Ikääntyneiden päivätoiminta oppilaitosyhteistyönä

Luotu 18.01.2023
Ikääntyneiden päivätoiminta oppilaitosyhteistyönä

Tiivistelmä

Pilottien aikana selvitettiin mahdollisuuksia sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan toteuttamisesta ikääntyneille yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Pilotissa selvitettiin myös RAI-arvioinnin hyödyntämistä asiakasvalinnassa. Ryhmämuotoisen päivätoiminnan tavoitteina oli vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, lisätä sosiaalisia kontakteja ja tätä kautta lisätä osallisuuden kokemusta sekä tukea asiakkaiden arkea. Lisäksi pilotin aikana kerättiin kokemuksia kuljetusten järjestämisvaihtoehdoista ja keskitetyn päätöksenteon tarpeesta.

Päivätoiminta toteutettiin asiakkaan ja oppilaitoksen välisenä toimintana, jossa Siun soten rooli oli

  • tarjota päivätoimintaa asiakaskriteerien mukaiselle kohderyhmälle
  • mahdollistaa osallistuminen esim. kuljetuspalvelulla, jolloin matkan tarkoitus on tukea asiakkaan vapaa-aikaa ja osallistumista päivätoimintaan, jonka järjestää ja tuottaa Karelia/Riveria

Osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan haluun osallistua toimintaan. Päivätoimintaan osallistumisesta ei tehty erillistä asiakaspäätöstä.

Koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa toteutettu päivätoiminta kohdennettiin pilottialueiden kotihoidon asiakkaille, joilla on uhka siirtyä raskaampiin palveluihin, yksinäisyyttä ja/tai vajaus sosiaalisten tarpeiden tyydyttymisessä.

Riverialla lähihoitaja- ja hoiva-avustaja-opiskelijat suunnittelivat ryhmän toiminnan opettajan tuella. Ryhmät kokoontuivat syksyn 2022 aikana yhteensä 7 kertaa. Kotihoito valitsi ryhmään 10 osallistujaa. Keväällä kokoontumiskertoja oli oppilaitoksen toiveesta 5. Päivätoimintaa sisältyi maksuton lounas ja kahvit, näiden toteuttamisesta vastasivat catering-opiskelijat. Asiakasturvallisuus varmistettiin kirjallisella turvallisuussuunnitelmalla. Nurmeksen Kyrölässä toteutetun päivätoiminnan ateriakustannuksista vastasi Siun sote.

KArelia ammattikorkeakoulun kanssa yhetsityössä toteutettu päivätoiminta toteutettiin KArelai amk:n sosionomiopiskelijoiden ryhmänohjausharjoitteluna Karelian Tarmo-oppimisympäristössä, Joensuussa. Mukana oli myös muiden opiskelijaryhmien Tarmon opiskelijoita (geronomit, fysioterapeutit, hoitoala).

Karelia-yhteistyönä toteutettava päivätoiminta kohdennettiin tukipalveluasiakkaille, joilla oli riski siirtyä säännöllisten palvelujen piiriin, gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ohjauksesta tulleisiin asiakkaisiin ja/tai etsivän vanhustyön kirjekampanjan kautta löydettyihin asiakkaisiin. Myös kotihoidon arviointijakson kautta olisi voinut ohjautua päivätoiminnan piiriin.

Pilotissa syksyllä ryhmiä oli yhteensä 2, joista kumpaankin otetaan 6 osallistujaa. Päivätoimintaan sisältyi asiakkaille maksuton lounas ja päiväkahvi, joiden kustannuksista vastasivat Siun sote ja Tulevaisuuden sote-keskushanke. Ryhmät toteutettiin viikoilla 38–48 (viikko 42 taukoviikko), maanantaisin. Kokoontumiskertoja oli yhteensä 10. Myös Karelian kanssa toteutettavaa pilottia jatkettiin keväällä 2023 kahdella ryhmällä. Ryhmiin valittiin yhteensä neljätoista (7 + 7) osallistujaa ja osallistujat tulivat asiakasohjauksen ja kotikuntoutuksen asiakkaista.

