Hyvinvointiosaaja-opintojakso

Luotu 03.02.2026
Hyvinvointiosaaja-opintojakso
Hyvinvointiosaaja-opintojakso

Tiivistelmä

Opintojakson rakenne

Hyvinvointiosaaja-opintojakso koostuu kolmesta teemasta: ravitsemus-, liikunta- sekä uni- ja palautumisosaaminen. Kutakin teemaa opiskellaan yhtäjaksoisesti noin 5-7 viikkoa. Jokainen teema alkaa aloitustapaamisella, jonka yhteydessä käydään läpi opintojakson rakennetta, Moodlen käyttöä sekä perehdytään opiskeltavaan teemaan. Teema päättyy lopetustapaamiseen, jolloin kerrataan opittuja asioita, keskustellaan teeman aikana opitusta ja koetusta sekä varmistetaan opintojen eteneminen.

Opintojaksoon kuuluu itsenäistä opiskelua kunkin teeman mukaisesti Moodle-oppimisympäristössä. Moodlessa tehtävät ja opintomateriaali on rakennettu H5P-työkalua käyttäen. Lisäksi hyödynnetään Thinglink-oppimisalustaa.

Itsenäistä opiskelua tukevat aktivointitapaamiset, jotka toteutuvat kussakin teemassa teemaan sopivin tavoin. Opiskelijat suunnittelevat aktivointikertojen sisällön aloitustapaamisten yhteydessä opettajan kanssa. Ravitsemusosaamiseen kuuluu 3 x 3 h kokkauskurssi, liikuntaosaamiseen 4 x 1 h opiskelijoiden valitsemia liikuntamuotoja sekä uni- ja palautumisosaamiseen 3 x 1 h palautumista ja rentoutumista edistäviä harjoitteita.

Itsenäistä opiskelua ja hyvinvointiosaamisen taitojen oppimista tukevat myös itsearviopelit tai tehtävät, joita tehdään koko opintojakson ajan.

Opintojakson itsenäisesti opiskeltava materiaali jakautuu osaajatasoon ja syventävään tasoon. Osaajatason tehtävät ovat perustasoa kun taas syventävän tason tehtävissä syvennetään aihepiirin osaamista ja tehtävät tarjoavat lisähaastetta.

Opintojakson sisältö

Ravitsemusosaaminen (osaajataso ja syventävä taso)

  • Ateriarytmi
  • Aterian koostaminen ja lautasmalli
  • Sopiva energiansaanti
  • Kasvikset ruokavaliossa
  • Terveelliset valinnat

Liikuntaosaaminen (osaajataso ja syventävä taso)

  • Suhde liikuntaan ja liikuntasuositukset
  • Kestävyysliikunta ja liikuntamotivaation vahvistaminen
  • Lihaskuntoharjoittelu
  • Arkiliikkuminen
  • Liikuntakulttuuri ja terveyden edistäminen

Uni- ja palautumisosaaminen (yhteinen taso)

  • Unen vaiheet ja merkitys
  • Univaje sekä unta ja palautumista edistävät tekijät
  • Stressin vaikutukset uneen ja palautumiseen
  • Unihygienian periaatteet ja oman unen ja palautumisen tukeminen
     

Arviointi

KAO:n opiskelijoille opintojakson laajuus on 3 osp ja se kuuluu YTO-valinnaisten kokonaisuuteen. Opintojakso arvioidaan numeerisesti asteikolla 1-5.  Opiskelijoilla arvosanan 3 saa osallistumalla aktiivisesti lähiopetukseen ja tekemällä osaajatason tehtävät. Arvosanaan 4-5 vaaditaan myös syventävän tason tehtävien tekeminen.

  • Huom. Pilotin kokemuksen perusteella opintojakson arviointia kehitettiin niin, että arvosanan 1-2 voi saada, jos osallistuu lähiopetukseen mutta osaajatason tehtävissä on vajetta.

Lukion opiskelijoille opintojakson laajuus on 4 op ja se kuuluu muualla suoritettaviin valinnaisiin. Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty. Hyväksytty-arvosanaan edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen sekä osaajatason ja syventävän tason tehtävien tekeminen.

