Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama mielenterveyskuntoutujia työelämään valmentava IPS – Sijoita ja valmenna! –kehittämishanke (engl. Individual Placement and Support) käynnistyi Pirkanmaan hyvinvointialueella marraskuussa osana kansallista Terveydeksi-ohjelmaa. Vahvasti toipumisorientaatioon nojaavan IPS-työhönvalmennusmallin tavoitteena on edistää mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio ja kiinnostus työhön. Samalla pureudutaan mielenterveyden häiriöiden synnyttämän stigman purkamiseen työpaikoilla.
IPS-työhönvalmennuksessa pyritään löytämään yhdessä asiakkaan kanssa hänen osaamistaan, voimavarojaan, tavoitteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaava työpaikka. Asiakkaiden työllistymistä tavoitellaan ensisijaisesti avoimilta työmarkkinoilta. Työsuhde voi olla osa- tai kokoaikainen, myös työkokeilu ja palkkatuettu työ ovat mahdollisia. Työhönvalmentajan tarjoama maksuton palvelu on aina yksilöllistä ja kestoltaan rajaamatonta eli se jatkuu niin kauan kuin asiakas sitä tarvitsee.
IPS-työhönvalmennuksen tavoitteena on vastata työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tarvittaessa työhönvalmentajat tukevat myös työnantajaa ja koko työyhteisöä esimerkiksi huomioimaan täsmätyön tai työn muokkaamisen vaatimukset.
Työhönvalmennus jatkuu koko työllistymisprosessin ajan asiakkaan tarpeen mukaan, samoin psykiatrinen hoito ja kuntoutus. Erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden osalta toimintamallista on saatu aikaisemmin hyviä työllistymistuloksia. Työn lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö hoitotiimin sisällä ja eri organisaatioiden välillä. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan verkostot, joihin kuuluu usein sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, Kela, työeläkeyhtiöt ja yhteisöt, sekä varmistaa eri toimijoiden vastuut ja työnjaon työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
IPS-toimintamalli pyritään hankkeen myötä juurruttamaan osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Kehittämishankkeen aikana asiakkaat ohjautuvat palveluun Tays Tipotien psykoosisairauksien poliklinikalta ja liikkuvalta psykoosisairauksien poliklinikalta. Pirhassa IPS-tiimi aloitti työskentelyn 3.11.2025 ja asiakastyö aloitettiin 3.12.2025. Ensimmäinen kuukausi meni IPS-tiimillä pääasiassa työhön perehtymiseen ja toimintamallin jalkauttamiseen poliklinikoille. Tiimi esimerkiksi laati itse lähete- ja kirjaamisohjeet IPS-työhönvalmennukselle. IPS-työhönvalmennukseen ohjautumisen raameista sovittiin yhteistyössä poliklinikan työntekijöiden kanssa. IPS-työhönvalmennus on otettu molemmilla poliklinikoilla hyvin vastaan ja lähetteitä tulee IPS-tiimille viikoittain uusista asiakkaista. Lähetteen saavuttua aletaan järjestämään asiakkaiden jonojärjestyksen mukaan kolmikantakeskustelua asiakkaan, työhönvalmentajan ja poliklinikan työntekijän kanssa.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN SISÄLTÖ
Työhönvalmennuksen sisältö jakautuu neljään kokonaisuuteen: psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö, työnhakijan tukeminen, työnantajayhteistyö sekä verkostoyhteistyö.
1. Psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö
Ennen IPS-työhönvalmennuksen aloitusta:
Asiakkaan kanssa keskustellaan hänen tavoitteistaan sekä työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Tavoitteena on selkiyttää asiakkaan omat tavoitteet, jotta ammattilaisten tuki kohdentuu oikein. Poliklinikan työntekijä laatii lähetteen IPS-tiimille. Aloitustapaamisessa (kolmikantakeskustelu) asiakas saa kattavasti tietoa IPS-työhönvalmennuksesta tehdäkseen tietoisen päätöksen palvelun aloittamisesta.
Työhönvalmennuksen aikana:
Moniammatilliset keskustelut ja hoitoneuvottelut jatkavat tiedon jakamista ja ajantasaistamista. Niissä ennakoidaan voinnin tai lääkityksen muutoksia sekä arvioidaan muiden tukipalveluiden tarvetta. Mukaan kutsutaan kaikki asiakkaan hoidon kannalta keskeiset ammattilaiset. Joku IPS-tiimistä osallistuukin viikoittain molempien poliklinikoiden moniammatillisiin tiimeihin. Kutsuttaessa työhönvalmentaja osallistuu työnhakija-asiakkaan hoitoneuvotteluun.
