Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Henkilöstön ICF-osaaminen kytkeytyy vahvasti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) strategiaan ja sen toteutukseen arjen tasolla. ICF-osaamisen kehittämisen kokonaistavoitteena Ekhvalla on, että toimintakyky käsitetään yhteisellä tavalla ymmärtäen ja huomioiden toimintakyvyn eri ulottuvuudet ja ICF-mallin dynaamisuus asiakkaan sujuvan palvelupolun edistämiseksi. Toimintakykyä arvioidaan, kuvataan ja tarkastellaan ICF- viitekehyksessä. Tämä tukee osaltaan sote-integraatiota, asiakasohjausta ja monialaista asiakaslähtöistä työskentelyä.
ICF-osaamisen kehittäminen laaja-alaisesti Ekhva:lla aloitettiin Tulevaisuuden Sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmassa. Työtä on jatkettu Ekhvan RRP/ Happee2- Suomen kestävän kasvun ohjelmassa, missä uutena alueena on hyvinvointialueiden omahoitajien ICF-osaamisen lisääntyminen. Erityisesti on pyritty juurruttamaan ICF-näkökulma omahoitajien vastaanotoilla laadittaviin hoitosuunnitelmiin. Tätä on tuettu ottamalla käyttöön ”Toimintakyky” -otsikko, jonka alle on luotu fraasit. Toisena isona kokonaisuutena ICF-mallin mukaista ajattelua on jalkautettu Ekhvan kotihoidon yksiköihin erityisesti asiakasta palvelevan toimintakykytiedon kirjaamisen kehittymiseksi. Kotihoidon kuntouttavien arviointijaksojen asiakkaiden taulumallin ja toimintakyky lähtöisen keskustelumallin vakiointi kaikkiin kotihoidon yksiköihin on tehty ja käytäntöön panoa jatketaan.
ICF-pohjaisen digitaalisen kirjaamisalustan, Toimintakykymobiilin, kehittäminen on aloitettu vuonna 2015 eri ulkoisten rahoitusten avulla. Sovellus otettiin käyttöön palvelutarpeen arvioinnissa ja kotikuntoutuksessa vuonna 2018. Sovellusta on kehitetty esimerkiksi aikaisemmin Etelä-Karjalan rakenneuudistushankkeessa (Joukkuepeliä), kts. kuvaus Toimintakykymobiili - Etelä-Karjala | Innokylä . Sovelluksen jalkautusta ja jatkokehitystä on jatkettu RRP/ Happee2- Suomen kestävän kasvun ohjelmassa muun muassa lasten ja nuorten palveluissa, kuntoutuskeskuksen osastoilla ja avofysioterapiassa. Kirjaamisalustan kehittämistä on jatkettu eri käyttäjien asiakasryhmiä tarpeita vastaavaksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Paljon tai monialaisesti palveluja käyttävän asiakkaan palvelupolku helpottuu ja asiakasohjaus sujuvoituu, kun terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimijoilla on yhteinen kieli ja yhteiset käsitteet asiakkaan toiminta- ja työkyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin ja tarkasteluun.
Eri toimijoiden on mahdollista hyödyntää asiakkaan prosessissa jo olemassa olevaa toimintakykytietoa, jolloin asiakas ei kohtaa turhaan perättäisiä arvioita. Myös työaikaa säästyy, kun toimintakykytieto on nopeammin löydettävissä digitaalisin ratkaisuin.
Asiakas ohjautuu sote-organisaatioissa herkästi toimijalta toiselle ja toimintarajoitteiden juurisyyt saattavat jäädä tunnistamatta. Asiakkaan prosessin sijaan voi olla erilaisia peräkkäisiä tai päällekkäisiä organisaation prosesseja. Asiakkaan toimintakykytietoa kirjataan liian usein suppeasti ja yleisellä tasolla (ei yksilöidysti), jolloin sitä on vaikea hyödyntää asiakkaan prosesseissa. Toisinaan asiakkaan kokema toimintakyvyn näkökulma jää kokonaan huomiotta. Toimintakykytieto on hajallaan tietojärjestelmissä narratiivisessa muodossa ja sitä on vaikea löytää tai hyödyntää . Samanlaista toimintakykyä kuvataan erilaisilla käsiteillä ja erilaista toimintakykyä samanlaisilla käsitteillä. Tämä kaikki tuottaa eri toimijoiden päällekkäistä työtä. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan ICF-mallin ja ICF-pohjaisen digitaalisen kirjaamisalustan käytöllä arjen työssä.
