään Innovaatio-ja strategiaverkostossa
Verkoston keskeiset toimijaryhmät
Koordinaatioryhmä 2-4 hlöä, Tehtäviä mm. koordinointi, viestintä, arviointi, yhteiskehittämisen kansallisen mallin kehittäminen ja kuvaaminen.
Laajennettu ryhmä 8-14 hlöä, Tehtäviä mm. sisältöjen ja osallistavien toimintatapojen suunnittelu, verkoston tuottaminen ideoiden testaaminen käytännössä ja testauspaikkojen "haistelu".
Verkoston TKI-toiminnan yhteyshenkilöt hyvinvointialueilla (muotoutumassa) 5-8 hlöä, Linkkinä hyvinvointialueille päin. Viestiä ja tiedonjakamista, ideointia puolin ja toisin.
Verkostoon linkittyvät teemaverkostot (1-3) nk. ”sisarverkostot”, Verkostot toimivat itsenäisesti ja suunnittelevat tapaamisensa teemaverkostoon kuuluvien toimijoiden kanssa yhteistyössä. Avoimet teemaverkostot linkittyvät kansalliseen kehittäjien verkostoon yhdessä sovittujen yhteistyökäytäntöjen kautta esim. viestinnällinen yhteistyö ja vierailut kansallisessa verkostossa. Sisarverkostot (muotoutumassa (10/2023) https://miro.com/app/board/uXjVNcFEeGI=/
Kaikki verkoston jäsenet n. 650 (10/2023), tehtäviä mm. Ideoiden jakaminen ja verkoston kontaktien hyödyntäminen ja verkoston kautta syntyneistä ideoista ja avauksista kertominen.
Kaikkien toivotaan osallistuvan asiasta viestimiseen. Tarkempaa suunnitelmaa tehdään, kun ollaan päästy alkuvaiheen jäsentelystä pidemmälle ja kun verkoston toiminta on vakiintuneempaa.
Sirpaleinen sote-alan kehittämiskenttä saadaan tietoisemmaksi yhteisistä mahdollisuuksista, jotta syntyisi laajempia kokonaisuuksia ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita. Tämän yhteiskehittämisen ja vuoropuhelun kautta mahdollistuisi innovaatioiden syntyminen ja aikaisempien ratkaisujen tehokkaampi hyödyntäminen.
Verkoston tavoitteiden saavuttaminen
• Verkosto edistää sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteistyötä ja yhteiskehittämistä.
• Verkosto vahvistaa hyvien käytäntöjen jakamisen tapoja ja rakenteita.
• Verkosto mahdollistaa, että alueiden ja eri sektorien edustajien ääni saadaan vahvemmin ja monipuolisemmin kuuluviin yhteiskehittävään keskusteluun.
• Verkosto toimii ideoiden, kehityskohteiden, toimintatapojen ja kehittäjien törmäyttäjänä.
• Verkosto tukee laajemmin sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Verkoston toimintaperiaatteiden toteutuminen
• Verkoston toiminta perustuu vahvasti verkoston jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
• Verkoston jäsenet pääsevät tuomaan yhteiskehittävään keskusteluun heitä askarruttavia teemoja tai haasteita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja muiden hyödynnettäväksi.
• Verkosto toimii organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaana ja rentona foorumina, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita.
• Verkoston toiminta kehittyy kokeilujen kautta. Verkostolle syntyy yhteisiä toimintatapoja yhdessä oppimisen kautta.
Verkoston tapaamiset
Ovatko verkoston tapaamiset mielekkäitä ja verkoston tavoitteiden saavuttamista edistäviä?
Tiedottaminen ja viestintä
Onnistuminen verkoston toiminnasta tiedottamisessa
Verkoston jäsenet osallistuvat verkoston toiminnan suunnitteluun sekä heillä on tärkeä rooli alueellisen toiminnan tukemisessa. (täydentyy) Osallistumistapoja kokeillaan ja niitä muotoutuu toiminnan kehittyessä. Verkosto mahdollistaa erilaisten toimintaa tukevien, itseorganisoituvien, alaryhmien syntymisen.
