Varsinais-Suomi: Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022-2023

Luotu 29.03.2022
Varsinais-Suomi: Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022-2023
Varsinais-Suomi: Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022-2023

Lyhyt kuvaus

V-S TulKoti tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää yhtenäisiä kotona asumista tukevia palveluja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikäihmisille vuosina 2022–2023. Hankkeen tavoitteina oli luoda yhtenäinen palvelutarpeen arvioinnin toiminta malli, yhteiset toimintakäytännöt kotihoidossa tarvittavan henkilöstöresurssin määrittämiseen sekä alueellisia sijaisjärjestelyjä henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, yhtenäisen tiedolla johtamisen prosessin ja sähköisten välineiden käyttöönotto ja kotona asumista tukevien teknologioiden kartoitus ja käyttöönotto.  

Hanke on osa kansallista kokonaisuutta: Kansallinen Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut -hanke

Toimijat

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikäihmiset, ammattilaiset, järjestöt, eri kuntatoimijat ja oppilaitosyhteistyö

Toimiaika

Hankkeen toimiaika on 2022 -2023. Hanke käynnistyi Varsinais-Suomessa huhtikuussa 2022.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Varsinais-Suomen TulKoti-hankkeen tavoitteena on vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen kehittämisessä korostuu ikääntyneen väestön toimintakyvyn vahvistaminen ja ylläpitäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tullaan tuottamaan entistä enemmän kotiin ja vahvistamaan sähköisiä ja digitaalisia palvelukanavia. Ikääntyneiden palveluiden yhtenäiseen palvelutarpeen arvioinnin prosessia on kehitetty aiemmin, mutta tarpeena on luoda yksi yhteinen toimintamalli hyvinvointialueelle. Tarpeena on palveluketjun toimintojen yhtenäistäminen ja jalkauttaminen hyvinvointialueella. Tarpeena on tarveperusteisen resurssien suunnittelun toimintamallin luominen sekä jalkauttaminen koko hyvinvointialueelle. Sähköisiä työvälineitä otetaan enemmän käyttöön kuten toiminnan ohjauksen järjestelmiä ja etähoivaa.  Tavoitteiden taustalla on uudistuva vanhuspalvelulaki ja hallitusohjelmaan sisältyvä Ikäohjelman vuoteen 2030 korostama sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. 

Hankkeessa edistettäviä osahankkeita ovat: 

  1. yhteisten palvelukriteereiden määrittely ikääntyneiden keskeisissä palveluissa 
  2. yhtenäisten arviointivälineiden ja arviointiprosessien käyttöönotto palveluita myönnettäessä 
  3. yhtenäisen tiedolla johtamisen prosessin ja sähköisten välineiden käyttöönotto 
  4. keskeisten kotona asumista tukevien palvelujen palvelukuvausten, prosessien ja toimintamallien kartoitus ja yhdenmukaistaminen (mm. kotihoito, lääkäripalvelut, kuntoutuspalvelut ja suun terveydenhuolto.) 
  5. Kotona asumista tukevien teknologioiden kartoitus ja käyttöönotto (mm. virtuaali – ja etäpalvelut). 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Varsinais-Suomessa ikääntyneiden kotihoidon palvelujen järjestämisessä oli erilaisia rakenteita ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Varsinais-Suomessa on yhteensä 27 kuntaa: 20 kuntaa, yksi kuntayhtymä (kolme kuntaa) ja yksi yhteistoiminta-alue (kaksi kuntaa) järjestävät kotihoidon palvelut ikääntyneelle väestölle. Kaksi kuntaa järjestävät itse ikääntyneiden kotipalvelut ja kotisairaanhoidon palvelut järjestää terveydenhuollon yhteistoiminta- alue, johon kunnat kuuluvat. Tarve kehittämistyölle on tunnistettu yhteistyössä alueen vanhuspalveluista vastaavien henkilöiden, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa toimeenpanevan ikääntyneiden kuntoutus-, hoito- ja hoivatyöryhmän sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. 

Hankkeen kohderyhmänä ovat maakunnan ikääntyneet ja ikääntyneiden kotona asumista tukevissa palveluissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. 

Vuonna 2018 säännöllisessä kotihoidon asiakkuudessa oli lähes 6500 asiakasta. Asiakkaista hieman yli tuhat oli 65–74-vuotiaita. 75–79-vuotiaita asiakkaita oli lähes 900 ja 80–84-vuotiaita oli lähes 1400. Yli 3200 säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli 85 vuotta täyttäneitä. 