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Indikaattori itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 65 vuotta täyttäneistä kuvaa itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi tuntevien määrää. Pohjois-Karjalassa (suluissa koko maa) itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus 65 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2020 10,7, % (9,3 %). Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus on noussut vuodesta 2018, jolloin määrät olivat 9,5 % (7,2 %). Tähän yhtenä selittävänä tekijänä voi olla koronapandemia. (Sotkanet)

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on ikääntyneille tarjolla päiväkuntoutusta, joka ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa sosiaalihuoltolaissa (SHL 1301/2014 17 §) kuvattua päivätoimintaa, jota voidaan toteuttaa osana sosiaalista kuntoutusta. kuvattuihin tarpeisiin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Yksinäisyyden on todettu voivan heikentää terveydentilaa ja altistaa syrjäytymiselle.

Terveyden edistämisen näkökulmasta sosiaalisen aktiivisuuden tarpeiden kartoittaminen ja osallistumisen tukeminen ovat keskeisiä toimenpiteitä. Sosiaalisella aktiiviset ihmiset tekevät itselleen mielekkäitä asioita yhdessä toisten kanssa. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden ja hyväksyttynä ja pidettynä olemisen kokemusta. (Sotkanet)

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on tunnistettu tarve sosiaalihuoltolain mukaiselle päivätoiminnalle.

Pilotin aikana selvitettiin mahdollisuuksia sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan toteuttamisesta ikääntyneille yhteistyössä Karelian ja Riverian kanssa. Ryhmämuotoisen päivätoiminnan tavoitteina oli vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, lisätä sosiaalisia kontakteja ja tätä kautta lisätä osallisuuden kokemusta sekä tukea asiakkaiden arkea. , vähentää turvattomuuden tunnetta ja lisätä osallisuutta.

Asiakasymmärrystä kootiin alkukesästä 2021 toteutetulla kyselyllä. Päivätoiminnan kehittämiseksi pidettiin yksi asiantuntijatyöpaja.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pilotin aikana selvitettiin mahdollisuuksia sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan toteuttamisesta ikääntyneille yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Ryhmämuotoisen päivätoiminnan tavoitteina oli vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, lisätä sosiaalisia kontakteja ja tätä kautta lisätä osallisuuden kokemusta sekä tukea asiakkaiden arkea.

Pilotissa kohderyhmänä olivat ikääntyneet, joille arvioinnin perusteella oli todettu yksilöllinen tarve pilotissa toteutettavaan ryhmätoimintaan ja jotka hyötyisivät ko. toiminnasta palvelujen lisääntymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Lisäksi pilotin aikana kerättiin kokemuksia kuljetusten järjestämisvaihtoehdoista ja keskitetyn päätöksenteon tarpeesta. Pilottien rinnalla toimialueella tehdään selvitystä palvelusetelin hyödyntämisestä yhtenä päivätoiminnan toteuttamismuotona.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Työntekijöiden sitoutuminen asiakashankintaan. Päivätoiminnan toimintapäivien ja asiakkaiden tulisi olla tiedossa hyvissä ajoin asiakasvalinnan ja kuljetusten järjestämisen näkökulmasta (n. neljä viikkoa ennen aloitusta). Asiakasvalinnassa tulee kiinnittää huomiota asiakkaiden sitoutumiseen ja motivoimiseen päivätoimintaan osallistumisessa

Huomioidaan SHL:n mukaisen liikkumista tukevan palvelun myöntäminen ja myöntämisperusteet keinona tukea osallistumista. 

