Hyvinvointiosaaja-opintojakso
Hyvinvointiosaaja-opintojakso
Hyvinvointiosaaja-opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ravitsemukseen, liikuntaan sekä uneen ja palautumiseen liittyviä taitoja ja tietoja. Opintojaksoon kuuluu lähitapaamisia sekä itsenäistä opiskelua Moodle-oppimisympäristössä.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointiosaaja-opintojakson tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ravitsemukseen, liikuntaan sekä uneen ja palautumiseen liittyviä taitoja ja tietoja. Opintojaksoon kuuluu lähitapaamisia sekä itsenäistä opiskelua Moodle-oppimisympäristössä.
Opintojakson rakenne
Hyvinvointiosaaja-opintojakso koostuu kolmesta teemasta: ravitsemus-, liikunta- sekä uni- ja palautumisosaaminen. Kutakin teemaa opiskellaan yhtäjaksoisesti noin 5-7 viikkoa. Jokainen teema alkaa aloitustapaamisella, jonka yhteydessä käydään läpi opintojakson rakennetta, Moodlen käyttöä sekä perehdytään opiskeltavaan teemaan. Teema päättyy lopetustapaamiseen, jolloin kerrataan opittuja asioita, keskustellaan teeman aikana opitusta ja koetusta sekä varmistetaan opintojen eteneminen.
Opintojaksoon kuuluu itsenäistä opiskelua kunkin teeman mukaisesti Moodle-oppimisympäristössä. Moodlessa tehtävät ja opintomateriaali on rakennettu H5P-työkalua käyttäen. Lisäksi hyödynnetään Thinglink-oppimisalustaa.
Itsenäistä opiskelua tukevat aktivointitapaamiset, jotka toteutuvat kussakin teemassa teemaan sopivin tavoin. Opiskelijat suunnittelevat aktivointikertojen sisällön aloitustapaamisten yhteydessä opettajan kanssa. Ravitsemusosaamiseen kuuluu 3 x 3 h kokkauskurssi, liikuntaosaamiseen 4 x 1 h opiskelijoiden valitsemia liikuntamuotoja sekä uni- ja palautumisosaamiseen 3 x 1 h palautumista ja rentoutumista edistäviä harjoitteita.
Itsenäistä opiskelua ja hyvinvointiosaamisen taitojen oppimista tukevat myös itsearviopelit tai tehtävät, joita tehdään koko opintojakson ajan.
Opintojakson itsenäisesti opiskeltava materiaali jakautuu osaajatasoon ja syventävään tasoon. Osaajatason tehtävät ovat perustasoa kun taas syventävän tason tehtävissä syvennetään aihepiirin osaamista ja tehtävät tarjoavat lisähaastetta.
Opintojakson sisältö
Ravitsemusosaaminen (osaajataso ja syventävä taso)
- Ateriarytmi
- Aterian koostaminen ja lautasmalli
- Sopiva energiansaanti
- Kasvikset ruokavaliossa
- Terveelliset valinnat
Liikuntaosaaminen (osaajataso ja syventävä taso)
- Suhde liikuntaan ja liikuntasuositukset
- Kestävyysliikunta ja liikuntamotivaation vahvistaminen
- Lihaskuntoharjoittelu
- Arkiliikkuminen
- Liikuntakulttuuri ja terveyden edistäminen
Uni- ja palautumisosaaminen (yhteinen taso)
- Unen vaiheet ja merkitys
- Univaje sekä unta ja palautumista edistävät tekijät
- Stressin vaikutukset uneen ja palautumiseen
- Unihygienian periaatteet ja oman unen ja palautumisen tukeminen
Arviointi
KAO:n opiskelijoille opintojakson laajuus on 3 osp ja se kuuluu YTO-valinnaisten kokonaisuuteen. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-5. Opiskelijoilla arvosanan 3 saa osallistumalla aktiivisesti lähiopetukseen ja tekemällä osaajatason tehtävät. Arvosanaan 4-5 vaaditaan myös syventävän tason tehtävien tekeminen.