Maakunnan väkiluku oli 483 477 vuoden 2021 lopussa Väestöstä 75 vuotta täyttäneitä oli 11,1 %, 80 vuotta täyttäneitä oli 6,3 % ja 85 vuotta täyttäneitä 3,1 %. 

Varsinais-Suomessa 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 2040 mennessä 53 633 henkilöstä 82 317 henkilöön. Ikääntyneiden määrän kasvua tapahtuu alueen kaikilla seutukunnilla. (Lähde: Väestöennuste 31.12.2021, Tilastokeskus) 

Yksittäisissä kunnissa on kuitenkin kehitetty kuntoutuksen toimintakäytäntöjä iäkkään ihmisen asiakaspolkuun liittyvien siirtymävaiheiden osalta. Alueen kunnilla ei ole käytössä yhtenäisiä, asiakaslähtöisiä ikäväestön kotona asumista tukevia kuntoutuksen toimintakäytäntöjä. Hyviksi ja vaikuttaviksi todetut käytännöt ovat tärkeää saada käyttöön koko alueella ja siten edistää ikäväestön yhdenvertaisuutta ja toimintakykyisyyttä. 

Kunnat ovat ottaneet käyttöön erilaisia teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden palveluissa. Alueella ei ole ollut ennen hyvinvointialueelle siirtymistä käytössä yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä teknologisten ratkaisujen käytöstä ikäväestön palveluissa. 

Keva julkaisi keväällä 2021 tilastollisen analyysimallin ammattinimiketasoisista työvoimatarpeista Varsinais-Suomen kunnissa (1). Analyysin mukaan hoitotyössä toimivien lähihoitajien kysyntä oli tarjontaa huomattavasti suurempaa. Analyysimalli ennakoi työvoimapulaa lähihoitaja-nimikkeen kohdalla vuoteen 2030 asti, mihin asti analyysimalli ulottuu. Niin ikään sairaanhoitajanimikkeen kohdalla maakunnassa on työvoimapula. Työvoimapulan sairaanhoitajista ennakoidaan jatkuvan tulevina vuosina. Hoitohenkilökunnan työvoimapula koskettaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa kokonaisuutena. Työvoimapula edellyttää mm. alan vetovoimaisuuden parantamista ja koulutuksellisia ratkaisuja. Kaiken kaikkiaan väestön ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä johtuen ikääntyneiden palveluissa on vahvistettava teknologisten ratkaisujen käyttöä asiakkaiden hoidon ja palvelujen toteuttamisessa. 

Tämän lisäksi on kehitettävä ratkaisumalleja, miten käytettävissä olevaa henkilöresurssia kohdennetaan asiakkaille ja miten samanaikaisesti tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. 

Alueen kotihoidossa työskentelevistä ammattinimikkeistä ja henkilöiden lukumääristä ei ole käytettävissä yhteismitallista vertailutietoa. Asiakkaille myönnettyjen palvelujen määrä ja käytettävissä olevan resurssin seurantaa toteutetaan kuntakohtaisilla toimintamalleilla. 

Alueella ei ole tällä hetkellä seurantajärjestelmää, jossa asiakastietoa olisi mahdollista yhdistää henkilöstöstä saatavaan tietoon tai taloustietoihin. Alueella ei myöskään ole käytössä seurantajärjestelmää, joka mahdollistaisi asiakasohjauksen vertaiskehittämisen ja asiakasohjauksessa tehtävien päätösten ja perusteiden seurannan. 

Päämäärä ja päätavoite

Tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää yhtenäisiä kotona asumista tukevia palveluja: yhteisten palvelukriteereiden määrittely ikääntyneiden keskeisissä palveluissa, yhtenäisten arviointivälineiden ja arviointiprosessien käyttöönotto palveluita myönnettäessä, keskeisten kotona asumista tukevien palvelujen palvelukuvausten, prosessien ja toimintamallien kartoitus ja yhdenmukaistaminen, yhteiset toimintakäytännöt kotihoidossa tarvittavan henkilöstöresurssin määrittämiseen sekä alueellisia sijaisjärjestelyjä henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi, yhtenäisen tiedolla johtamisen prosessin ja sähköisten välineiden käyttöönotto ja kotona asumista tukevien teknologioiden kartoitus ja käyttöönotto. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksia hankkeen päättyessä:

  • Iäkkään kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutuksen toimintakäytännöt ja –prosessit on yhtenäistetty
  • Lääkäri- ja suun terveydenhuollon palvelujen toimintakäytännöt on yhtenäistetty kotihoidon asiakkailla
  • Yhtenäinen toimintakäytäntö, jossa keskiössä ovat asiakkaan kodinturvallisuus, kotiympäristön turvallisuus ja yhtenäiset apuvälineiden tarpeen arvioinnin käytännöt
  • Yhtenäinen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli, johon sisältyy asiakas- ja palveluohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiin liittyvät prosessit ja niiden seuranta, myöntämisen perusteet ja yhtenäinen käsitteiden määrittely. 
  • Kotihoidon henkilöstöresurssin määrittely
  • Alueelliset sijaisjärjestelyt henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi
  • Ottaa käyttöön tiedolla johtamisen ja laadunhallinnan mahdollistavat välineet ja mittarit
  • yhtenevät tietojohtamisen ja laadunhallinnan välineet sekä yhdenmukaistaa omavalvonnan käyttöä.  

