Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin. Kohderyhmänä ovat kaikki ikäryhmään kuuluvat, Caide-riskitestistä yli kuusi pistettä saavat, elintapaohjauksesta hyötyvät.
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi sekä kognitioon että elintapamuutoksiin. Unella on vahva yhteys aivoterveyteen ja hyvinvointiin. Mallissa tunnistetaan muistisairauden riskissä olevat Caide-testin avulla, käydään yksilöllinen keskustelu ja tehdään elintapamuutossuunnitelma. Ryhmätoiminta on tärkeässä roolissa, koska tutkimusten mukaan yksinäisyys lisää muistisairausriskiä. Sosiaalisuus on osa myös alkuperäistä Finger-toimintamallia. Mallissa huomioidaan monitekijäisyys ja kannustetaan pieniinkin elintapamuutoksiin. Pyrkimyksenä on, että pienet muutokset kannustavat ja sitouttavat asiakkaan pysyviin muutoksiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Satakunnan väestörakenne on maan haastavimpia. Kuten muuallakin maassa, työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikärakenne on ikääntynyttä, mutta se ei ole jakautunut hyvinvointialueella tasaisesti. Pilotin kohdealueeksi valikoitui Pohjois-Satakunta sen muuta aluetta suuremman ikääntyneiden määrän kasvun takia.
Satakunnan hyvinvointialueen FINGER toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Kohderyhmänä ovat yli 60-vuotiaat Caide riskitestistä yli kuusi pistettä saavat. Ryhmiin osallistuvia on tavoiteltu muun muassa paikallisapteekkien, eläkeläisjärjestöjen, liikuntakeskuksien, tapahtumien ja omahoitajien kautta.
Asiakasymmärrystä kerättiin ennen pilottia asiakaskyselyllä. Asiakaskyselyssä kartoitetaan alueita, joihin asiakas on jo tyytyväinen sekä alueita, joihin hän kaipaisi muutosta. Muutoshalukkuudesta ilmaisevissa kohdissa asiakkaalta kysytään, millaisia haasteita hänellä on kyseisen asian suhteen ollut. Asiakkailta kysytään myös, haluaisivatko he yksilö- vai ryhmäohjausta ja olisivatko he halukkaita itsenäisesti toteutettavaan elintapamuutokseen digitaalisessa ympäristöstä. Ikää kartoitetaan viiden vuoden haarukoinnilla, koska olemme olleet kiinnostuneita siitä, onko eri ikäisillä eri tyyppisiä toiveita.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tuloksia on hyvä tarkastella sekä yhteiskunnallisesta että asiakkaan näkökulmasta.
Yhteiskunnallisesti tuloksia voidaan mitata pienempinä kustannuksina niin sairaanhoidossa kuin palveluiden tarpeessa. Hyvinvoiva kansalainen jaksaa myös pidempään ansiotyössä tai osallistuu muulla tavoin, esimerkiksi kotona tapahtuvaan hoivaan. Mallin kohderyhmänä ovat enimmäkseen iäkkäät ja heillä on usein suuri rooli esimerkiksi lastenlasten hoivassa, joka keventää päivähoidon järjestämisen tarpeita. Tällaisissa tilanteissa tapahtuu myös elintapakasvatusta nuoremmalle sukupolvelle.
Muistisairauksien lisääntyminen kasvattaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Muistisairauksista aiheutuvat kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret jo nyt, ja niiden ennustetaan kasvavan huomattavasti väestön ikääntyessä ja potilasmäärän lisääntyessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Havainnointitutkimusten tiedon valossa muistipotilaiden määrän hallintaan voidaan vaikuttaa pyrkimällä vähentämään muistisairauksien ilmaantuvuutta sekä lyhentämällä taudin kestoa. Tärkeäksi tekijäksi nouseekin johdonmukainen yhteiskunnallinen panostus muistisairauksien ehkäisyyn. Elintapoihin liittyvät tekijät vähentävät myös muuta sairastavuutta sekä parantavat psyykkistä hyvinvointia, joten samat keinot sopivat laajemminkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Elintapojen ja ravitsemuksen muutokset vaativat tutkimusten mukaan säännöllistä tukea ja kannustusta.
Asiakkaan näkökulmasta hänen elämänsä on mielekkäämpää hyvien elintapojen tuodessa lisää hyvinvointia. Hyvinvointi voi näkyä parempana fyysisenä kykenemisenä arkisissa toiminnoissa, mutta myös tunteena minäpystyvyydestä, parempana mielialana ja virkeämpänä olona sekä unen laadun paranemisena. Asiakas voi saada lisävuosia kotona asumiseen. Toimintamallin mukainen muutospolku vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös moniin muihin sairauksiin muistisairauksien ehkäisemisen lisäksi.