Säännölliset tapaamiset verkoston kanssa
Osallistavat menetelmät teemojen ja aiheiden valinnassa
Kyselyt verkostolle eri aiheita syventämään
Selkeä rakenne toiminnalle
Viestintä
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Pohjois -Pohjanmaan hyvinvointialueen yhteiskehittämismalli: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/pohjois-pohjanmaan-hyvinvointialueen-yhteiskehittamismalli
Toimintamallia kehittäessä on tutustuttu mm. seuraaviin julkaisuihin
Tarpeesta ratkaisuksi Yhteiskehittämisen opas sosiaali- ja terveydenhuollossa,
Kauppinen, Sami; Kesäniemi, Elina; Luojus, Satu; Peeter, Lange; Lönn, Niko; Pääkkönen, Jarmo; Hult, Tiina (2020)
Oppaassa käsitellään yhteiskehittämistä, sen hyötyjä eri toimijoille sekä tarjotaan käytännön kehittämistyön tueksi yhteiskehittämisen prosessimalli ja työkaluja.
Innovaatioekosysteemi tarvitsee (LUE viisi kysymystä ja vastausta innovaatioekosysteemeistä, VTT)
Innovaatioekosysteemissä korostuu erityisesti orkesteraattorin rooli. Hyvän orkesteroinnin ansiosta kehittämistoiminnassa päästään nopeammin käyntiin. Orkesteraattori ohjailee usein alkuvaiheessa erilaisilla agendoilla liikkeellä olevia ja erilaisiin yhteistyötapoihin tottuneita toimijoita löytämään yhdessä ekosysteemille sopivat toimintatavat, säännöt ja yhteiset tavoitteet.
Jaettu ymmärrys tavoitteista ja tiekartta niihin pääsemiseksi on keskeinen keino ohjata ekosysteemin kehittymistä yhdessä kaikkien toimijoiden kesken.
Ekosysteemin pelisääntöjen tärkein tehtävä on tuoda esille ja sitouttaa osallistujat innovaatioekosysteemin avoimuutta tukeviin toimintamalleihin. Avoimuutta on ainakin kahdenlaista. Innovaatioekosysteemi voi olla avoin kaikille, jotka jakavat sen tavoitteet tai se voi olla suljetumpi ja innovaatioekosysteemin jäsenyydessä voi olla erilaisia tasoja - jopa käytäntöjä jolla ekosysteemiin kutsutaan mukaan. Toinen, vielä tärkeämpi, on tiedon jakamisen avoimuus. Pelisäännöissä kannattaa tavoitella mahdollisimman avointa toimintamallia, jotta ekosysteemissä saavutetaan nopeasti tuloksia.
Ratkaisun integraattori tai joissain tapauksissa muutama, ovat innovaatioekosysteemin kärpäspaperi tai hunajapurkki, joka saa muut toimijat liikkeelle. Integraattori kokoaa valmiin ratkaisun asiakkaalle. Integraattorilla on myös itsellä runsaasti tuotekehitysosaamista ja resursseja.
Ratkaisun kehittäjät voivat olla kooltaan pienempiä kuin integraattori. Kehittäjäyrityksiä voi olla useampia samassa innovaatioekosysteemissä. Niillä on omat tutkimusagendansa. Niiden tutkimus- ja kehitystyöstä merkittävä osa voi olla myös tutkimuskumppaneiden kanssa yhdessä tehtävää.
Ratkaisujen tarjoajat ovat yritysjoukko, jotka eroavat edellisistä toimijoista siinä, että ne tarjoavat pääsääntöisesti valmiita ratkaisuja ekosysteemin muille toimijoille. Niillä ei ole ekosysteemissä omaa tutkimusagendaa. Innovaatioekosysteemi tarjoaa näille yrityksille hyviä mahdollisuuksia saada asiakasreferenssejä ja verkostoitua.
