ICF-osaaminen yhteiseksi malliksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
ICF-osaaminen yhteiseksi malliksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ICF-osaamisen laaja-alaisella kehittämisellä ja juurruttamisella arjen työhön on vahvistettu asiakaslähtöistä palveluiden integraatiota, asiakasohjausta ja moniammatillista tiimimallia.
Toimintamallin nimi
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ICF-osaamisen laaja-alaisella kehittämisellä ja juurruttamisella arjen työhön on vahvistettu asiakaslähtöistä palveluiden integraatiota, asiakasohjausta ja moniammatillista tiimimallia.
Kuva
Kuva
Laaja-alaisella ICF-osaamisella luodaan organisaatioon yhteistä toimintakyky ymmärrystä ja saadaan asiakkaan mukana kulkevaa yhdenmukaista toimintakykytietoa. Toimintakyky käsitetään yhteisellä tavalla toimijasta ja toimintayksiköstä riippumatta (sekä terveys- että sosiaalipuolen toimijat) huomioiden kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet. Asiakkaan ei tarvitse kertoa jokaiselle ammattilaiselle samoja asioita ja eri ammattilaisten päällekkäisen työn tekeminen vähenee, kun toimintakykytieto on tuotettu yhdenmukaiseen rakenteeseen hyödynnettäväksi ICF-kirjaamisalustan avulla. ICF-osaaminen vahvistaa sote-ammattilaisten työ- ja toimintakyvyn arviointiosaamista nostaen asiakkaan tarpeet ja tavoitteet keskiöön. ICF ohjaa ennakoimaan uhkaavia toimintarajoitteita, huomioimaan muutokset toimintakyvyssä ja reagoimaan niihin nopeasti. ICF-mallin dynaamisuuden ymmärtäminen auttaa löytämään toimintarajoitteiden juurisyitä ja kohdentamaan interventioita moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti.
Toimintakykymobiili on ICF-pohjainen toimintakyvyn arvioinnin kirjaamisalusta. Alustalla kirjattu toimintakykytieto siirtyy automaattisesti SBM-toiminnanohjausjärjestelmän kautta potilastietojärjestelmään ja on kopioitavissa SBM:ltä asiakastietojärjestelmään. Alustalla tuotetut toimintakyvyn kirjaukset tulevat ICF:n mukaan rakenteiseen muotoon yhdenmukaisesti riippumatta kirjaajasta. Toimintakykymobiililla tehdyt kirjaukset muodostavat SBM:lle toimintakykykoosteen, joka on asiakkaan suostumuksen varaisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille. Toisten toimijoiden tuottaman toimintakykytiedon hyödyntäminen vähentää päällekkäistä arviointi- ja kirjaamistyötä. Toimintakykykoosteesta saa nopeasti kokonaiskuvan asiakkaan toimintakyvystä ja siinä tapahtuneista muutoksista.
Paljon tai monialaisesti palveluja käyttävän asiakkaan palvelupolku helpottuu ja asiakasohjaus sujuvoituu, kun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimijoilla on yhteinen kieli ja yhteiset käsitteet asiakkaan toiminta- ja työkyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin ja tarkasteluun.
Eri toimijoiden on mahdollista hyödyntää asiakkaan prosessissa jo olemassa olevaa toimintakykytietoa, jolloin asiakas ei kohtaa turhaan perättäisiä arvioita. Myös työaikaa säästyy, kun toimintakykytieto on nopeammin löydettävissä digitaalisin ratkaisuin.
ICF-osaamisella tavoitellaan vahvaa tukea asiakaslähtöisen, moniammatillisen tiimityöskentelyn vahvistumiseksi mm. hyvinvointialueiden omatiimeissä. Lähtökohtana toimintakyvyn tarkastelussa on asiakkaan oma kokemus, hänelle itselleen merkitykselliset tavoitteet ja arjen osallistuminen. Asiakasta osallistetaan sanoittamaan omaa tilannettaan ja toimintakykyään, siinä olevia vahvuuksia, haasteita sekä omia tavoitteitaan. Tätä kautta tuetaan asiakkaan aktiivista toimijuutta ja sitoutetaan sekä vastuutetaan häntä hoitoonsa/ kuntoutukseensa. Asiakas voi myös täyttää itse ICF-sovelluksessa olevan Promis-29+2, Promis-10 ja / tai GDS -mittarin, tuottaa tietoa toimintakyvyssään olevien ongelmien määrästä sekä tarkastella omaa toimintakykyään ja siinä tapahtuneita muutoksia visuaalisesti yhdessä ammattilaisen kanssa.