Kohderyhmä

Opiskelijat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nuorten liian vähäisellä ja alati vähenevällä liikunta-aktiivisuudella sekä lisääntyvillä mielenterveyden ongelmilla on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Nuorten tämänhetkinen heikko fyysinen toimintakyky on vakava uhka heidän tulevaisuuden työkyvylleen. Liian vähäinen liikunta-aktiivisuus on yhteydessä moniin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin. Liikunta-aktiivisuudella puolestaan on tutkimuksissa todettu olevan myönteinen yhteys oppimistuloksiin sekä ystävyyssuhteisiin. Terveytensä kannalta tarpeeksi liikkuvat nuoret menestyvät paremmin opinnoissaan, kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja selviytyvät paremmin työelämän vaatimuksista. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn (2021) mukaan vain 15 % Kainuun ammattiopiston (KAO) opiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (väh. 1 h/päivä), mikä on huolestuttavan pieni määrä.

Kainuun ammattiopiston opintotarjonnasta on uupunut hyvinvointiosaamiseen keskittyvä valinnainen opintojakso, joka keskittyy opiskelijoiden taitojen ja tietojen lisäämiseen ravitsemuksen, liikunnan, unen ja palautumisen saralla. Hyvinvointiosaamisen kohenemisella on edelleen vaikutus opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveydenlukutaitoon sekä opiskelu- ja työkykyyn. Tavoitteena on suunnitella ja käynnistää valinnainen, paikallinen hyvinvointiosaamista edistävä opintojakso, jonka halukkaat opiskelijat voivat sisällyttää osaksi omaa ammatillista tutkintoaan. Opintojakson tavoitteena on opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden lisääminen sekä elintapojen muuttuminen terveyttä edistävämmiksi sekä hyvinvointiosaamiseen liittyvien taitojen lisääminen.

Opintojakson sisällön suunnittelun lähtökohtana toimivat lukion opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen, terveystiedon oppiaineen tavoitteet sekä ammatillisten perustutkintojen yhteiskunta ja työelämäosaaminen ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -osio. Opintojakson tavoitteena on tukea tiedon jalostumista taidoksi ja syventää ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille pakollisen opintojakson Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -opintojakson osaamistavoitteita. Lukion opiskelijoille opintojakso toimii terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin valmistavana opintojaksona sekä edistää tiedon siirtymistä taidoiksi.

Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön on laatinut linjaukset ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista, joissa korostuvat opiskelijoiden hyvinvointi ja toimintakyky tavalla, joka nostaa liikunnallisen elämäntavan merkityksen ammatillisessa koulutuksessa uudelle tasolle. Linjaukset edellyttävät toimenpiteitä oppilaitoksilta, ne ovat osa koulutuksen järjestäjien toiminnanohjauksen uudistamista ja niitä hyödynnetään ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Kehitettävä opintojakso tukee linjauksien toteutumista Kainuun ammattiopistolla.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamalli on kehitetty toisen asteen oppilaitoksille, jotka haluavat tukea opiskelijoiden hyvinvointia opintojakson avulla. Opintojakso soveltuu erityisesti hyvinvointinsa ja osallisuutensa kannalta haasteellisemmassa asemassa oleville opiskelijoille. Malli tukee ammatillisen koulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista sekä opiskeluhuollon ennaltaehkäisevän työn toteutumista.

Opintojakson pilotti vapaasti valittavana Kajaanin lukion ja KAO:n opiskelijoille Kajaanin, Kuusamon ja Vuokatin toimipisteillä. Opintojaksosta järjestettiin kaksi samanaikaista toteutusta, toinen Kajaanissa ja toinen Kuusamossa. Kajaanin toteutus oli yhteinen KAO:n ja Kajaanin lukion välillä. Jatkossa opintojakso on valittavana KAO:n paikallinen valinnainen opintojakso, johon myös Kajaanin lukion opiskelijat voivat hakeutua. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on suunnitella ja käynnistää valinnainen, paikallinen hyvinvointiosaamista edistävä opintojakso, jonka halukkaat opiskelijat voivat sisällyttää osaksi omaa ammatillista tutkintoaan. Opintojakson tavoitteena on opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden lisääminen sekä elintapojen muuttuminen terveyttä edistävämmiksi sekä hyvinvointiosaamiseen liittyvien taitojen lisääminen.