Muita mahdollisia rooleja, jotka edistävät innovaatioiden syntymista
Käytäntöjen käyttöönottojat ja rahoittajat
Toimijoiden valmiuksien nostaja tai yhteyksien edistäjä
Kehittämistoimintaan liittyvien tarpeiden tunnistaja ja esiin nostaja
Lyhyt historia Innokylän roolista yhteiskehittämisen toimintakulttuurin luomisessa
Idean synty 3.5.2018
Innokylän jatkokehittämisen ja konseprtoinnin ”Työkaluja strategian ja kehittämisen dialogiin” työpajassa 3.5.2018 syntyi idea liittyen maakuntien TKI- toiminnan kehittämiseen ja Innokylän rooliin siinä. Ideana oli tutustua Keski-suomen TKI- ekosysteemiin, mallintaa heidän tapaansa tehdä yhteistyötä ja järjestäytyä ja levittää/juurruttaa näitä oppeja muihinkin maakuntiin. Innokylä olisi tässä tukena. Lisäksi pajassa tuli esille, että osaamiskeskusten verkostoilta on puuttunut yhteinen työskentelyalusta ja Innokylän sähköiset työvälineet voisivat olla jatkossa syntyvien verkostojen tukena.
Idean täsmennys ja etenemissuunnitelma 11.6.2018
Idean täsmennystä varten koottiin varsin nopeasti ryhmä, johon kuuluu THL:sta Merja Ikäheimo, Juha Koivisto ja Nella Savolainen. Maakuntia ja osaamiskeskuksia edustavat idean täsmennysvaiheessa Jorma Niemelä (Sociala oy) ja Pirjo Marjamäki (Uusimaa 2019 osallisuusjohtaja) sekä Petteri Heino (Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito oy). Tapaaminen ma 11.6. klo 13.30 -15.00. täsmennettiin idaa, hahmoteltiin tavoitteita ja sovittiin etenemistavoista. Suunnittelimme, jos saamme jonkinlaista yhteistä tavoitta ja toteutussuunnitelmaa sovittua , voisi seuraava tapaaminen olla elokuussa 2018, jolloin sitouttaisimme mahdollisesti jo keski-suomen toimijoita mukaan. Tuolloin sovittaisiin syntyvän toimintamallin leviämisen kannalta keskeisistä viestinnällisistä toimenpiteistä . Jatkotyöskentely ajateltiin tapahtuvan syksyllä 2018 esim. 2-3 järjestettävässä innopajoissa. Innopajat voisivat käsitellä esim. toimivan TKI- ekosysteemin rakenteita, mallinnusta sekä käyttöönoton edellytyksiä muiden maakuntien alueella, jatkoyhteistyöstä sopimista.
Suunnitelma ei toteutunut ja tämä historiataustoitus toimii Innovaatio-ja strategiaverkostolle taustoituksena. Tällä kertaa alkuvaiheista saakka kehittäjäjoukko on melko lailla laajempi.
UUSI ALKU
Innovaatio- ja strategiaverkoston toiminnan idea syntyi Innokylän Yhteiskehittämisen aamupäivässä vuonna 2021. Aktiivisena toimijana toimi Pohjois-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan koordinaattori, jonka kanssa yhteistyössä suunniteltiin Innovaatio-ja strategiaverkoston ensimmäinen verkkoklinikka 8.9.2021 Uusi verkosto sai innostuneen vastaanoton, jonka perusteella sote-alan yhteiskehittämistä edistävälle verkostolle on selkeä tarve. Tätä arvioita tukee myös verkostotoiminnasta tehty väliarviointi (5/2023)
UUSI ALKU
Innovaatio- ja strategiaverkoston toiminta starttasi verkkoklinikalla 8.9.2021. Uusi verkosto sai innostuneen vastaanoton, jonka perusteella sote-alan yhteiskehittämistä edistävälle verkostolle on selkeä tarve.