Työhönvalmennuksen päättäminen:
Palvelu päätetään yhteisen arvion perusteella. Päättäminen ei perustu aikarajoihin tai asiakkaan poissaoloihin, vaan siihen, että on varmistettu asiakkaan haluttomuus jatkaa työhönvalmennusta tai hakea töitä (IPS-laatukriteeri 25).
2. Työhönvalmennusprosessi
Aloitus ja palvelusta sopiminen:
Kolmikantakeskustelussa asiakas saa selkeän katsauksen työhönvalmennuksen sisällöistä, hyödyistä ja vaikutuksista.
Työnhakusuunnitelma:
Laaditaan IPS-ammatillinen profiili ja työnhakusuunnitelma. Tarkoituksena asiakkaan motivaatiotekijöiden selvittäminen, vahvuuksien tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen
Etuusneuvonta:
Asiakkaalle annetaan tietoa työn ja sosiaalietuuksien yhdistämisestä. Tehdään tarvittavaa yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityön, KELAn, eläkeyhtiöiden ja edunvalvojien kanssa.
Työnhaun ohjaus:
Sisältää CV:n ja hakemusten muokkaamisen, asiakkaan välitehtävät tapaamisten välillä, työnantajakontaktoinnin, neuvonnan ja työnhakutaitojen harjoittelun. Työhönvalmentaja tukee myös haastatteluun valmistautumisessa ja osallistumisessa.
Työelämätaitojen vahvistaminen:
Tuetaan arjenhallintaa ja työelämävalmiuksia antamalla tietoa, ohjausta ja mahdollistamalla taitojen harjoittelua. Tehdään tarvittaessa palveluohjausta.
Työsuhteen valmistelu:
Työtehtäviä ja työaikaa kartoitetaan ja muokataan tarvittaessa vastaamaan asiakkaan osaamista ja tavoitteita. Sovitaan työn sisällöstä, kestosta, palkkauksesta ja mahdollisista mukautuksista.
Tuki työssä:
Sovitaan työntekijän tarvitsemasta tuesta ja tiedottamisesta työyhteisölle. Työhönvalmentaja osallistuu perehdytyksen tukemiseen, tekee työpaikkakäyntejä, tarjoaa palautetta ja psyykkisen jaksamisen tukea sekä tukee työsuhteen päättyessä.
3. Työnantajayhteistyö
Työnantajayhteistyön vaiheita ovat:
4. Verkostoyhteistyö
Verkostojen rakentaminen ja ylläpito:
Työhönvalmentaja tunnistaa asiakkaan kannalta keskeiset verkostot ja esittelee IPS-toimintamallia myös toimijoille, joille malli tai tuettu työllistyminen ei ole ennestään tuttua. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi työllisyyspalvelut, asumispalvelut, KELA, sosiaalipalvelut, eläkevakuutusyhtiöt, oppilaitokset, edunvalvonta ja erilaiset yhteisöt. Työhönvalmennus toteutuu asiakkaan arkiympäristössä, mikä mahdollistaa sujuvan ja säännöllisen yhteydenpidon.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
IPS-toimintamalli (Individual Placement and Support) vastaa useisiin keskeisiin haasteisiin, jotka liittyvät mielenterveyden häiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymiseen ja työelämässä pysymiseen.
IPS-toimintamalli on suunnattu psykoosisairautta sairastaville henkilöille, joilla on halu työllistyä mutta jotka tarvitsevat yksilöllistä ja tukea työnhakuun ja työssä pysymiseen. Kohderyhmällä on usein katkoksia työ- tai opintopolussa, haasteita toimintakyvyssä sekä tarve sovittaa työelämän vaatimuksia yhteen oman voinnin kanssa. IPS vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla nopeaa, käytännönläheistä ja rinnalla kulkevaa tukea.
IPS-toimintamallin tavoitteena on edistää mielenterveyden häiriöitä sairastavien henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille nopeasti ja yksilöllisesti. Malli tukee asiakkaan omiin tavoitteisiin perustuvaa työnhakua, kestävien työsuhteiden rakentumista sekä työelämän kautta tapahtuvaa toipumista. Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on saada IPS-malli implementoitua ja juurrutettua pysyväksi palveluksi erikoissairaanhoidon psykiatrisille asiakkaille, joilla on psykoosisairaus. Hankkeen ajan asiakkaat ohjautuvat palveluun psykoosisairauksien poliklinikalta ja liikkuvalta psykoosisairauksien poliklinikalta.
