Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama mielenterveyskuntoutujia työelämään valmentava IPS – Sijoita ja valmenna! –kehittämishanke (engl. Individual Placement and Support) käynnistyi Pirkanmaan hyvinvointialueella marraskuussa osana kansallista Terveydeksi-ohjelmaa. Vahvasti toipumisorientaatioon nojaavan IPS-työhönvalmennusmallin tavoitteena on edistää mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio ja kiinnostus työhön. Samalla pureudutaan mielenterveyden häiriöiden synnyttämän stigman purkamiseen työpaikoilla. 

IPS-työhönvalmennuksessa pyritään löytämään yhdessä asiakkaan kanssa hänen osaamistaan, voimavarojaan, tavoitteitaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaava työpaikka. Asiakkaiden työllistymistä tavoitellaan ensisijaisesti avoimilta työmarkkinoilta. Työsuhde voi olla osa- tai kokoaikainen, myös työkokeilu ja palkkatuettu työ ovat mahdollisia. Työhönvalmentajan tarjoama maksuton palvelu on aina yksilöllistä ja kestoltaan rajaamatonta eli se jatkuu niin kauan kuin asiakas sitä tarvitsee. 

IPS-työhönvalmennuksen tavoitteena on vastata työnantajien rekrytointitarpeisiin tarjoamalla osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Tarvittaessa työhönvalmentajat tukevat myös työnantajaa ja koko työyhteisöä esimerkiksi huomioimaan täsmätyön tai työn muokkaamisen vaatimukset. 

Työhönvalmennus jatkuu koko työllistymisprosessin ajan asiakkaan tarpeen mukaan, samoin psykiatrinen hoito ja kuntoutus. Erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden osalta toimintamallista on saatu aikaisemmin hyviä työllistymistuloksia. Työn lähtökohtana on moniammatillinen yhteistyö hoitotiimin sisällä ja eri organisaatioiden välillä. Työhönvalmentaja kartoittaa asiakkaan verkostot, joihin kuuluu usein sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, Kela, työeläkeyhtiöt ja yhteisöt, sekä varmistaa eri toimijoiden vastuut ja työnjaon työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. 

IPS-toimintamalli pyritään hankkeen myötä juurruttamaan osaksi psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Kehittämishankkeen aikana asiakkaat ohjautuvat palveluun Tays Tipotien psykoosisairauksien poliklinikalta ja liikkuvalta psykoosisairauksien poliklinikalta. Pirhassa IPS-tiimi aloitti työskentelyn 3.11.2025 ja asiakastyö aloitettiin 3.12.2025. Ensimmäinen kuukausi meni IPS-tiimillä pääasiassa työhön perehtymiseen ja toimintamallin jalkauttamiseen poliklinikoille. Tiimi esimerkiksi laati itse lähete- ja kirjaamisohjeet IPS-työhönvalmennukselle. IPS-työhönvalmennukseen ohjautumisen raameista sovittiin yhteistyössä poliklinikan työntekijöiden kanssa. IPS-työhönvalmennus on otettu molemmilla poliklinikoilla hyvin vastaan ja lähetteitä tulee IPS-tiimille viikoittain uusista asiakkaista. Lähetteen saavuttua aletaan järjestämään asiakkaiden jonojärjestyksen mukaan kolmikantakeskustelua asiakkaan, työhönvalmentajan ja poliklinikan työntekijän kanssa. 

IPS-TYÖHÖNVALMENNUKSEN SISÄLTÖ 

Työhönvalmennuksen sisältö jakautuu neljään kokonaisuuteen: psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö, työnhakijan tukeminen, työnantajayhteistyö sekä verkostoyhteistyö. 

1. Psykiatrisen hoitotiimin moniammatillinen yhteistyö 

Ennen IPS-työhönvalmennuksen aloitusta:
Asiakkaan kanssa keskustellaan hänen tavoitteistaan sekä työhönvalmennuksen mahdollisuuksista ja edellytyksistä. Tavoitteena on selkiyttää asiakkaan omat tavoitteet, jotta ammattilaisten tuki kohdentuu oikein. Poliklinikan työntekijä laatii lähetteen IPS-tiimille. Aloitustapaamisessa (kolmikantakeskustelu) asiakas saa kattavasti tietoa IPS-työhönvalmennuksesta tehdäkseen tietoisen päätöksen palvelun aloittamisesta.