Opintojakson sisällön suunnittelun lähtökohtana toimivat lukion opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen, terveystiedon oppiaineen tavoitteet sekä ammatillisten perustutkintojen yhteiskunta ja työelämäosaaminen ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -osio. Opintojakson tavoitteena on tukea tiedon jalostumista taidoksi ja syventää ammatillisen perustutkinnon opiskelijoille pakollisen opintojakson Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -opintojakson osaamistavoitteita. Lukion opiskelijoille opintojakso toimii terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin valmistavana opintojaksona sekä edistää tiedon siirtymistä taidoiksi.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • palautekyselyt opiskelijoille ja opintojakson opettajille
  • opiskelijoiden sitoutuminen opintojaksoon
  • poissaolojen määrä
  • opiskelijamäärä, joka suorittaa opintojakson loppuun ja saa arvosanan

Opintojakson sisältöä ja toteutuksen onnistuneisuutta arvioidaan laadullisesti palautekyselyillä. Palautekyselyt toteutetaan jokaisesta teemasta (liikunta, ravitsemus, uni ja palautuminen) erikseen sekä koko opintojaksosta yhteisesti opintojakson lopussa. 

Määrällistä arviointitietoa saadaan opiskelijamäärästä, joka suorittaa opintojakson loppuun, poissaolojen määrästä, sekä resurssien käytöstä suhteessa varattuihin resursseihin (budjetti).

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Opintojakson suunnittelu, toteutus ja koordinointi oppilaitosyhteistyössä

  • Aikataulun ja toteutuksen suunnittelu (lukion jaksojärjestelmä ja kahden oppilaitoksen lukujärjestykset huomioiden)
  • Opintojakson laajuuden, työmäärän ja sisällön suunnittelu
  • Opettajaresurssin suunnittelu sekä opetuksen aikataulutus
  • Arvioinnin suunnittelu
  • Opintojakson hyväksyttäminen osaksi ammatillisen oppilaitoksen yhteisiä opintoja ja lukion valinnaisia opintoja (sis. tutkinnon perusteisiin vieminen ja valintatarjottimelle lisääminen)
  • Opiskelijoiden lukujärjestysten ja opetusryhmien muodostaminen
  • Tilavaraukset ja oppimisympäristöjen järjestäminen (esim. keittiö)
  • Viestinnän ja tiedotuskanavien sopiminen opiskelijoille
  • Markkinointi ja esittely oppilaitoksissa (opettajille ja opiskelijoille)
  • Yhteistyön koordinointi (opettajat, koulutusalat ja muut yhteistyötahot)
  • Vastuuhenkilön nimeäminen (sisällön ylläpito, koordinointi ja kehittäminen)
  • Budjetin suunnittelu ja resursointi (esim. 100 €/opiskelija)
  • Opetusresurssin määrittely: lähitapaamiset, aktivointikerrat, ohjaus, arviointi ja yhteistyö

Toimintamallin ydinsisältö

Hyvinvointiosaaja-opintojakso koostuu kolmesta teemasta: ravitsemus-, liikunta- sekä uni- ja palautumisosaaminen. Kutakin teemaa opiskellaan yhtäjaksoisesti noin 5-7 viikkoa. Jokainen teema alkaa aloitustapaamisella, jonka yhteydessä käydään läpi opintojakson rakennetta, Moodlen käyttöä sekä perehdytään opiskeltavaan teemaan. Teema päättyy lopetustapaamiseen, jolloin kerrataan opittuja asioita, keskustellaan teeman aikana opitusta ja koetusta sekä varmistetaan opintojen eteneminen.

Opintojaksoon kuuluu itsenäistä opiskelua kunkin teeman mukaisesti Moodle-oppimisympäristössä. Moodlessa tehtävät ja opintomateriaali on rakennettu H5P-työkalua käyttäen. Lisäksi hyödynnetään Thinglink-oppimisalustaa.