Päivätoiminnan toteutuspäivinä tulee olla selkeästi tiedossa vastuuhenkilöt, joihin ollaan yhteydessä, jos asiakas jostain syystä ei osallistukaan ko. päivänä päivätoimintaan (kotihoidon asiakkaat)

Osallistujien mahdollisuuteen vaikuttaa päivien suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota

Toiminnan vaikutusten arvioimiseksi RAI-arviointeja tulisi hyödyntää tehokkaammin

Toimintamallin ydinsisältö

Pilottien aikana selvitettiin mahdollisuuksia sosiaalihuoltolain mukaisen päivätoiminnan toteuttamisesta ikääntyneille yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Pilotissa selvitettiin myös RAI-arvioinnin hyödyntämistä asiakasvalinnassa. Ryhmämuotoisen päivätoiminnan tavoitteina oli vahvistaa sosiaalista toimintakykyä, lisätä sosiaalisia kontakteja ja tätä kautta lisätä osallisuuden kokemusta sekä tukea asiakkaiden arkea. Lisäksi pilotin aikana kerättiin kokemuksia kuljetusten järjestämisvaihtoehdoista ja keskitetyn päätöksenteon tarpeesta.

Päivätoiminta toteutettiin asiakkaan ja oppilaitoksen välisenä toimintana, jossa Siun soten rooli oli

  • tarjota päivätoimintaa asiakaskriteerien mukaiselle kohderyhmälle
  • mahdollistaa osallistuminen esim. kuljetuspalvelulla, jolloin matkan tarkoitus on tukea asiakkaan vapaa-aikaa ja osallistumista päivätoimintaan, jonka järjestää ja tuottaa Karelia/Riveria

Osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan haluun osallistua toimintaan. Päivätoimintaan osallistumisesta ei tehty erillistä asiakaspäätöstä.

Koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa toteutettu päivätoiminta kohdennettiin pilottialueiden kotihoidon asiakkaille, joilla on uhka siirtyä raskaampiin palveluihin, yksinäisyyttä ja/tai vajaus sosiaalisten tarpeiden tyydyttymisessä.

Riverialla lähihoitaja- ja hoiva-avustaja-opiskelijat suunnittelivat ryhmän toiminnan opettajan tuella. Ryhmät kokoontuivat syksyn 2022 aikana yhteensä 7 kertaa. Kotihoito valitsi ryhmään 10 osallistujaa. Keväällä kokoontumiskertoja oli oppilaitoksen toiveesta 5. Päivätoimintaa sisältyi maksuton lounas ja kahvit, näiden toteuttamisesta vastasivat catering-opiskelijat. Asiakasturvallisuus varmistettiin kirjallisella turvallisuussuunnitelmalla. Nurmeksen Kyrölässä toteutetun päivätoiminnan ateriakustannuksista vastasi Siun sote.

KArelia ammattikorkeakoulun kanssa yhetsityössä toteutettu päivätoiminta toteutettiin KArelai amk:n sosionomiopiskelijoiden ryhmänohjausharjoitteluna Karelian Tarmo-oppimisympäristössä, Joensuussa. Mukana oli myös muiden opiskelijaryhmien Tarmon opiskelijoita (geronomit, fysioterapeutit, hoitoala).

Karelia-yhteistyönä toteutettava päivätoiminta kohdennettiin tukipalveluasiakkaille, joilla oli riski siirtyä säännöllisten palvelujen piiriin, gerontologisten sosiaalityöntekijöiden ohjauksesta tulleisiin asiakkaisiin ja/tai etsivän vanhustyön kirjekampanjan kautta löydettyihin asiakkaisiin. Myös kotihoidon arviointijakson kautta olisi voinut ohjautua päivätoiminnan piiriin.

Pilotissa syksyllä ryhmiä oli yhteensä 2, joista kumpaankin otetaan 6 osallistujaa. Päivätoimintaan sisältyi asiakkaille maksuton lounas ja päiväkahvi, joiden kustannuksista vastasivat Siun sote ja Tulevaisuuden sote-keskushanke. Ryhmät toteutettiin viikoilla 38–48 (viikko 42 taukoviikko), maanantaisin. Kokoontumiskertoja oli yhteensä 10. Myös Karelian kanssa toteutettavaa pilottia jatkettiin keväällä 2023 kahdella ryhmällä. Ryhmiin valittiin yhteensä neljätoista (7 + 7) osallistujaa ja osallistujat tulivat asiakasohjauksen ja kotikuntoutuksen asiakkaista.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Suunnittelu ja viestintä

Päivätoiminnan suunnittelun ja pilottien toteutuksen kannalta paikkakuntakohtaiset suunnittelu- ja arviointipalaverit koettiin toimiviksi. Viestinnän osalta päivätoimintapilotteja varten olisi voinut luoda oman Teams-kanavan, jonne esimerkiksi kaikki käytössä olevat lomakkeet olisi voinut tallentaa sen sijaan, että käytettiin sähköpostiviestintää.