Näkyväksi tekeminen ja vaikutusten seuranta kirjaamista kehittämällä. Tätä ajatellen Caide riskitesti on rakennettu Terveys LifeCareen ja muun muassa yhteiset toimenpidekoodit ja sisältömerkinnät on sovittu.
Tietoa aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisemisestä elintavoilla on lisätty asukkaille viestinnällä (mm. työntekijän ja ryhmään osallistuvan asiakkaan radiohaastattelu) sekä Muistiliitolta hankituilla yleisötapahtumilla ympäri maakuntaa.
Tiedon laatu paranee ja palvelupolut hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen palveluiden välillä sujuvoituvat.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitataan:
- Kyselyillä. Osallistujia pyydetään täyttämään kokonaisuuden alussa ja lopussa kysely, jossa kartoitetaan mm. kokemusta unen laadusta ja terveydentilasta, liikuntatottumuksia sekä ravitsemuksellisia seikkoja. Kyselyt on laadittu niin, että niiden avulla voidaan arvioida muutosta. Lisäksi UniVäsy.
- Liikkumistesteillä. Jokaiselle osallistujille tehdään alussa ja lopussa liikkumistestit, jotka toimivat toimintakykymittareina. Osallistujille tehdään lisäksi KaatumisSeula-testi ja keskustellaan asiasta.
- Mittauksilla. Alku- ja loppukeskustelun yhteydessä asiakkaalta mitataan verenpaine ja lasketaan BMI. Kolesteroli- ja verensokeriarvoista keskustellaan ja ohjataan tarvittaessa olemaan yhteydessä perusterveydenhuoltoon.
Työntekijä kirjaa ennalta sovitut tiedot potilastietojärjestelmään.
Pilotin loputtua osallistujille teetettiin arviointi ja kehittämistä varten loppukysely, jolla kartoitettiin pilotin vaikuttavuutta ja kokemuksia elintapaohjaukseen osallistumisesta. Loppukyselystä ja ryhmätapaamisten loputtua tapahtuvan puhelinsoiton avulla saatiin tietoa olivatko osallistujat tehneet elintapamuutoksia ja jos olivat, niin mitä ja oliko elintapaohjauksella ollut vaikutusta heidän mielentilaansa, elintapoihinsa ja terveydentilaansa.
Arviointia on tehty pilotin sekä jo päättyneiden ryhmien osalta. Jatkossa kirjaaminen potilastietojärjestelmään on tärkeässä roolissa muutoksen mittaamisessa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
-
Muistisairauksien riskissä olevien henkilöiden varhainen tunnistaminen palvelujärjestelmässä on tärkeää, jotta ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan kohdistaa riittävän ajoissa oikeille henkilöille. Ammattilaiset usein kartoittavat Caide-riskitestiin kuuluvia tekijöitä (mm. verenpaine, paino ja kolesteroli) vastaanotollaan. Riskitestin ja toimintamallin tunnetuksi tekeminen edistää niiden käyttöönottoa. Kun ammattilainen tunnistaa muistisairauksien riskiryhmään kuuluvan ikääntyvän henkilön ja tekee tälle Caide-riskitestin sekä tietää mihin asiakkaan voi tämän jälkeen ohjata, asiakas saa hänelle kohdennettuja palveluja.
Ammattilaisille järjestettin vuoden 2025 aikana koulutuksia yhteistyössä Muistiliiton kanssa. Niiden sisältö oli seuraavanlainen: muistisairauksien riskitekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen, caide-riskitestin käyttö, muistisairauksien oireiden tunnistaminen, puheeksiotto ja tutkimuksiin ohjaaminen. Koulutukset saivat hyvää palautetta.
-
Finger -toimintamallin edistäminen hyvinvointialueella ja pysyväksi käytännöksi jääminen vaatii koordinoivan henkilön. Satakunnan hyvinvointialueella tällaista työtä on tekemässä kaksi palvelutuotannon henkilöä. He vastaavat käytännön toimista elintapaohjaukseen liittyen. He mm. käyvät yksilölliset keskustelut asiakkaiden kanssa, sopivat aikataulut kuntien liikunnanohjaajien ja järjestöjen kanssa, tekevät tilavaraukset ja pitävät ryhmätoimintaa.
-
Kirjaaminen. Asiakastyössä oleville palvelutuotannon henkilöille on haettu kirjaamisoikeudet LifeCareen. Koska taustaa ei ollut valmiina, sitä alettiin rakentamaan yhdessä kirjaamisen asiantuntijoiden ja palvelutuotannon kanssa. Kirjaamiselle on sovittu yhtenäiset toimintatavat, toimenpidekoodit, sisältömerkinnät ja fraasit. Caide-riskitesti on rakennettu erikseen LifeCareen, jossa se on helposti käytettävissä sekä asiakkaan saama pistemäärä ja riskiprosentti näkyvissä.