Työhönvalmennuksen aikana:
Moniammatilliset keskustelut ja hoitoneuvottelut jatkavat tiedon jakamista ja ajantasaistamista. Niissä ennakoidaan voinnin tai lääkityksen muutoksia sekä arvioidaan muiden tukipalveluiden tarvetta. Mukaan kutsutaan kaikki asiakkaan hoidon kannalta keskeiset ammattilaiset. Joku IPS-tiimistä osallistuukin viikoittain molempien poliklinikoiden moniammatillisiin tiimeihin. Kutsuttaessa työhönvalmentaja osallistuu työnhakija-asiakkaan hoitoneuvotteluun.

Työhönvalmennuksen päättäminen:
Palvelu päätetään yhteisen arvion perusteella. Päättäminen ei perustu aikarajoihin tai asiakkaan poissaoloihin, vaan siihen, että on varmistettu asiakkaan haluttomuus jatkaa työhönvalmennusta tai hakea töitä (IPS-laatukriteeri 25).

2. Työhönvalmennusprosessi

Aloitus ja palvelusta sopiminen:
Kolmikantakeskustelussa asiakas saa selkeän katsauksen työhönvalmennuksen sisällöistä, hyödyistä ja vaikutuksista.

Työnhakusuunnitelma:
Laaditaan IPS-ammatillinen profiili ja työnhakusuunnitelma. Tarkoituksena asiakkaan motivaatiotekijöiden selvittäminen, vahvuuksien tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen

Etuusneuvonta:
Asiakkaalle annetaan tietoa työn ja sosiaalietuuksien yhdistämisestä. Tehdään tarvittavaa yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityön, KELAn, eläkeyhtiöiden ja edunvalvojien kanssa.

Työnhaun ohjaus:
Sisältää CV:n ja hakemusten muokkaamisen,  asiakkaan välitehtävät tapaamisten välillä, työnantajakontaktoinnin, neuvonnan ja työnhakutaitojen harjoittelun. Työhönvalmentaja tukee myös haastatteluun valmistautumisessa ja osallistumisessa.

Työelämätaitojen vahvistaminen:
Tuetaan arjenhallintaa ja työelämävalmiuksia antamalla tietoa, ohjausta ja mahdollistamalla taitojen harjoittelua. Tehdään tarvittaessa palveluohjausta.

Työsuhteen valmistelu:
Työtehtäviä ja työaikaa kartoitetaan ja muokataan tarvittaessa vastaamaan asiakkaan osaamista ja tavoitteita. Sovitaan työn sisällöstä, kestosta, palkkauksesta ja mahdollisista mukautuksista.

Tuki työssä:
Sovitaan työntekijän tarvitsemasta tuesta ja tiedottamisesta työyhteisölle. Työhönvalmentaja osallistuu perehdytyksen tukemiseen, tekee työpaikkakäyntejä, tarjoaa palautetta ja psyykkisen jaksamisen tukea sekä tukee työsuhteen päättyessä.

 3. Työnantajayhteistyö 

       Työnantajayhteistyön vaiheita ovat: 

• Työmarkkinoiden kartoitus
• Työpaikkojen etsiminen
• Työnantajiin tutustuminen
• Työehdoista neuvottelu
• Työnantajan tukeminen 

4. Verkostoyhteistyö

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito:
Työhönvalmentaja tunnistaa asiakkaan kannalta keskeiset verkostot ja esittelee IPS-toimintamallia myös toimijoille, joille malli tai tuettu työllistyminen ei ole ennestään tuttua. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi työllisyyspalvelut, asumispalvelut, KELA, sosiaalipalvelut, eläkevakuutusyhtiöt, oppilaitokset, edunvalvonta ja erilaiset yhteisöt. Työhönvalmennus toteutuu asiakkaan arkiympäristössä, mikä mahdollistaa sujuvan ja säännöllisen yhteydenpidon.