Kestävän kasvun ohjelman aikana Ekhvalla on koulutettu lisää ammattilaisia kaksipäiväisillä ICF-koulutuksilla, joihin on osallistuttu laajasti eri yksiköistä. Ensisijaiset kohdetyhmät vuonna 2024 ovat hyvinvointiasemien omahoitajat, kotihoidon toimijat ja asiakasohjaajat. On selvää, että kaksipäiväinen koulutus ei yksinään riitä ICF teorian sitomiseksi käytännön työhön. Koulutuksen jatkoksi tarvitaan suunnitelmallista työskentelyä asiantuntijan avulla ja esihenkilön johtamana.
Ekhvan RRP/ Happee2- Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on jatkettu Tulevaisuuden Sote-keskus hankkeessa alkanutta työskentelyä koulutukseen osallistuneiden yksilöiden kanssa tavoitteena saada ICF teoria käytäntöön osaksi arjen työtä. Kunkin yksikön tarpeiden mukaisesti on toteutettu työpajatoimintaa, keskusteluita ja sparrausta eri muodoissaan sekä terveyden- että sosiaalihuollon yksiköissä. Eri yksiköiden yhteiskehittämistä on tehty esim. lasten ja nuorten yksiköiden osalta. Ekhvalla käytössä olevan ICF-pohjaisen kirjaamisalustan kehittäminen, käyttöönotot, koulutukset ja tuki ovat myös jatkuneet laajalti eri yksiköissä.
RRP/Happee 2 –Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ICF-pohjaisen kirjaamisalustan, toimintakykymobiilin, kehittämistä ja käytön laajennusta sekä vakiinnuttamista osaksi perustyötä on jatkettu. Suomen kestävän kasvun ohjelman aikana alustaa on kehitetty käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja tabletilla käytettävästä sovelluksesta on tehty selainversio SBM-toiminnanohjausalustalle nopeuttamaan kirjaamista. Vuonna 2025 on tehty arkkitehtuurityötä toimintakykymobiilin käyttöliittymän osalta ja tuolloin päädyttiin jatkamaan toimintakykymobiilin käyttöä SBM:n selainpohjaisella käyttöliittymällä. SBM soveltuu mobiililiittymän käyttöön riittävästi, joten tämän vuoksi päädyttiin vanhan sovelluskokonaisuuden alasajoon ja purkuun. SBM-sovellusta käytettäessä jatkokehittäminen on nopeampaa ja kustannusvaikuttavampaa. Toimintakyvyn arvioinnin kirjaaminen mobiilisti tulee olemaan jatkossakin Ekhvalla tärkeä työväline ja sen käyttöä aiotaan edelleen laajentaa.
ICF-pohjaisen digitaalisen kirjaamisalustan uusille käyttäjille on järjestetty koulutuksia ja käyttäjille on tarjottu käytöntukea. Sovelluksen käytöstä on laadittu ohjeet ja teams-kanava, josta pääkäyttäjiltä tai muilta käyttäjiltä on mahdollista saada tarvittaessa neuvoja. Sovelluksen kehittäminen vaatii yhteistyötä sote-toimijoiden ja ICT-kehittäjien välillä. Käyttäjiltä tulevat tarpeet ja toiveet ovat tärkeitä sovelluksen kehityksessä. Luotettavan toimintakykytiedon tuottamisen kannalta tärkeää on, että sovelluksen käyttäjillä on ICF-osaamista ja ICF-asiantuntijan tukea.
ICF:n kytkeminen strategiaan ylimmän johdon tasolta, lähiesihenkilöiden sitoutuminen ICF osaamisen edistämiseen yksikössään ja konkreettinen, pitkäkestoinen suunnitelma osaamisen edistämiseksi yksiköittäin ovat ratkaisevia ICF.n juurtumiseen osaksi arjen työtä. ICF osaamisen johtamiseen yksiköissä onkin syytä panostaa, jotta ICF:stä tulee aidosti arjen työtä ohjaava malli.