ICF-osaamisella tavoitellaan vahvaa tukea asiakaslähtöisen, moniammatillisen tiimityöskentelyn vahvistumiseksi mm. hyvinvointialueiden omatiimeissä. Lähtökohtana toimintakyvyn tarkastelussa on asiakkaan oma kokemus, hänelle itselleen merkitykselliset tavoitteet ja arjen osallistuminen. Asiakasta osallistetaan sanoittamaan omaa tilannettaan ja toimintakykyään, siinä olevia vahvuuksia, haasteita sekä omia tavoitteitaan. Tätä kautta tuetaan asiakkaan aktiivista toimijuutta ja sitoutetaan sekä vastuutetaan häntä hoitoonsa/ kuntoutukseensa. Asiakas voi myös täyttää itse ICF-sovelluksessa olevan Promis-29+2, Promis-10 ja / tai GDS -mittarin, tuottaa tietoa toimintakyvyssään olevien ongelmien määrästä sekä tarkastella omaa toimintakykyään ja siinä tapahtuneita muutoksia visuaalisesti yhdessä ammattilaisen kanssa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kokonaisuutena on haettu henkilöstön riittävää ICF-osaamista asiakkaan tarpeen mukaiseen, kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn arvioimiseen ja sen tukemiseen. Tavoitteena on asiakkaiden sujuvan hoito-, palvelu- ja kuntoutusprosessien edistäminen ja arvon tuottaminen asiakkaalle. Osin tarvitaan myös toimintakulttuurin muutosta missä keskiössä on asiakkaan vahva osallistaminen hänen resurssiensa mukaisesti. Asiakkaan omien tarpeiden, kokemusten ja tavoitteiden kuuleminen ja huomioiminen sekä sitä kautta aktiivisen toimijuuden tukeminen ja sitouttaminen itsehoitoon. Yhtenäisellä rakenteella kirjattu, helposti löydettävä ja hyödynnettävä asiakkaan toimintakykytieto terveys- ja sosiaalipuolen toimijoiden kesken on myös tavoitteena. Digitaalisella ICF-pohjaisella kirjaamisalustalla tuotetun toimintakykytiedon systemaattinen hyödyntäminen myös vapauttaa aikaa asiakkaalle.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kirjaamisten laadullinen tarkastelu (päivittäiset kirjaukset, hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat) sekä kotihoidon kuntouttavien arviointijakson asiakkaiden prosessitaulujen tarkastelu ICF-näkökulmasta. Kirjaamisen ICF-sovelluksen avulla tuotettujen toimintakykyarvioiden määrän ja laadun seuranta. Asiakkaan prosessissa mukana olevien eri toimijoiden palautteet asiakkaan mukana kulkevan toimintakykytiedon käytettävyydestä omassa työssä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kestävän kasvun ohjelman aikana Ekhvalla on koulutettu lisää ammattilaisia kaksipäiväisillä ICF-koulutuksilla, joihin on osallistuttu laajasti eri yksiköistä. Ensisijaiset kohdetyhmät vuonna 2024 ovat hyvinvointiasemien omahoitajat, kotihoidon toimijat ja asiakasohjaajat. On selvää, että kaksipäiväinen koulutus ei yksinään riitä ICF teorian sitomiseksi käytännön työhön. Koulutuksen jatkoksi tarvitaan suunnitelmallista työskentelyä asiantuntijan avulla ja esihenkilön johtamana.
