Ikääntyminen ja palveluiden muutostarve haastavat sosiaali- ja terveysalaa globaalisti. Kansalliset toimintamallit hyvinvointiteknologian käyttöönoton edistämiseksi julkaistiin 2023 KATI-hankkeen tuotoksena. Hyvinvointiteknologian käytön lisäämisellä pyritään vaikuttamaan positiivisesti kustannuksiin samalla tukien palvelujärjestelmän toimivuutta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa enemmän aikaa muuhun hoitotyöhön ja vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen RRP-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintamallien nykytila suhteessa kansallisiin toimintamalleihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehityssuositukset, joiden pohjalta organisaatiolla on mahdollisuus kehittää hyvinvointiteknologian käyttöönoton toimintamalleja. Linkki valmiiseen opinnäytetyöhön on tämän toimintamallin liitteenä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyneiden kehityssuositusten pohjalta lähdettiin jatkokehittämään etähoivan toimintamalleja Pirkanmaan hyvinvointialueen kotona asumista tukeviin palveluihin. Kehittämistä lähdettiin toteuttamaan työryhmätyöskentelynä. Kehittämistyöryhmään kuului RRP-hanketyöntekijöiden lisäksi kotona asumista tukevista palveluista esihenkilöitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, kotihoidon teknologiayhdyshenkilöitä sekä asiakasohjaajia. Ikäihmisten palveluiden kehittämistiimistä ja hyvinvointialueen tietohallinnosta oli asiantuntijaedustajat. Työryhmä tapasi syksyn aikana neljä kertaa.
Työryhmän työskentelyn tuotoksina syntyi
Edellä mainittu materiaali etenee hyvinvointialueella päätöksentekoon keväällä 2025 ja tämän jälkeen materiaali otetaan käyttöön kotona asumista tukevissa palveluissa sekä asiakasohjauksessa.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin toimintaympäristönä on hyvinvointialueen kotona asumista tukevat palvelut sekä asiakasohjaus.
Kohderyhmänä on kotona asumista tukevien palveluiden henkilöstö sekä kotihoidon asiakasohjauksen henkilöstö.
Prosessikuvausten ja asiakasvalinnan tukimateriaalin käyttöönotto tapahtuu sen jälkeen, kun käyttöönotosta on tehty päätös hyvinvointialueella. Käyttöönottoa edistetään järjestämällä infotilaisuudet kotona asumista tukevien palveluiden sekä asiakasohjauksen henkilöstölle.
Ikääntyminen ja palveluiden muutostarve haastavat sosiaali- ja terveysalaa globaalisti. Kansalliset toimintamallit hyvinvointiteknologian käyttöönoton edistämiseksi julkaistiin 2023 KATI-hankkeen tuotoksena. Hyvinvointiteknologian käytön lisäämisellä pyritään vaikuttamaan positiivisesti kustannuksiin samalla tukien palvelujärjestelmän toimivuutta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa enemmän aikaa muuhun hoitotyöhön ja vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen RRP-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintamallien nykytila suhteessa kansallisiin toimintamalleihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehityssuositukset, joiden pohjalta organisaatiolla on mahdollisuus kehittää hyvinvointiteknologian käyttöönoton toimintamalleja. Linkki valmiiseen opinnäytetyöhön on tämän toimintamallin liitteenä.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyneiden kehityssuositusten pohjalta lähdettiin jatkokehittämään etähoivan toimintamalleja Pirkanmaan hyvinvointialueen kotona asumista tukeviin palveluihin. Kehittämistä lähdettiin toteuttamaan työryhmätyöskentelynä. Kehittämistyöryhmään kuului RRP-hanketyöntekijöiden lisäksi kotona asumista tukevista palveluista esihenkilöitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, kotihoidon teknologiayhdyshenkilöitä sekä asiakasohjaajia. Ikäihmisten palveluiden kehittämistiimistä ja hyvinvointialueen tietohallinnosta oli asiantuntijaedustajat. Työryhmä tapasi syksyn aikana neljä kertaa.
Työryhmän työskentelyn tuotoksina syntyi
Edellä mainittu materiaali etenee hyvinvointialueella päätöksentekoon keväällä 2025 ja tämän jälkeen materiaali otetaan käyttöön kotona asumista tukevissa palveluissa sekä asiakasohjauksessa.
Ennen käyttöönottoa on mahdoton arvioida kehittämistyön tuloksia, mutta materiaalilla on oletusarvoisesti iso merkitys henkilöstön yhdenmukaiselle toiminnalle etähoivan edistämisessä. Tarve kehittämiselle on noussut henkilöstöltä, joten kehitetty materiaali vastaa olemassa olleeseen kehitystarpeeseen.
Kehittämistyöhön kannattaa osallistaa laajasti henkilöstöä. Toimintamallit ovat sovellettavissa muidenkin hyvinvointialueiden etähoivan edistämisen materiaaliksi.