Keskeiset toimijat: Ydinryhmä, laajennettu ryhmä, hyvinvointialueiden yhteyshenkilöt, verkoston kaikki jäsenet
Ydintoiminta: Verkoston tapaamiset (4 krt /vuosi), tapaamiset toteutetaan virtuaalisesti, jotta kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua välimatkoista huolimatta.
Verkoston säännölliset tapaamiset antavat osallistujille mahdollisuuden kurkistaa toisten sidosryhmien, alueiden ja jopa toimialojen maailmaan. Hyvinvointialueiden edustajat tuovat tapaamisiin alueidensa TKI-toiminnan terveisiä ja peilaavat omia kokemuksiaan puolin ja toisin. Se mahdollistaa alueiden yhdessä oppimista.
Vuosi 2021-2022 Verkoston toiminnan kokeilua (tapaamisten suunnittelurakenne, tapaamisten frekvenssi) -> THL asiantuntija & koordinaatiotiimi & laajennetturyhmä
Vuosi 2023 Toiminnnan vakiinnuttaminen kokeilujakson jälkeen ja väliarviointi, viestinnän tehostaminen -> THL asiantuntija &Koordinaatiotiimi & laajennettu ryhmä & verkoston kaikki jäsenet (viestintä)
Vuosi 2023-2024 Yhteistoimijuuden ja tutkijuuden vahvistaminen & hyvinvointialueiden kehittämistoiminnan sitominen vahvemmin verkostotapaamisten sisältöihin. -> THL:n asiantuntija & koordinaatiotiimi & yhteistyö yliopiston/ AMK:n kanssa (pilotti)
Viestinnän suuntaviivoja https://miro.com/app/board/uXjVMs1hpns=/?share_link_id=570647746972
Väliarvioinnin pohjalta verkoston viestintää täsmennettiin verkoston laajennetussa ryhmässä.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kansallinen yhteiskehittämisen foorumi
- Verkoston tapaamiset tarjoavat säännöllisesti toteutuvan mahdollisuuden hyvinvointialueiden toimijoille esitellä kehittämisaihioitaan, hakea kumppaneita ja haastaa verkostoa ideoimaan. Verkostossa kuullaan innovaatiotoimintaan liittyviä ajankohtaisia alustuksia ja käydään niiden pohjalta keskusteluja. Verkostossa käsiteltävät teemat valikoituvat verkostoon osallistuvien toimijoiden ideoista.
Verkoston kolme ydinelementtiä, joiden pohjalle toiminnot ja toimintatavat rakentuvat ja muotoutuivat syksy 2023 - kevät2024)
Yhdessä kehittäminen
Yhdessä kehittyminen
Yhteistutkijuus
Luottamus ja jäsenten aktiivinen osallistuminen suunnitteluun
Verkoston "orkesteroinnista" vastaa koordinaatiotiimi, heidän tukenaan on verkoston jäsenistä koostuva laajennettu ryhmä. Alueellisia tukipilareita ovat verkoston yhteyshenkilöt alueilla. Strategista näkökulmaa ja jatkuvuutta toimintaan tuo THLn Palvelujärjestelmän kehittämisen- tiimi henkilöresurssointi toimintaan. Verkoston toimintaa tukevia rakenteita ovat hyvinvointialueiden yhteyshenkilöt, THLn palvelujärjestelmän kehittäminen - tiimi (Innokylä), joiden kautta strateginen näkökulma sulautuu osaksi verkoston innovatiivista toimintatapaa
Verkoston toimintaperiaatteet
• Verkoston toiminta perustuu vahvasti verkoston jäsenten aktiiviseen osallistumiseen, toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
• Verkoston jäsenet pääsevät tuomaan yhteiskehittävään keskusteluun heitä askarruttavia teemoja tai haasteita sekä jakamaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja muiden hyödynnettäväksi.