Säännölliset ohjausryhmän tapaamiset, juurruttamistyöpajat ja hankkeen etenemisestä raportointi, kuten määräaikaisseuranta. Hankkeen jälkeen toiminnan jatkuessa tulee arvioida mittareiden käyttöä vaikutusten mittaamisessa.
Keskeiset edellytykset toimintamallille:
Riittävästi osaavaa työvoimaa tekemään työhönvalmennusta laatukriteereiden mukaisesti. Tällä hetkellä Pirhassa on neljä koulutettua IPS-työhönvalmentajaa, joka on sopiva tähän hetkiseen asiakasohjautumisen määrään. Hankkeen jälkeiselle ajalle tulee olla valmistellut rakenteet ja käytännönsuunnitelma työn jatkamiselle.
Olennaista on, että IPS-tiimissä on tiiminvetäjä ja lähiesihenkilönä tulisi olla henkilö, joka on tietoinen IPS-toimintaperiaatteista ja käytännön työstä. Toimialueen johdon aito tuki nähdään myös keskeisenä mallin juurruttamisessa ja vakiinnuttamisessa. Aito tuki tarkoittaa taloudellisten ja ajallisten resurssien mahdollistamissa käytännössä.
Yhteistyö viestinnän kanssa on ollut alusta asti sujuvaa. Hankkeen jälkeen toiminnan jatkuessa viestintäyhteistyö on edelleen oleellinen osa mallin vakiinnuttamista.
Sidosryhmätyöskentely:
Työnantajayhteistyön onnistuminen ja säännöllinen kontaktointi ovat edellytyksiä mallin sujuvaksi jalkauttamiseksi. Hankkeen jälkeen toiminnan jatkuessa työnantajayhteistyöstä on tärkeää pitää kiinni ja seurata kontaktointia.
Miten yhteistyö työllisyyspalvelujen kanssa on edennyt?
IPS-työhönvalmennushankkeen aikana työllisyyspalveluiden kanssa yhteistyö on käynnistetty ja työllisyyspalveluiden edustaja on mukana ohjaustyöryhmässä. Yksittäisten asiakkaiden kanssa on hyödynnetty yhteistä asiantuntemusta työllistymisen edistämisessä, mutta yhteistyötä haastaa tiedonvaihtaminen, koska käytössä ei ole yhteisiä järjestelmiä eri organisaatioiden välillä. Yhteistyön käynnistyminen asiakkaan asioissa on asiakkaan valinta, jolloin voi tulla tilanteita, että asiakkaan asioiden eteen tehdään päällekkäistä työtä.
Työllisyyspalveluiden kanssa yhteistyö mahdollistaa heidän asiantuntijuuden hyödyntämistä palveluiden järjestämisessä, jotta asiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset palvelut käyttöönsä (työkokeilu, palkkatuki, työttömyysetuusasiat). Tavoitteena on vielä vahvistaa yhteistyötä, esim. pysyvien rakenteiden osalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama mielenterveyskuntoutujia työelämään valmentava IPS – Sijoita ja valmenna! –kehittämishanke (engl. Individual Placement and Support) käynnistyi Pirkanmaan hyvinvointialueella marraskuussa osana kansallista Terveydeksi-ohjelmaa. Vahvasti toipumisorientaatioon nojaavan IPS-työhönvalmennusmallin tavoitteena on edistää mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio ja kiinnostus työhön. Samalla pureudutaan mielenterveyden häiriöiden synnyttämän stigman purkamiseen työpaikoilla.
IPS-työhönvalmennuksessa pyritään löytämään yhdessä asiakkaan kanssa hänen osaamistaan, voimavarojaan, tavoitteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaava työpaikka. Asiakkaiden työllistymistä tavoitellaan ensisijaisesti avoimilta työmarkkinoilta. Työsuhde voi olla osa- tai kokoaikainen, myös työkokeilu ja palkkatuettu työ ovat mahdollisia. Työhönvalmentajan tarjoama maksuton palvelu on aina yksilöllistä ja kestoltaan rajaamatonta eli se jatkuu niin kauan kuin asiakas sitä tarvitsee.