  • Alueen ikääntyneiden palveluiden yhtenäinen palautekysely

     

    Hankeen tuotoksina valmistuu:

  • Toimintamalli, jossa iäkkäiden asiakkaiden kuntoutustarve arvioidaan systemaattisesti siirtymävaiheissa sekä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ennen päätöstä säännöllisen palveluiden aloittamisesta ensisijaisesti asiakkaan kotona hyödyntäen myös etäkuntoutuksen vaihtoehtoja. 
  • Toimintakäytäntö, jossa kotihoidon asiakkaiden lääkäri- ja suun terveydenhuollon palvelut on yhtenäistetty 
  • Lyhyen- ja pitkäntähtäimen suunnitelma asiakasturvallisuutta parantavista teknologisista ratkaisuista. 
  • Ikääntyneiden palveluohjauksen käsikirja
  • Yhtenäiset toimintakäytännöt kotihoidossa tarvittavan resurssin määrittelyyn ja resurssin kohdentamiseen tiimeille ja otetaan käyttöön toiminnan johtamista tukeva teknologia 
  • Toimintamalli, jossa lisätään erilaisia alueellisia sijaisjärjestelyjä henkilöstön saatavuuden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. 
  • Toimintamalli, miten hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen laatua seurataan järjestelmällisesti

  • Yhtenäinen palautekysely, jolla kerätään tietoa palvelujen laadusta asiakkaalta, läheiseltä ja henkilökunnalta osallistavia palautejärjestelmiä käyttäen

     

    Hankkeen vaikutuksia ovat:

  • Alueen ikääntyneet saavat oikea-aikaista ja toimintakykyä tukevaa palvelua, hoitoa ja kuntoutusta
  • Alueen ikääntyneillä on mahdollisuus matalan kynnyksen yhteydenottoon
  • Alueen ikääntyneet saavat sujuvaa ja tasalaatuista palvelua
  • Henkilöstön resurssien kohdentuminen oikein
  • Henkilöstöresurssit ja henkilöstön osaaminen kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti
  • Tiedolla johtaminen
  • Teknologian avulla palvelujen järjestäminen on sujuvaa, tietoa voidaan hyödyntää monipuolisesta
  • Tunnistetaan ja mallinnetaan toimintapa varmistamaan työntekijän osaamisen asiakastarpeen mukaisesti 
  • Yhtenevät tietojohtamisen ja laadunhallinnan välineet sekä yhdenmukainen omavalvonta  
  • Asiakkaalla mahdollisuus antaa välitöntä palautetta saamastaan palvelusta systemaattisesti

Tuotokset ja tulokset

Kuntouttava arviointijakso kotona ja yksiköissä 

Hankkeessa on luotu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin toimintamalli, jossa iäkkään asiakkaan kuntoutustarpeet arvioidaan systemaattisesti eri siirtymävaiheissa sekä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä ennen päätöstä säännöllisten palveluiden aloittamisesta. Hankkeessa on mallinnettu palvelupolku Varhan Kuntouttavasta arviointijaksosta, jossa toteutuvat yhtenäiset arviointimenetelmät ja toimintakäytänteet ja jonka kautta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella asuvien ikääntyneiden yhdenvertaisuus toteutuu asuinpaikasta riippumatta. Mallin mukaan arviointi- ja kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti asiakkaan kotona, mutta arviointi- ja kuntoutusprosessi voidaan asiakkaan tarpeen mukaan toteuttaa myös ympärivuorokautisesti erityisesti tähän toimintaan perustetuissa yksiköissä. Kuntouttava arviointijakso on osa iäkkään palvelukokonaisuutta. 

Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin ja syntyneen mallin jalkauttaminen Varhan yhtenäiseksi iäkkään kuntouttavaksi arviointijaksomalliksi on jo aloitettu. Mallin jalkauttaminen tapahtuu vaiheittain vuosien 2024–2025 aikana. Ensisijaiset kehittämistoimenpiteet on suunnattu Kuntouttavan arviointijakso kotona mallin laajentamiseen kattamaan koko Varhan aluetta ja Kuntouttava arviointi yksiköissä mallia viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä ja osana ikääntyneiden palveluiden palvelurakennemuutostyötä. Myös muiden palvelualueiden; sairaalapalvelut ja Sotekeskus, palvelurakennemuutokset vaikuttavat osaltaan Kuntouttavan arviointiyksikkömallin laajentamiseen mm. tilatarvesuunnitelmien ja lääkäriresurssointien osalta. 

 

Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden suun terveyden arviointi 

Hankkeessa loppuun saatettiin jo kehitteillä ollut toimintamalli säännölliseen kotihoidon asiakkaiden suun terveyden arviointiin. Toimintamalli pitää sisällään koulutuspaketin “Autettavan henkilön suunhoito” sekä systemaattisen arviointilomakkeen käyttämisen ja jatkohoitoon ohjaamisen suun terveydenhuoltoon. Arvioinnissa käytetään osana myös RAI-toimintakykymittaria. 

 

Yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli 

Hankkeessa luotiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli. Tähän toimintamalliin sisältyy asiakas- ja palveluohjaukseen sekä palvelutarpeen arviointiin liittyvät prosessit ja niiden seuranta, myöntämisen perusteet ja yhtenäinen käsitteiden määrittely kotona asumista tukevien palveluiden osalta. Tavoitteena on matalan kynnyksen yhteydenotto sekä sujuva ja tasalaatuinen palvelu ikääntyneille koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Tuotoksena toimintamallista valmistui “Ikäihmisten palveluohjauksen käsikirja”. 

 

Riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen 

Hankkeessa luotiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle yhtenäiset toimintakäytännöt kotihoidossa tarvittavan resurssin määrittelyyn ja resurssin kohdentamiseen tiimeille. Toimintamalli perustuu asiakkaiden tarpeista lähtevään resurssihallintaan. Toimintamalli mahdollistaa palveluyksiköiden ja toimipisteiden asiakastarpeen mukaisen henkilöstösuunnittelun, henkilöstö- ja sijaistarpeiden tunnistamisen ja päivittäisen toiminnan resurssiohjauksen toteuttamisen asiakastarpeen mukaisesti palveluyksiköiden ja tiimien tasolla. 

 

Ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden asiakas- ja läheispalaute 

Hankkeessa kehitettiin toimintamalli ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden asiakas- ja läheispalautemallista, jolla kerätään tietoa palvelujen laadusta asiakkaalta, läheiseltä ja henkilökunnalta osallistavia palautejärjestelmiä käyttäen. Sosiaalihuoltolaki sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta edellyttää, että asiakas ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä ovat mukana arvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemisessä. Hankkeessa luotiin toimintamalli, joka on ketterä, helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen huomioiden asiakaskunnan erityispiirre. 

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Hankkeen aikana onnistuttiin saavuttamaan merkittäviä yhtenäistämistoimenpiteitä ja parannuksia keskeisillä painopistealueilla. Kaikki hankkeessa varsinaisiksi toimintamalleiksi asti kehitetyt kokonaisuudet ovat onnistuneita: Kuntouttava arviointijakso kotona ja yksiköissä, Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden suun terveyden arviointi, Yhtenäisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli, Riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen sekä Ikääntyneiden kotona asumista tukevien palveluiden asiakas- ja läheispalaute. Toimintamallit vaativat vielä jalkautustyön jatkamista, kokemuksia toimivuudesta ja arvioinnista sekä mahdollista jatkokehittämistä. Jatkokehittämistä tapahtuu sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen omana toimintana muun muassa osana strategisia linjauksia ja asiakasohjausjärjestelmän osalta osana EU:n Kestävän kasvun ohjelman RRP-rahoitteista hanketta. 

Osa suunniteltujen toimintamallien kehittämisestä jäi vielä alkutekijöihin ja jatkokehitettäväksi tulevaisuudessa. Ne tavoitteet, joissa ei päästy kehittämään toimintaa toimintamalliksi asti, olivat taustoiltaan vielä hyvin jäsentymättömiä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tai tietojärjestelmäriippuvaisia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ollaan ottamassa käyttöön yhtenäiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät, joka helpottaa yhtenäisten prosessien ja tiedontuotannon rakentamista.  

Liitetiedostot ja linkit
V-S TulKoti Loppuraportti _0.pdf (1.08 MB)

Liitetiedostot ja linkit
https://vshyvinvointialue.fi/article/tulevaisuuden-kotona-asumista-tukevat-palv…
Varsinais-Suomen Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille-hankekokonaisuus