Kansalaisten osallistaminen digitaalisen asiointikanavan käyttöönottoihin, Varsinais-Suomen HVA (RRP P4 I4)

Toimintamallissa osallistettiin kansalaisia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varha-sovelluksen käyttöönottoihin. Kansalaisia osallistettiin kevein tavoin, kuten katugallupilla, pop-up-työpajoilla sekä etätyöpajalla.  

Toimintamallin nimi
Kansalaisten osallistaminen digitaalisen asiointikanavan käyttöönottoihin, Varsinais-Suomen HVA (RRP P4 I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa osallistettiin kansalaisia Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varha-sovelluksen käyttöönottoihin. Kansalaisia osallistettiin kevein tavoin, kuten katugallupilla, pop-up-työpajoilla sekä etätyöpajalla.  

Toteutuspaikka
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Euroopan unionin rahoittama -logo
Kuvateksti
Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Tekijä

Hanna Korpua

Luotu

10.11.2025

Viimeksi muokattu

12.11.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa pilotoitiin erilaisia keveitä osallistamisen tapoja, jolla saataisiin asiakkaita mukaan Varha-sovelluksen käyttöönottojen suunnitteluun. Kansalaisten näkökulma huomioitiin käyttöönotoissa varhaisessa vaiheessa, jolloin asiakkaiden tarpeet voitiin ottaa ammattilaisten näkökulmien rinnalle aidosti lähtökohdaksi käyttötapausten suunnittelussa.

Toimintaympäristö

Varsinais-Suomen hyvinvointialue koostuu 27 kunnasta. Hyvinvointialueella otettiin syksyllä 2024 käyttöön Varha-sovellus, joka on hyvinvointialueen digitaalinen palvelu. Sovelluksessa on Varhan sosiaali – ja terveydenhuollon sekä sairaalapalveluiden palveluita. Lokakuussa 2025 sovelluksen käyttäjäksi oli rekisteröitynyt yli 90 000 kansalaista. Sovellukseen avautuu uusia palveluita vaiheittain, kun eri tulosalueet ja yksiköt ottavat sovellusta käyttöönsä. Käyttöönotot toteutetaan pääasiassa organisaatiolähtöisesti, jolloin yksikön sovelluksen käyttöönottotiimi pohtii, mitä palveluita sovellukseen halutaan vielä ja millä tavoin palvelu toteutetaan. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä kerrytettiin kevyillä kokeiluilla. Asiakkaita osallistettiin käyttöönottojen määrittelyyn kevyellä katugallupilla etävastaanotoista, pop-up työpajoilla apuvälinepalveluiden aulassa sekä etätyöpajalla apuvälineraadissa.

Katugallup toteutettiin kahtena ajankohtana Turun kävelykadulla, jossa kohdatuilta kansalaisilta selvitettiin, millaisia asioita he haluaisivat hoitaa etävastaanotolla Varha-sovelluksessa, jos se olisi mahdollista. Tuloksista tehtiin yhteenveto, joka käytiin etävastaanottotiimin kanssa läpi. Tuloksia hyödynnettiin etävastaanottojen käyttöönoton tehostamisessa.

Pop up-työpajoja hyödynnettiin apuvälinepalveluiden käyttöönotossa. Pop up-työpajat pidettiin apuvälinelainaamon aulassa, jossa osallistujat odottivat omaa vuoroaan apuvälinelainaamoon. Työpajassa osallistujat pääsivät kertomaan omasta polustaan apuvälineen kanssa ja pohtimaan polkunsa avulla, millaisissa tilanteissa he voisivat olla apuvälinepalveluihin yhteyksissä Varha-sovelluksen kautta. 