IPS-työhönvalmennuksen tavoitteena on vastata työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tarvittaessa työhönvalmentajat tukevat myös työnantajaa ja koko työyhteisöä esimerkiksi huomioimaan täsmätyön tai työn muokkaamisen vaatimukset.
Työhönvalmennus jatkuu koko työllistymisprosessin ajan asiakkaan tarpeen mukaan, samoin psykiatrinen hoito ja kuntoutus. Erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden osalta toimintamallista on saatu aikaisemmin hyviä työllistymistuloksia. Työn lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö hoitotiimin sisällä ja eri organisaatioiden välillä. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan verkostot, joihin kuuluu usein sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, Kela, työeläkeyhtiöt ja yhteisöt, sekä varmistaa eri toimijoiden vastuut ja työnjaon työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.
IPS-toimintamalli pyritään hankkeen myötä juurruttamaan osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Kehittämishankkeen aikana asiakkaat ohjautuvat palveluun Tays Tipotien psykoosisairauksien poliklinikalta ja liikkuvalta psykoosisairauksien poliklinikalta. Pirhassa IPS-tiimi aloitti työskentelyn 3.11.2025 ja asiakastyö aloitettiin 3.12.2025. Ensimmäinen kuukausi meni IPS-tiimillä pääasiassa työhön perehtymiseen ja toimintamallin jalkauttamiseen poliklinikoille. Tiimi esimerkiksi laati itse lähete- ja kirjaamisohjeet IPS-työhönvalmennukselle. IPS-työhönvalmennukseen ohjautumisen raameista sovittiin yhteistyössä poliklinikan työntekijöiden kanssa. IPS-työhönvalmennus on otettu molemmilla poliklinikoilla hyvin vastaan ja lähetteitä tulee IPS-tiimille viikoittain uusista asiakkaista. Lähetteen saavuttua aletaan järjestämään asiakkaiden jonojärjestyksen mukaan kolmikantakeskustelua asiakkaan, työhönvalmentajan ja poliklinikan työntekijän kanssa.
IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN SISÄLTÖ
Työhönvalmennuksen sisältö jakautuu neljään kokonaisuuteen: psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö, työnhakijan tukeminen, työnantajayhteistyö sekä verkostoyhteistyö.
1. Psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö
Ennen IPS-työhönvalmennuksen aloitusta:
Asiakkaan kanssa keskustellaan hänen tavoitteistaan sekä työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Tavoitteena on selkiyttää asiakkaan omat tavoitteet, jotta ammattilaisten tuki kohdentuu oikein. Poliklinikan työntekijä laatii lähetteen IPS-tiimille. Aloitustapaamisessa (kolmikantakeskustelu) asiakas saa kattavasti tietoa IPS-työhönvalmennuksesta tehdäkseen tietoisen päätöksen palvelun aloittamisesta.
Työhönvalmennuksen aikana:
Moniammatilliset keskustelut ja hoitoneuvottelut jatkavat tiedon jakamista ja ajantasaistamista. Niissä ennakoidaan voinnin tai lääkityksen muutoksia sekä arvioidaan muiden tukipalveluiden tarvetta. Mukaan kutsutaan kaikki asiakkaan hoidon kannalta keskeiset ammattilaiset. Joku IPS-tiimistä osallistuukin viikoittain molempien poliklinikoiden moniammatillisiin tiimeihin. Kutsuttaessa työhönvalmentaja osallistuu työnhakija-asiakkaan hoitoneuvotteluun.
Työhönvalmennuksen päättäminen:
Palvelu päätetään yhteisen arvion perusteella. Päättäminen ei perustu aikarajoihin tai asiakkaan poissaoloihin, vaan siihen, että on varmistettu asiakkaan haluttomuus jatkaa työhönvalmennusta tai hakea töitä (IPS-laatukriteeri 25).
2. Työhönvalmennusprosessi
Aloitus ja palvelusta sopiminen:
Kolmikantakeskustelussa asiakas saa selkeän katsauksen työhönvalmennuksen sisällöistä, hyödyistä ja vaikutuksista.
Työnhakusuunnitelma:
Laaditaan IPS-ammatillinen profiili ja työnhakusuunnitelma. Tarkoituksena asiakkaan motivaatiotekijöiden selvittäminen, vahvuuksien tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen
Etuusneuvonta:
Asiakkaalle annetaan tietoa työn ja sosiaalietuuksien yhdistämisestä. Tehdään tarvittavaa yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityön, KELAn, eläkeyhtiöiden ja edunvalvojien kanssa.