• Verkosto toimii organisaatioista ja virallisista rakenteista vapaana ja rentona foorumina, jossa voi yhdessä etsiä ratkaisuja ja reflektoida omia ideoita.
• Verkoston toiminta kehittyy kokeilujen kautta. Verkostolle syntyy yhteisiä toimintatapoja yhdessä oppimisen kautta.
Toiminnalliset ydinelementit
Verkoston tapaamiset 4 krt/vuosi
Laajennetun ryhmän ideointi, suunnittelu ja toteutuksen tuki verkoston toimintaan
Koordinaatiotiimin ohjauksellinen tuki (arviointi, viestintä, "orkesterointi)
TKI-yhteyshenkilöt hv-alueilla rooli ja tehtävät verkostossa ?(v.2024-2025)
Yhdessä kehittyminen ja yhteistutkijuus? (v.2024-2025)
THL:n palvelujärjestelmän kehittäminen -tiimin henkilöresurssointi toiminnan koordinointiin (Innokylä)
Verkoston toiminta on kehittynyt ja kehittyy kokeillen:
Tilanne ennen toiminnan käynnistämistä (2021)
Kansallisesti puuttui kehittämistoimijoita kokoava verkosto, joka tarjoaisi alustan vertaisoppimiselle ja toimivien ratkaisujen leviämiselle ja käyttönotolle.
Tilanne käyttöönoton ja kokeilun aikana (2023)
Verkoston väliarviointi 19.2.-30.4.2023
“Kauan kaivattu työskentelymuoto, joka vahvistaa soten kehittämistyötä kansallisesti”
Verkostoon liittyminen kiinnosti, koska se tarjoaa mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen ja kansalliseen verkostoitumiseen. Yhteiskehittelyn koettiin olevan innostavaa ja ajankohtaista. Toimintaan osallistumisen koettiin olevan myös hyvä tapa seurata sote-alan kehittämistä. Monille vastaajalle verkoston toiminta miellettiin osaksi omaa työtä.
Osallistumisen kimmokkeena oli mm. oman alueellisen verkoston kokeminen liian kapeaksi. Verkoston tulevaisuusorientaatio oli mainittu muutamassa vastauksessa asiaksi, joka edisti verkoston vetovoimaa. Verkoston nähtiin madaltavan kynnystä jakaa omaa osaamista ja hyviä käytäntöjä. Mukaan innosti myös tapaamisten mielenkiintoiset sisällöt ja itse verkostossa käytetyt uudenlaiset yhteiskehittämistä edistävät menetelmät, joita voi soveltaa omassa työssä. Eräs näkökulma verkostoon osallistumiseen on opetustyöhön liittyvän ajantasaisen tiedon välittäminen AMK/ Sote-alan opiskelijoille.
“Avoin ja keskusteleva yhteisö”
Verkoston tapaamisten kuvattiin olevan hyviä ja mielekkäitä. Erityisesti hyvistä alustuksista, kokemuksista ja esimerkeistä sekä ryhmäkeskusteluista pidettiin. Tapaamisia pidettiin innostavina ja uutta ajattelua synnyttävinä. Tapaamisten mainittiin olevan hyvin suunniteltuja olematta kuivakoita tai yksitotisia. Verkoston vetäjillä todettiin olevan innostava ja sopivasti rento asenne, joka madaltaa kynnystä osallistua verkostoon.
”Enemmän vaan viestintää, teemme hienoa työtä”
Verkoston viestintä vaatii huomioimista. Avovastauksissa nostettiin esiin kysymys siitä, kuinka verkoston jäsenet voisivat ”hypettää” toimintaa omissa organisaatioissaan. Ehdotettiin myös yhteistyötä hyvinvointialueiden viestijöiden kanssa sekä esim. kansallisille ohjelmille suunnatuissa tilaisuuksissa. Hyvinvointialueilta toivottiin myös kriittisempiä strategisia kysymyksiä verkostoon pohdittavaksi. Verkostossa tehtyjä havaintoja toivottiin vietävän myös päättäjille tiedoksi.
