https://ukkinstituutti.fi/ajankohtaista/asiantuntijaryhman-vetoomus-iakkaiden-kuntoutuksen-turvaamiseksi/
https://soteuudistus.fi/iakkaiden-palvelut
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yhtenä tavoitteena on palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistaminen sekä asiakkaan palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen ehjäksi palvelukokonaisuudeksi.
Varsinais-Suomen TulKoti hanke on osa tulevaisuuden sosiaali- terveyskeskusohjelman hankekokonaisuutta. Hankkeessa tuetaan uusia hyvinvointialueita iäkkäiden kotona asumista tukevien palveluiden kokonaisuuden kehittämisessä. Hankkeen osa-alueessa kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutuksen toimintakäytäntöjen ja -prosessien yhtenäistäminen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa iäkkäiden asiakkaiden kuntoutustarve arvioidaan systemaattisesti siirtymävaiheissa sekä sekä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ennen säännöllisten palveluiden aloittamista. Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhdeksi strategiseksi kehittämiskohteeksi on valittu laatia toimintamalli määrittelyllä ja kattavalla käyttöönotolla ikääntyneiden kuntouttavasta arviointiyksikkötoiminnasta (kotihoito ja asumispalvelut). Tällä strategisella tavoitteella Varhassa pyritään varmistamaan, että iäkäs asiakas saa juuri hänen tarvitsemansa palvelut mahdollisimman oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti.
Näihin tavoitekokonaisuuksiin pohjautuen, tässä kehittämistyössä haluttiin yhdistää nämä kaksi samansuuntaista tavoitetta ja lähteä yhdessä henkilöstön kanssa monialaisesti ja moniammatillisesti työstämään ja luomaan moniammatillinen, monialainen ja iäkkään toimintakykyisyyttä tukeva kuntouttava arviointijaksomalli Varhan alueelle.
Yhtenäisen mallin ohjaamana tullaan iäkkään arviointia ja kuntoutusta toteuttamaan sekä iäkkään kotona hänen omassa elinpiirissään että myös iäkkään toimintakyvyn niin vaatiessa niihin erikoistuneissa ikääntyneiden palveluiden kuntoutusyksiköissä. Mallin tulee olla sellainen, jota voidaan toteuttaa koko Varhan alueella yhdenmukaisesti ja joka mahdollistaa ikääntyvän siirtymät palveluista toiseen systemaattisesti arvioiden ja asiakkaan toimintakykyisyyttä tukien. Näin toimien siirtymät ikääntyneiden palveluihin tapahtuvat jatkossa yhtenäisen palvelutarpeen arvioitiprosessin kautta kontrolloidusti, iäkkään tarpeisiin nähden oikea-aikaisesti ja voimavaralähtöisesti.
Tällä hetkellä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella systemaattiset toimintamallit ikääntyneiden kotona asumista turvaavista arviointi- ja kuntoutustoimista ovat hajanaisia, niissä on erin kaltaisuutta tai ne puuttuvat. Haasteellisin tilanne on haurailla ja toimintakyvyltään heikommilla ikääntyneillä, jotka liian helposti ja ilman oikea-aikaista ja suunnitelmallista arviointia ja kuntoutusprosessia siirtyvät joko jonottamaan tai ohjautuvat suoraan raskaan hoivan piiriin ja toisaalta myös niillä iäkkäillä, jotka ohjautuvat säännölliseen kotihoitoon ilman systemaattista arviointiprosessia. Näin ollen, ikääntyneen toimintakyvyn arviointi jää puutteelliseksi ja toimintakyvyn laskun juurisyy jää selvittämättä - ikääntyneille se on epäinhimillistä ja yhdenvertaisuutta muihin ikäryhmiin verraten ei saavuteta. Myöskään alueellinen tasa-arvo ei nykytilanteessa toteudu.
Kustannuksia nostavia pullonkauloja siirtymäkohtiin syntyy, koska systemaattista ja oikea-aikaista jatkumoa palveluista toiseen ei ole riittävästi kehitetty. Kun ikääntyneen toimintakyky on haasteellisesti heikentynyt, tulee toimien olla nopeita ja selkeitä sekä asiakkaan tarpeista lähteviä. Saumaton ja sujuva iäkkäiden arviointitoiminta vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistä moniammatillista yhteistyötä ja tällä hetkellä näiden tehtäväkenttien välinen yhteistyö ontuu ja palveluketju on selkiytymätön. Jokaisella on omia toimintatapoja, mutta niiden siltaus toinen toisiinsa on puutteellista ja jonoja syntyy.
Kotihoito ja sen toimintaedellytyksien huomiointi ikääntyneen toimintakykyisyyden tuen ja monipuolisen kuntoutuksen suhteen on myös jäänyt vähäiseksi. Nyt päädytään liian usein tilanteeseen, jossa ainoaksi vaihtoehdoksi nähdään siirtyminen kotihoidosta pitkäaikaishoitoon, tai suoraan säännöllisen kotihoidon asiakkuuteen ilman systemaattista arviointia.
Pääsääntöisesti ikääntyvän kuntoutus tulee tapahtua kotiolosuhteissa, mutta huomio tulee kohdentaa myös niihin iäkkäisiin, joiden toimintakykyisenä pysyminen vaatii intensiivisempää väliintuloa esim. sairaalahoidosta kotiutuessa tai kotihoidossa olevan asiakkaan toimintakyvyn laskun vaarantaessa kotona selviytymistä. Jos ikääntynyt ei selviä enää kotona olemassa olevista tukitoimista ja kotona suoritettavista kuntouttavista toimenpiteistä huolimatta, se ei voi olla syy vanhuksen ohjautumiseen suoraan raskaampaan hoivaan. Vahvaa näyttöä on siitä, että huonoltakin näyttävä tilanne ja vanhuksen toimintakyvyn heikkous saadaan oikeanlaisella ja systemaattisella väliintulolla taas palautumaan ja vanhuksen omassa kodissaan asuminen mahdollistuu.
Kustannuskehityksen hillitsemisen lisäksi on huomioitava hoitohenkilöstön saatavuuden nopea heikentyminen, jota tulee edelleen vaikeuttamaan ympärivuorokautisen hoidon lakisääteisten henkilöstömitoitusten kiristyminen. Henkilöstöresurssi ei tule riittämään nykyisen kaltaiseen palvelurakenteeseen. Ikääntyneiden palveluiden palvelurakenteita kehittämällä ja uudistamalla pyrimme turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saantia sosiaali- ja terveyspalveluihin.