- Huom. Pilotin kokemuksen perusteella opintojakson arviointia kehitettiin niin, että arvosanan 1-2 voi saada, jos osallistuu lähiopetukseen mutta osaajatason tehtävissä on vajetta.
Lukion opiskelijoille opintojakson laajuus on 4 op ja se kuuluu muualla suoritettaviin valinnaisiin. Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty. Hyväksytty-arvosanaan edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen sekä osaajatason ja syventävän tason tehtävien tekeminen.
Nuorten liian vähäisellä ja alati vähenevällä liikunta-aktiivisuudella sekä lisääntyvillä mielenterveyden ongelmilla on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Nuorten tämänhetkinen heikko fyysinen toimintakyky on vakava uhka heidän tulevaisuuden työkyvylleen. Liian vähäinen liikunta-aktiivisuus on yhteydessä moniin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin. Liikunta-aktiivisuudella puolestaan on tutkimuksissa todettu olevan myönteinen yhteys oppimistuloksiin sekä ystävyyssuhteisiin. Terveytensä kannalta tarpeeksi liikkuvat nuoret menestyvät paremmin opinnoissaan, kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja selviytyvät paremmin työelämän vaatimuksista. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2021) mukaan vain 15 % Kainuun ammattiopiston (KAO) opiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (väh. 1 h/päivä), mikä on huolestuttavan pieni määrä.
Kainuun ammattiopiston opintotarjonnasta on uupunut hyvinvointiosaamiseen keskittyvä valinnainen opintojakso, joka keskittyy opiskelijoiden taitojen ja tietojen lisäämiseen ravitsemuksen, liikunnan, unen ja palautumisen saralla. Hyvinvointiosaamisen kohenemisella on edelleen vaikutus opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveydenlukutaitoon sekä opiskelu- ja työkykyyn. Tavoitteena on suunnitella ja käynnistää valinnainen, paikallinen hyvinvointiosaamista edistävä opintojakso, jonka halukkaat opiskelijat voivat sisällyttää osaksi omaa ammatillista tutkintoaan. Opintojakson tavoitteena on opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden lisääminen sekä elintapojen muuttuminen terveyttä edistävämmiksi sekä hyvinvointiosaamiseen liittyvien taitojen lisääminen.
Opintojakson sisällön suunnittelun lähtökohtana toimivat lukion opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen, terveystiedon oppiaineen tavoitteet sekä ammatillisten perustutkintojen yhteiskunta ja työelämäosaaminen ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -osio. Opintojakson tavoitteena on tukea tiedon jalostumista taidoksi ja syventää ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille pakollisen opintojakson Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -opintojakson osaamistavoitteita. Lukion opiskelijoille opintojakso toimii terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin valmistavana opintojaksona sekä edistää tiedon siirtymistä taidoiksi.
Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön on laatinut linjaukset ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, joissa korostuvat opiskelijoiden hyvinvointi ja toimintakyky tavalla, joka nostaa liikunnallisen elämäntavan merkityksen ammatillisessa koulutuksessa uudelle tasolle. Linjaukset edellyttävät toimenpiteitä oppilaitoksilta, ne ovat osa koulutuksen järjestäjien toiminnanohjauksen uudistamista ja niitä hyödynnetään ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Kehitettävä opintojakso tukee linjauksien toteutumista Kainuun ammattiopistolla.
Opintojakso oli vapaasti valittavana Kajaanin lukion ja KAO:n opiskelijoille Kajaanin, Kuusamon ja Vuokatin toimipisteillä. Opintojaksosta järjestettiin kaksi samanaikaista toteutusta, toinen Kajaanissa ja toinen Kuusamossa. Kajaanin toteutus oli yhteinen KAO:n ja Kajaanin lukion välillä.