Huomioita viestinnästä ja toimenpiteitä
Vastausten pohjalta verkoston laajennettu ryhmä pohtii viestintää erityisenä kehityskohteena 6/2023. Tavoitteena on, että viestintätoimet kirjattaisiin erillisenä tehtävänä verkoston koordinaation vuosikelloon. Lisäksi THLn sotepalvelujen johtaminen sivustolle on kirjoitettu artikkeli verkoston hyödyistä 6/2023. Lue: Innovaatio-ja strategiaverkosto tuottaa yhteistä hyvää hyvinvointialueiden TKI-toimintaan
Yhteenvetoa
Verkoston säännölliset tapaamiset antavat osallistujille mahdollisuuden kurkistaa toisten sidosryhmien, alueiden ja jopa toimialojen maailmaan. Näin voi oppia uutta. Hyvinvointialueiden edustajat ovat tuoneet tapaamisiin alueidensa TKI-toiminnan terveisiä ja peilanneet omia kokemuksiaan puolin ja toisin. Se on mahdollistanut alueiden yhdessä oppimista. Palautteen perusteella verkoston jäsenet pitävät toimintaa innostavana. Erityisesti kiitosta saavat herättelevät asiantuntijapuheenvuorot ja yhteinen, oppimista ja kehittämistä tukeva työskentely.
Verkoston toinen kehittämisvaihe 2023-2026
Verkoston toiminnan toinen kehittämisvaihe käynnistyi keväällä 2023, kun toiminnan peruselementit olivat nähtävillä ja toimijat sitoutuneet verkoston toimintaa ylläpitävään rakenteeseen. Vuosina 2023-2026 toimintaa kehitetään edelleen ja pyritään selkeyttämään verkoston toiminnallista rakennetta niin, että se mahdollistaa muiden verkostojen liittymisen rakenteeseen sekä tarjoaa kehittämistyötä tekeville laajempia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan verkoston kautta. Toisen kehittämisvaiheen aikana verkoston toimintaa tullaan sitomaan myös vahvemmin kansallisiin kehittämisen ja ohjauksen rakenteisiin. Verkoston toiminnan kehittämiseen liitetään myös tutkimustoimintaa.
VAIKUTUKSIA
Neljän toimintavuoden jälkeen (2021-2025) verkosto on vakiinnuttanut paikkansa sote-alan yhteisönä, jonka tapaamisissa on mahdollista nostaa keskusteluun kansallisesti keskeisiä TKI- toiminnan teemoja. Keväällä 2025 verkoston laajennetussa ryhmässä käytiin arvioivaa keskustelua. Verkoston parhaita tuloksia on mahdollisuus Ilmiöt ja asioiden "haistelu" ja heikkojen signaalien esiinnostamiseen, monitahoista osallistujajoukkoa pidettiin vahvuutena. Todettiin myös, että Innovaatio –ja strategiaverkosto tässä vaiheessa hyvä nimi.
Toiminnan fokuksessa tulee edelleen pitää se, missä mennään kansallisesti kehittämistyössä - verkoston tapaamiset toimivat keskusteluareenana ja risteyspaikkana. Yhteinen keskustelun nähtiin auttavan hyvinvointialueita toimimaan yhdessä -> kustannussäästöt, vuorovaikutus ja osaamisen vahvistuminen.
Verkostosta haluttiin välittää selkeää viestiä sosiaali-ja terveysministeriölle verkostosta yhteisen keskustelun ja kehittelyn areenana. Viestiä halutaan suunnata myös TKI johtajien verkostolle ja uteliaana verkostosta kyselemme, mistä kannattaisi keskustella verkoston tapaamisissa (innovaatiot). Verkoston koettiin tukevan hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnan kehittymistä.
Verkoston laajennettu ryhmä tulee jatkamaan vuosittain touko-kesäkuussa arvioivaa keskustelua ja kirjoittaa verkoston toiminnasta avoimen yhteenvedon.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.