Asiakasvalinnat

Työntekijöiden sitoutuminen asiakashankintaan tulee varmistaa. Päivätoiminnan toimintapäivien ja asiakkaiden tulisi olla tiedossa hyvissä ajoin asiakasvalinnan ja kuljetusten järjestämisen näkökulmasta (n. neljä viikkoa ennen aloitusta). Asiakasvalinnassa tulee kiinnittää huomiota asiakkaiden sitoutumiseen ja motivoimiseen päivätoimintaan osallistumisessa

Kuljetusten järjestäminen

Huomioidaan SHL:n mukaisen liikkumista tukevan palvelun myöntäminen ja myöntämisperusteet keinona tukea osallistumista.Kuljetusten osalta tulisi olla nimetty selkeät vastuuhenkilöt niin kotihoidossa, kuljetusta tuottavalla yrityksellä, kyytien yhdistämiskeskuksessa kuin oppilaitoksellakin päivätoimintapäiviksi, jolloin mahdolliset poissaolot ja muutokset olisivat selkeästi tiettyjen henkilöiden koordinoimia ja tiedotus kaikille tahoille toteutuu.

Palaute ja toiminnan arviointi

Asiakkailta saadussa palautteessa palaute oli erinomaista. Kouluympäristö pidettiin sopivana toimintaympäristönä, ruokaan oltiin tyytyväisiä, asiakkaat kokivat itsensä tervetulleiksi ryhmätoimintaan sekä kohtelun ystävällisenä (>90 % vastaajista). Valtaosa koki päivätoiminnasta olleen hyötyä ja toimintakykynsä parantuneen ryhmään osallistumisen myötä (>90 %).

Toiminnan sisältöön koki pystyvänsä vaikuttamaan n. 70 % ja uusia ystäviä päivätoiminannan myötä koki saavansa 86 %. Reilu puolet ilmoitti aikovansa pitää yhteyttä muihin ryhmäläisiin myös ryhmän ulkopuolella.

NPS luvun keskiarvo oli kaikkien päivätoimintojen osalta n. 9.                       

Opiskelijoiden kokemukset olivat hyvin samansuuntaisia osallistujien kanssa. Lisäksi opiskelijat kokivat päivätoiminnan toteuttamisen tukevan heidän osaamisen lisääntymistään ja päivätoiminnan järjestämisen olevan mielekäs osa opintojen suorittamista. Karelian toteuttaman päivätoiminnan osalta opiskelijat toivat esille ryhmän vetämiseen liittyvän suuren työmäärän suhteutettuna opintojaksoon, toisaalta ryhmätoiminta antoi erinomaisen kuvan moniammatillisesta toiminnasta. NPS-luvun keskiarvo opiskelijoidenkin (Riveria) osalta oli yli 9.

Ruokailu koettiin päivätoiminnassa tärkeäksi sosiaalista kansakäymistä tukevaksi osaksi toimintaa. Asiakkailta tulleessa palautteessa toistui toive toiminnan jatkumisesta ja mahdollisuudesta päästä uudestaan ryhmään.

Karelia amk:n projekti- ja yhteisökehittämisen opintojakson puitteissa neljä opiskelijaa tuotti kokonaisarviointia päivätoimintapiloteista. Tuotoksena opintojaksolta tuli video organisaation käyttöön. Arvioinnin tulokset ovat hyvin samansuuntaisia saadun palautteen kanssa.                     

RAI-arvioinnin hyödyntäminen toiminna vaikutusten arvioinnissa vaatii jatkossa systematisointia.

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia voitaisiin hyödyntää myös omaishoidettavien kohdalla.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Joensuu, Nurmes. Lieksa, Kitee, Outokumpu
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)