Opintojakson suunnittelu, toteutus ja koordinointi oppilaitosyhteistyössä
- Aikataulun ja toteutuksen suunnittelu (lukion jaksojärjestelmä ja kahden oppilaitoksen lukujärjestykset huomioiden)
- Opintojakson laajuuden, työmäärän ja sisällön suunnittelu
- Opettajaresurssin suunnittelu sekä opetuksen aikataulutus
- Arvioinnin suunnittelu
- Opintojakson hyväksyttäminen osaksi ammatillisen oppilaitoksen yhteisiä opintoja ja lukion valinnaisia opintoja (sis. tutkinnon perusteisiin vieminen ja valintatarjottimelle lisääminen)
- Opiskelijoiden lukujärjestysten ja opetusryhmien muodostaminen
- Tilavaraukset ja oppimisympäristöjen järjestäminen (esim. keittiö)
- Viestinnän ja tiedotuskanavien sopiminen opiskelijoille
- Markkinointi ja esittely oppilaitoksissa (opettajille ja opiskelijoille)
- Yhteistyön koordinointi (opettajat, koulutusalat ja muut yhteistyötahot)
- Vastuuhenkilön nimeäminen (sisällön ylläpito, koordinointi ja kehittäminen)
- Budjetin suunnittelu ja resursointi (esim. 100 €/opiskelija)
- Opetusresurssin määrittely: lähitapaamiset, aktivointikerrat, ohjaus, arviointi ja yhteistyö
Opintojakson kehittäminen ja jatkototeutuksen linjaukset
Opintojakson kehittämistä ohjaa vahva tahtotila sen jatkumiselle oppilaitoksissa. Kehittämistyössä painottuvat selkeys, toimivuus ja opiskelijalähtöisyys, ja muutokset perustuvat erityisesti opiskelijapalautteeseen sekä käytännön toteutuksista saatuihin kokemuksiin.
Keskeisenä kehittämistoimenpiteenä on opintojakson rakenteen ja toteutuksen selkeyttäminen. Materiaalit kootaan jatkossa loogisiin kokonaisuuksiin ilman hajanaisia linkkejä, hyödyntäen selkeitä kansiorakenteita. Opintojakson alussa opiskelijoille tarjotaan koottu tehtävälista, joka tukee kokonaisuuden hahmottamista. Thinglinkin käyttöä arvioidaan kriittisesti, sillä se ei mahdollista osallistumisen seurantaa.
Aikataulutusta kehitetään opiskelijoille toimivammaksi: tehtävien suorittamiseen varataan pidempi yhtenäinen aika, ja opintojaksolle määritellään yksi selkeä palautuspäivä. Lisäksi laaditaan korvaavat tehtävät tilanteisiin, joissa opiskelija ei voi osallistua suunnitellusti.
Opetuksen organisointia vahvistetaan nimeämällä opintojaksolle yksi selkeä vastuuopettaja, joka vastaa kokonaisuuden koordinoinnista, viestinnästä ja laadun varmistamisesta. Arviointia kehitetään laajentamalla sitä asteikolle 1–5.
Tiedottamista selkeytetään valitsemalla tarkoituksenmukaiset ja opiskelijat aidosti tavoittavat viestintäkanavat (esim. Wilma, Moodle tai Teams kohderyhmästä riippuen). Tavoitteena on vähentää hajanaisuutta ja varmistaa, että tieto saavuttaa kaikki opiskelijat.
Toteutusmuotoja monipuolistetaan vastaamaan eri kohderyhmien tarpeisiin. Mahdollistetaan yhdistetty kesä- ja syksytoteutus erityisesti Kuusamossa sekä iltatoteutukset esimerkiksi asuntolaympäristössä. Kuusamon kokemusten perusteella intensiiviryhmämalli toimii hyvin, erityisesti TUVA-opiskelijoille.
Rakenteellisena ratkaisuna suositellaan, että lukiolaiset hakeutuvat opintojaksolle jatkuvan haun kautta ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiksi, jolloin opintojakso toteutetaan KAO:n kautta. Tämä selkeyttää hallinnollisia käytäntöjä ja tukee opintojen sujuvaa toteutusta.
Kokonaisuudessaan kehittämistoimenpiteillä vahvistetaan opintojakson pedagogista laatua, selkeytetään toteutusta ja parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia onnistuneeseen suoritukseen.
Kansikuva