ICF-osaamisen tuen mallin määrittelyä Ekhvan omana toimintana on jatkettu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ja tarve jatkokehittämiselle on tunnistettu.. Tavoitteena on saada ICF ja rakenteisen kirjaamisen malli laajalti osaksi asiakkaan prosesseja ja palvelujen suunnittelua vuoden 2026 alusta. Malli tarvitsee toteutuakseen resurssoinnin ICF-asiantuntijan ja digitaalisen asiantuntijan osalta. Mikäli asiantuntijalla ei ole ICF-kouluttajan pätevyyttä tarvitaan myös rahoitus kaksipäiväisiin ICF-koulutuksiin.
ICF on sidottu vahvasti organisaation painopiste alueisiin kuten vaikuttava perusterveydenhuolto, ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. ICF-osaaminen on vahvistunut laajalti Ekhvan eri yksiköissä ja osassa yksiköitä ICF on jo saatu osaksi arjen työtä. Esihenkilöiden ymmärrys ICF:n tarpeesta ja käyttömahdollisuuksista prosesseissa on lisääntynyt ja sitä kautta ICF-osaamista viedään suunnitelmallisemmin eteenpäin. Lasten ja nuorten puolella on eri yksiköiden kesken edetty yhteiseen ICF-kehittämiseen toimintakyvyn arvioinnin, kuntoutuksen jatkuvuuden ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.
Useissa yksiköissä kirjaamisen fraasit on muutettu ICF-pohjaisiksi. SBM-alustalla olevia toimintakykyprofiileja hyödynnetään aiempaa enemmän asiakkaan sujuvan hoito-, palvelu- ja kuntoutuspolun varmistumiseksi sekä päällekkäisten arviointien poistumiseksi. Erityisesti kotihoidon ja kotiutusyksikön toimijoiden kirjauksissa kuvataan aiempaa enemmän asiakkaan voimavaroja ja osallisuutta sekä sanoitetaan enemmän toimintakykyä ja rajoitteita. Kotihoidon kuntouttavan arviointijaksojen tauluihin on tehty ICF:n mukaisia muutoksia. Omahoitajien vastaanotoilla asiakkaan toimintakyvyn kirjaaminen sekä arjen suoriutumiseen ja osallistumiseen liittyvien tavoitteiden huomioiminen hoitosuunnitelmissa on lisääntynyt. Toimintakyvyn näkökulmaa on nostettu vahvemmin esille esim. omahoitolomakkeessa, jonka asiakas täyttää ennen omahoitajan vastaanotto käyntiä. Asiakkaan oma tavoite on lisätty useimpiin yksiköihin Life Caren fraasiksi. Joissakin yksiköissä ICF osaaminen on huomioitu jo myös esim. omavalvontasuunnitelmissa.
Samanaikaisesti on tehty vahvasti ICF-pohjaisen digitaalisen kirjaamisalustan (toimintakykymobiili, SBM) kehittämistyötä ja päivityksiä. Ammattilaiset voivat nyt asiakkaan luvan varaisesti tarkastella SBM-alustalta toisen rekisterin toimijan tuottamaa toimintakykytietoa asiakkaan sujuvan palveluprosessinsa edistämiseksi. Käyttäjien lisääntymisen myötä sovellusta päivitetään ja jatkokehitetään jatkuvasti käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Toimintakykymobiili tai tietokoneella oleva ICF-sovellus on otettu käyttöön tai kokeiluun noin 20 eri yksikössä.
Kansallinen sote-palvelujen vaikuttavuuskeskustelu on käynnissä. ICF.n käyttö laajalti organisaatiossa voidaan nähdä yksilötason vaikuttavuutena. Asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden, hänen arkensa ja osallistumisensa nostaminen keskiöön omissa hoito-ja kuntoutusprosesseissaan tuottaa asiakkaan näkökulmasta parempaa vaikuttavuutta kuin organisaatiolähtöiset prosessit.
Kansikuva
