Järjestöyhteistyön käsikirja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Järjestöyhteistyön käsikirja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjan tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueen toimijat ja toimintatapoja järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjan tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueen toimijat ja toimintatapoja järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle.
Järjestöyhteistyön käsikirja sisältää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tekemisen periaatteet ja tarpeet. Käsikirja kuvaa rakenteita ja toimintatapoja, joilla järjestöyhteistyötä hyvinvointialueella tehdään yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Käsikirja on koottu hyvinvointialueen eri toimialueiden edustajien sekä järjestöjen ja kuntien edustajien kanssa yhteistyössä ja se on tarkoitettu niin hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja ammattilaisten, päättäjien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien tueksi.
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Järjestöt täydentävät hyvinvointialueen tarjoamia palveluita, toimivat sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7§ ohjaa, että Hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.
Järjestöyhteistyökäsikirjaan on koottu materiaalia kuulemalla hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita ja viranhaltijoita. Materiaalia on koottu hyvinvointialueen palvelualueiden sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen johtajien ja asiantuntijoiden kanssa toteutetussa järjestöyhteistyön tarpeita kartoittavassa työpajassa, hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen järjestöyhteistyön neuvotteluissa, alueellisissa kumppanuuspöydissä, kuntien järjestöyhdyshenkilöverkoston tapaamisissa ja vaikuttamisfoorumeissa. Tietoa on koottu järjestöille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toteutetuista verkkokyselyistä. Tiedon kokoamisessa on hyödynnetty myös muiden toimijoiden kyselyitä.
Tiedon kokoamisessa olennaista on ollut kartoittaa järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötarpeita ja tätä tukevia rakenteita.
Järjestöyhteistyökäsikirja kokoaa yhteen järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat ja ohjaa järjestöyhteistyötä koordinoivien työntekijöiden työtä. Asiakirjan ulkopuolelle jää järjestöjen rooli hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottajana.
Asiakirja on hyödynnettävissä osana hyvinvointialueen yhdyspintatyötä.
Järjestöyhteistyö on selkiytynyt hyvin osaan hyvinvointialueen palveluissa toteutuvia tehtäväkuvia, joissa sille on resurssit ja yhteistyön prosessit. Esimerkkinä tästä perhepalveluiden rakenteet. Osana toimintamallin kehittämisprosessia järjestöavustamisen periaatteita on päivitetty huomioimaan paremmin molemmat avustuslajit: toiminta-avustus ja kumppanuusavustus. Yhdyspintatyön kehittämisen tavoitteena on ollut, että jatkossa kuntien ja hyvinvointialueen avustuspainotukset täydentävät toisiaan. Tarkoituksellista on, että järjestöyhteistyön toimeenpanoa arvioidaan vuosittain ja valtuustokausittain.
Kansikuva