Itsenäistä opiskelua tukevat aktivointitapaamiset, jotka toteutuvat kussakin teemassa teemaan sopivin tavoin. Opiskelijat suunnittelevat aktivointikertojen sisällön aloitustapaamisten yhteydessä opettajan kanssa. Ravitsemusosaamiseen kuuluu 3 x 3 h kokkauskurssi, liikuntaosaamiseen 4 x 1 h opiskelijoiden valitsemia liikuntamuotoja sekä uni- ja palautumisosaamiseen 3 x 1 h palautumista ja rentoutumista edistäviä harjoitteita.

Itsenäistä opiskelua ja hyvinvointiosaamisen taitojen oppimista tukevat myös itsearviopelit tai tehtävät, joita tehdään koko opintojakson ajan. Opintojakson itsenäisesti opiskeltava materiaali jakautuu osaajatasoon ja syventävään tasoon. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Opintojakson kehittäminen ja jatkototeutuksen linjaukset

Opintojakson kehittämistä ohjaa vahva tahtotila sen jatkumiselle oppilaitoksissa. Kehittämistyössä painottuvat selkeys, toimivuus ja opiskelijalähtöisyys, ja muutokset perustuvat erityisesti opiskelijapalautteeseen sekä käytännön toteutuksista saatuihin kokemuksiin.

Keskeisenä kehittämistoimenpiteenä on opintojakson rakenteen ja toteutuksen selkeyttäminen. Materiaalit kootaan jatkossa loogisiin kokonaisuuksiin ilman hajanaisia linkkejä, hyödyntäen selkeitä kansiorakenteita. Opintojakson alussa opiskelijoille tarjotaan koottu tehtävälista, joka tukee kokonaisuuden hahmottamista. Thinglinkin käyttöä arvioidaan kriittisesti, sillä se ei mahdollista osallistumisen seurantaa.

Aikataulutusta kehitetään opiskelijoille toimivammaksi: tehtävien suorittamiseen varataan pidempi yhtenäinen aika, ja opintojaksolle määritellään yksi selkeä palautuspäivä. Lisäksi laaditaan korvaavat tehtävät tilanteisiin, joissa opiskelija ei voi osallistua suunnitellusti.

Opetuksen organisointia vahvistetaan nimeämällä opintojaksolle yksi selkeä vastuuopettaja, joka vastaa kokonaisuuden koordinoinnista, viestinnästä ja laadun varmistamisesta. Arviointia kehitetään laajentamalla sitä asteikolle 1–5.

Tiedottamista selkeytetään valitsemalla tarkoituksenmukaiset ja opiskelijat aidosti tavoittavat viestintäkanavat (esim. Wilma, Moodle tai Teams kohderyhmästä riippuen). Tavoitteena on vähentää hajanaisuutta ja varmistaa, että tieto saavuttaa kaikki opiskelijat.

Toteutusmuotoja monipuolistetaan vastaamaan eri kohderyhmien tarpeisiin. Mahdollistetaan yhdistetty kesä- ja syksytoteutus erityisesti Kuusamossa sekä iltatoteutukset esimerkiksi asuntolaympäristössä. Kuusamon kokemusten perusteella intensiiviryhmämalli toimii hyvin, erityisesti TUVA-opiskelijoille.

Rakenteellisena ratkaisuna suositellaan, että lukiolaiset hakeutuvat opintojaksolle jatkuvan haun kautta ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiksi, jolloin opintojakso toteutetaan KAO:n kautta. Tämä selkeyttää hallinnollisia käytäntöjä ja tukee opintojen sujuvaa toteutusta.

Kokonaisuudessaan kehittämistoimenpiteillä vahvistetaan opintojakson pedagogista laatua, selkeytetään toteutusta ja parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia onnistuneeseen suoritukseen.