Ekhvan RRP/ Happee2- Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on jatkettu Tulevaisuuden Sote-keskus hankkeessa alkanutta työskentelyä koulutukseen osallistuneiden yksilöiden kanssa tavoitteena saada ICF teoria käytäntöön osaksi arjen työtä. Kunkin yksikön tarpeiden mukaisesti on toteutettu työpajatoimintaa, keskusteluita ja sparrausta eri muodoissaan sekä terveyden- että sosiaalihuollon yksiköissä. Eri yksiköiden yhteiskehittämistä on tehty esim. lasten ja nuorten yksiköiden osalta. Ekhvalla käytössä olevan ICF-pohjaisen kirjaamisalustan kehittäminen, käyttöönotot, koulutukset ja tuki ovat myös jatkuneet laajalti eri yksiköissä.
RRP/Happee 2 –Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ICF-pohjaisen kirjaamisalustan, toimintakykymobiilin, kehittämistä ja käytön laajennusta sekä vakiinnuttamista osaksi perustyötä on jatkettu. Suomen kestävän kasvun ohjelman aikana alustaa on kehitetty käyttäjien tarpeiden mukaisesti ja tabletilla käytettävästä sovelluksesta on tehty selainversio SBM-toiminnanohjausalustalle nopeuttamaan kirjaamista. Vuonna 2025 on tehty arkkitehtuurityötä toimintakykymobiilin käyttöliittymän osalta ja tuolloin päädyttiin jatkamaan toimintakykymobiilin käyttöä SBM:n selainpohjaisella käyttöliittymällä. SBM soveltuu mobiililiittymän käyttöön riittävästi, joten tämän vuoksi päädyttiin vanhan sovelluskokonaisuuden alasajoon ja purkuun. SBM-sovellusta käytettäessä jatkokehittäminen on nopeampaa ja kustannusvaikuttavampaa. Toimintakyvyn arvioinnin kirjaaminen mobiilisti tulee olemaan jatkossakin Ekhvalla tärkeä työväline ja sen käyttöä aiotaan edelleen laajentaa.
ICF-pohjaisen digitaalisen kirjaamisalustan uusille käyttäjille on järjestetty koulutuksia ja käyttäjille on tarjottu käytöntukea. Sovelluksen käytöstä on laadittu ohjeet ja teams-kanava, josta pääkäyttäjiltä tai muilta käyttäjiltä on mahdollista saada tarvittaessa neuvoja. Sovelluksen kehittäminen vaatii yhteistyötä sote-toimijoiden ja ICT-kehittäjien välillä. Käyttäjiltä tulevat tarpeet ja toiveet ovat tärkeitä sovelluksen kehityksessä. Luotettavan toimintakykytiedon tuottamisen kannalta tärkeää on, että sovelluksen käyttäjillä on ICF-osaamista ja ICF-asiantuntijan tukea.
ICF:n kytkeminen strategiaan ylimmän johdon tasolta, lähiesihenkilöiden sitoutuminen ICF osaamisen edistämiseen yksikössään ja konkreettinen, pitkäkestoinen suunnitelma osaamisen edistämiseksi yksiköittäin ovat ratkaisevia ICF.n juurtumiseen osaksi arjen työtä. ICF osaamisen johtamiseen yksiköissä onkin syytä panostaa, jotta ICF:stä tulee aidosti arjen työtä ohjaava malli.
ICF-osaamisen tuen mallin määrittelyä Ekhvan omana toimintana on jatkettu Suomen kestävän kasvun ohjelmassa ja tarve jatkokehittämiselle on tunnistettu.. Tavoitteena on saada ICF ja rakenteisen kirjaamisen malli laajalti osaksi asiakkaan prosesseja ja palvelujen suunnittelua vuoden 2026 alusta. Malli tarvitsee toteutuakseen resurssoinnin ICF-asiantuntijan ja digitaalisen asiantuntijan osalta. Mikäli asiantuntijalla ei ole ICF-kouluttajan pätevyyttä tarvitaan myös rahoitus kaksipäiväisiin ICF-koulutuksiin.