Työnhaun ohjaus:
Sisältää CV:n ja hakemusten muokkaamisen, asiakkaan välitehtävät tapaamisten välillä, työnantajakontaktoinnin, neuvonnan ja työnhakutaitojen harjoittelun. Työhönvalmentaja tukee myös haastatteluun valmistautumisessa ja osallistumisessa.
Työelämätaitojen vahvistaminen:
Tuetaan arjenhallintaa ja työelämävalmiuksia antamalla tietoa, ohjausta ja mahdollistamalla taitojen harjoittelua. Tehdään tarvittaessa palveluohjausta.
Työsuhteen valmistelu:
Työtehtäviä ja työaikaa kartoitetaan ja muokataan tarvittaessa vastaamaan asiakkaan osaamista ja tavoitteita. Sovitaan työn sisällöstä, kestosta, palkkauksesta ja mahdollisista mukautuksista.
Tuki työssä:
Sovitaan työntekijän tarvitsemasta tuesta ja tiedottamisesta työyhteisölle. Työhönvalmentaja osallistuu perehdytyksen tukemiseen, tekee työpaikkakäyntejä, tarjoaa palautetta ja psyykkisen jaksamisen tukea sekä tukee työsuhteen päättyessä.
3. Työnantajayhteistyö
Työnantajayhteistyön vaiheita ovat:
4. Verkostoyhteistyö
Verkostojen rakentaminen ja ylläpito:
Työhönvalmentaja tunnistaa asiakkaan kannalta keskeiset verkostot ja esittelee IPS-toimintamallia myös toimijoille, joille malli tai tuettu työllistyminen ei ole ennestään tuttua. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi työllisyyspalvelut, asumispalvelut, KELA, sosiaalipalvelut, eläkevakuutusyhtiöt, oppilaitokset, edunvalvonta ja erilaiset yhteisöt. Työhönvalmennus toteutuu asiakkaan arkiympäristössä, mikä mahdollistaa sujuvan ja säännöllisen yhteydenpidon.
IPS-työhönvalmennuspalvelu integroidaan osaksi hoitoa ja kuntoutusta. Muutoksen ytimessä on ajattelutavan muutos: työ nähdään osana toipumista eikä sen päätepisteenä.
IPS-toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina nähdään erityisesti työnhaun nopea käynnistyminen, lisääntynyt aktiivisuus työnhakutyöskentelyssä sekä ensimmäiset työllistymiset avoimille työmarkkinoille. Lisäksi asiakkaiden toimijuus, itsevarmuus ja arjen hallinta vahvistuvat, ja palvelu koetaan hyödylliseksi.
IPS-toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuutena tavoitellaan pysyvää kiinnittymistä työelämään, asiakkaiden osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistumista sekä kestävien työurien rakentumista. Palvelujärjestelmän näkökulmasta malli selkeyttää palvelukokonaisuutta ja integroi työhönvalmennuksen osaksi mielenterveyspalveluja. Asiakkaiden työllistymisen tukeminen lisää tutkimusten mukaan hyvinvointia ja vähentää palvelutarvetta.
IPS-toimintamalli on tutkimusnäytön perusteella kustannusvaikuttava: se voi vähentää etuus- ja palvelukustannuksia sekä lisätä verotuloja työllistymisen kautta.
IPS-toimintamallia kokeiltu myös mielialahäiriöitä sairastavalla kohderyhmällä muilla hyvinvointialueilla.
IPS-toimintamallin käyttöönotossa ja levittämisessä keskeistä on sitoutuminen mallin periaatteisiin sekä riittävä resursointi ja osaaminen. On tärkeää varmistaa työhönvalmentajien koulutus ja tiivis yhteistyö mielenterveyspalvelujen, työllisyyspalvelujen ja työnantajien välillä, jotta asiakkaan tuki muodostuu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi johdon tuki ja selkeät toimintarakenteet edistävät mallin juurtumista arkeen. Käyttöönotossa tulee huomioida myös asiakaslähtöisyys: palvelua kehitetään jatkuvasti palautteen perusteella, ja asiakkaan oma motivaatio ja tavoitteet pidetään toiminnan keskiössä. Levittämisessä auttaa tulosten ja hyvien käytäntöjen näkyväksi tekeminen sekä yhteistyön rakentaminen eri toimijoiden kanssa.