Pop up-työpajojen suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin apuvälinepalvelun ammattilaisen tietämystä palvelun asiakkaista.  Pohdinta liittyi pitkälti työpajan käytännön järjestelyihin, kuten siihen, kirjaako fasilitaattori huomiot vai oletetaanko osallistujien kirjaavan ne itse sekä siihen, millä tasolla asioista ja asiakkaan apuvälinepolusta voidaan keskustella julkisessa aulatilassa.Suunnittelussa oli kiinteästi mukana myös ammattilaisdigikoordinaattori, jonka asiantuntemusta hyödynnettiin kun tunnistettiin, millaisia toimintoja sovelluksessa on mahdollista toteuttaa.

Apuvälinepalveluiden käyttöönoton tueksi järjestettiin myös etätyöpaja apuvälineraadissa. Raatilaiset pääsivät pohtimaan etätyöpajassa, millä tavoin ovat apuvälinepalveluihin yleensä yhteydessä sekä ideoimaan, millaisia asioita he haluaisivat jatkossa hoitaa Varha-sovelluksen kautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin ja ratkaisun juurtuminen perustyöhön edellyttää ymmärrystä asiakaslähtöisestä kehittämisestä ja halua edistää sitä. Käyttöönottoa suunnittelevan tiimin tulee olla avoin asiakkaiden ideoille ja ajatuksille, jotka eivät aina välttämättä ole linjassa organisaation ja ammattilaisten toiveiden kanssa. Tiimin on hyvä myös kyetä rajaamaan, mihin asioihin kansalaisten näkökulmia ensisijaisesti kaivataan. Suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan myös ammattilainen, joka tietää sovelluksen toiminnallisuuksista ja mahdollisuuksista käytännön tasolla, jotta asiakkaiden osallistaminen saadaan tehokkaasti fokusoitua.

Kansalaisten osallistaminen vaatii toteuttajaltaan myös osaamista asiakaslähtöisestä kehittämisestä, fasilitoinnista ja palvelumuotoilusta. Osallistamiseen ja sen suunnitteluun on hyvä varata riittävästi aikaa jo käyttöönoton suunnittelun alussa, jotta kansalaisilla on aito mahdollisuus päästä vaikuttamaan. 

Toimintamallin soveltajan täytyy kyetä yhdessä käyttöönottotiimin kanssa tunnistamaan, millaisia käyttäjiä palvelulla on (Esimerkiksi ovatko potentiaalisia käyttäjiä kaikki hyvinvointialueen asiakkaat vai jokin rajatumpi ryhmä, kuin vaikkapa apuvälineitä käyttävät henkilöt) ja missä heidät tavoittaa. Myös käyttäjien osallistamisen tapa on kyettävä räätälöimään tilanteeseen sopivaksi. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etävastaanottogallupin tuloksia on hyödynnetty etävastaanottojen käyttöönoton laajentamisessa ja tehostamisessa. Visualisoiduilla gallupin tuloksilla on voitu levittää Varhan ammattilaisille tietoisuutta kansalaisten näkemistä etävastaanottojen hyödyistä ja tunnistamaan palveluita, joihin etävastaanotto kansalaisten mielestä sopisi.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Käyttäjien osallistamista käyttöönottojen suunnitteluun kannattaa kokeilla ketterästi ja matalalla kynnyksellä ja eri menetelmiä (gallupit, työpajat, muotoiluluotaimet) hyödyntäen. Työajallisesti panostuksen ei tarvitse olla välttämättä suuri.
  • Onnistuneista osallistamiscaseista kannattaa viestiä organisaatiossa ja innostaa muitakin mukaan.
  • Käyttöönottotiimin jo olemassa olevaa asiakasymmärrystä kannattaa hyödyntää, kun käyttäjien osallistamista suunnitellaan. Tiimissä on varmasti paljon tietoa siitä, missä asiakkaita voi kohdata ja millaisia rajoitteita heidän osallistumiselleen voi olla.
  • Hyödynnä visuaalisia keinoja sekä osallistamisessa että tulosten esittämisessä.

 

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Aihealueet

RRP

Ilmiöt

Kohderyhmä