 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tulokset näkyivät opiskelijoiden lisääntyneenä hyvinvointiosaamisena. Opiskelijat oppivat liikunnan, ravitsemuksen, unen ja palautumisen merkityksestä sekä terveellisistä elämäntavoista. He saivat uusia taitoja esimerkiksi terveellisen ruoan valmistamiseen, unen seurantaan ja arjen liikunnan lisäämiseen. Opintojaksolla onnistuttiin erityisesti käytännön tekemisessä, kuten liikunta- ja ruoanlaitto-osioissa sekä tehtävien suorittamisessa. Opiskelijat kokivat myös onnistumisia itsensä ylittämisessä ja avun pyytämisessä tarvittaessa. Kehitettävää tunnistettiin ajanhallinnassa, tehtäviin panostamisessa, palautumistaidoissa sekä säännöllisen unirytmin ylläpitämisessä. Lisäksi opiskelijat oppivat tunnistamaan omia kehityskohteitaan ja sanoittamaan osaamistaan.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Opintojakson laajemmat vaikutukset tulevat näkymään pidemmän aikavälin kuluessa kun useampi opiskelija on osallistunut opintojaksolle ja saanut lisää hyvinvointiosaamista. Tämä näkyy opiskelijoiden parantuneena opiskelu- ja työkykynä, mikä vähentää opiskelijoiden sairauspoissaoloja ja opintonsa keskeyttäneiden määrää.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Opintojakso tukee opiskelijoiden opinnoissa pysymistä ja tulevaisuuden työkykyä. Opinnoissa pysyminen, tutkintoon valmistuminen, työkyvyn ylläpitäminen, työelämään tai jatko-opintoihin siirtyminen ovat oppilaitosten, yhteiskunnan ja opiskelijan itsensä kannalta kannattavia ja merkityksellisiä. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää ennen kaikkea selkeää koordinointia, riittäviä opettajaresursseja sekä kykyä hyödyntää joustavasti erilaisia oppimisympäristöjä ja toteutusmuotoja. Kokemusten perusteella on tärkeää nimetä opintojaksolle vastuuhenkilö, joka vastaa kokonaisuuden hallinnasta, viestinnästä ja yhteistyön sujuvuudesta eri toimijoiden välillä.

Resurssien näkökulmasta keskeistä on huomioida, että toteutus vaatii aikaa paitsi opetukseen myös suunnitteluun, ohjaukseen ja käytännön järjestelyihin. Kampusten välinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa, mutta edellyttää toimivaa työnjakoa sekä eri toimipisteiden osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä.

Toimintamalli on hyvin sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kun toteutustapoja muokataan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi iltatoteutus asuntolaympäristössä voi lisätä saavutettavuutta, ja kesätoteutus tarjoaa joustavan vaihtoehdon. Intensiivimalli on osoittautunut toimivaksi erityisesti TUVA-opiskelijoille. Oppimisympäristöjen valinnassa kannattaa suosia tarkoituksenmukaisuutta: kodinomainen keittiöympäristö voi olla toimivampi kuin perinteinen opetuskeittiö, sillä se madaltaa osallistumisen kynnystä ja tukee käytännönläheistä oppimista sekä vähentää erilaisten säädösten ja ohjeistusten tuomia jäykkyyksiä, esimerkiksi työkenkien käytöstä.

On tärkeää varmistaa, että viestintäkanavat ovat selkeät ja tavoittavat opiskelijat. Sudenkuoppina kannattaa välttää liian monimutkaisia rakenteita, hajanaisia materiaaleja ja epäselvää viestintää. Myös aikataulutuksen liiallinen pilkkominen voi heikentää opiskelijoiden sitoutumista – selkeä kokonaisuus ja riittävä aika tehtävien suorittamiseen tukevat oppimista paremmin. Lisäksi on hyvä varmistaa, että käytössä olevat digitaaliset työkalut tukevat opetuksen seurantaa, sillä kaikki alustat eivät mahdollista esimerkiksi osallistumisen tai etenemisen tarkastelua.

Kokonaisuutena toimintamalli toimii parhaiten, kun sitä toteutetaan joustavasti, kohderyhmän tarpeet huomioiden ja yhteistyötä systemaattisesti rakentaen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kajaani
Kuusamo
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun ammattiopisto
Kainuun Liikunta ry
Toimiala
Koulutus
Toimintaympäristö
Opintojakso on kehitetty Kainuun Liikunnan ja Kajaanin kaupungin yhteisessä ESR+-rahoitteisessa TUDU, Tuunattuna Duuniin -hankkeessa (1.7.2024-30.9.2026).
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)