Aikuisväestön toimintakyvyn positiivinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja toimintarajoitteisten ihmisten määrä tulee väistämättä kasvamaan väestön ikääntyessä. Väestön työkyky ei ole enää parantunut ja se on jopa huonontunut työelämän vaatimusten samanaikaisesti kasvettua. Keskeiset kansantaudit ja monet epäsuotuisat elintavat ja riskitekijät, kuten lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö, heikentävät toimintakykyä.
Kansantaudit ja niiden riskitekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisten toiminta- ja työkykyyn. Väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia on tuettava pitkäjänteisellä yhteiskuntapolitiikalla sekä panostamalla sairauksien ehkäisyyn ja hyvään hoitoon. Suomessa aikuisväestöstä arviolta vähintään neljänneksellä on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa yksilön elämänlaatuun, mutta myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Tyypin 2 diabetes on yksi esimerkki sairaudesta, jonka esiintyvyyttä on mahdollista ehkäistä elintapaohjauksella.
Väestörakenne ja sen kehitys vaikuttavat kehittämistyöhön. Kestävän kasvun ohjelma 2-kehittämishankkeen tavoitteena on esimerkiksi parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta. Hankkeen päätavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saatavuutta sekä purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Edistää hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjujen saumattomuutta, hoidon jatkuvuutta, monialaista yhteistyötä ja palveluiden yhteensovittamista eri toimijoiden välillä. Erityishuomiota on kiinnitetty kansalliseen ja YTA-tasoiseen yhteistyöhön eri palveluiden kehittämisessä.
Hankkeessa vahvistetaan digitaalisten palveluiden katveeseen jääville asukkaille tarjottavia palveluita ja heitä tuetaan digitaalisten palveluiden käyttöönotossa. Digitaalisia palveluja kehittämällä ja käyttöön ottamalla edistetään fyysisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hoitotakuun toteutumista. Vaikuttavien digitaalisten palveluiden käyttö vapauttaa henkilöresurssia asiakastyöhön ja lisää palveluiden tasavertaista saatavuutta. Tavoitteena on vahvistaa työkyvyn ja työllistymisen tukea etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja lisätä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta.
Hyvinvoinnin edistämisen palvelukonseptissa edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Palvelukonseptissa on kyse hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen kokoamisesta yhteen paikkaan asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettäväksi sekä hyödynnettäväksi. Tarkoituksena on tukea ja motivoida asukkaita itsenäiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä asiakasohjauksesta ennaltaehkäiseviin, kuntien ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin.
Hyvinvointialueella on vastuu elintapaohjauksen kokonaiskoordinaatiosta. Hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea asiantuntijuudellaan hyvinvointialuetta. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Elintapaohjauksella tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöille tai ryhmälle tarjotaan neuvoja, ohjausta ja tukea, jotta he voivat tehdä myönteisiä muutoksia elintapoihinsa. Näihin muutoksiin voi kuulua ruokavalion parantaminen, liikkumisen tai kulttuurin lisääminen, stressin hallinta, riittävä uni ja riskikäyttäytymisen, kuten nikotiinituotteiden ja liiallisen alkoholinkäytön välttäminen.
Elintapaohjauksen tavoitteena on auttaa omaksumaan tapoja ja käyttäytymistä, jotka voivat parantaa terveyttä ja hyvinvointia, vähentää kroonisten sairauksien riskiä ja parantaa elämänlaatua. Tekemällä kestäviä elämäntapamuutoksia voidaan vähentää lääketieteellisten toimenpiteiden tarvetta.
Digihyvinvointiin liittyen suomalaisilla työikäisillä on yleisesti hyvät digitaidot verrattuna muiden Euroopan maiden työikäisiin. Työikäiset hyödyntävät digitaalisia palveluita ja –ympäristöjä kohtuullisen aktiivisesti myös vapaa-ajallaan muun muassa arjen asioiden hoitamiseen ja sosiaaliseen yhteydenpitoon.
Työikäisten haasteet digihyvinvoinnin osalta muun muassa liittyvät seuraaviin asioihin:
- Jatkuvasti muuttuvien ja kehittyvien työelämän digitaalisten ohjelmien, alustojen ja vaatimusten mukana pysyminen – vaatii työelämän digitaitojen ja -osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä uuden oppimista, joka voi olla kuormittavaa ja vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin.
- Osalla työikäisistä ei ole motivaatiota ja digipalveluista saatavia hyötyjä ei koeta riittäväksi – mikäli henkilön kokemus on, ettei digitaalisista laitteista ja palveluista ole hänelle tarpeeksi hyötyä, niin hän ei motivoidu opettelemaan käyttämään niitä. Tästä voi seurata syrjäytymistä yhteiskunnasta ja arjen sujuvuus heikkenee.
- Kohderyhmästä erityisesti digitukea tarvitsevina esille nousevat työttömät, toimintarajoitteiset, syrjäytymisuhan alaiset ja maahanmuuttajat – miten huolehditaan työelämän ulkopuolelle jäävien ja muiden heikommassa asemassa olevien digitaitojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä?
Miten pohjoispohjalaiset voivat digihyvinvoinnin näkökulmasta?
Pohjoispohjalaisilla on yleisesti hyvät digitaidot ja he osaavat käyttää digitaalisia palveluita, alustoja ja yhteyksiä oman elämänsä tukena, joka lisää arjen sujuvuutta ja hyvinvointia. Taloudelliset haasteet saattavat vaikuttaa siihen, ettei henkilöillä ole varaa hankkia tarvittavia digitaalisia laitteita ja yhteyksiä, joka puolestaan lisää digitaalista epätasa-arvoa. Digitukea sitä tarvitseville ei ole riittävästi saatavilla tai se ei ole helposti löydettävissä. Digiturvallisuuteen liittyvät uhkat kasvavat, jotka aiheuttavat turvattomuutta ja pelkoa.
Lähteet:
Elintapaohjauksen tarkistuslistoista tukea yhdyspintatyön suunnitteluun
https://thl.fi/-/elintapaohjauksen-tarkistuslistoista-tukea-yhdyspintatyon-suunnitteluun-1
Kestävän kasvun ohjelma 2
https://pohde.fi/tietoa-meista/kehittaminen-ja-innovaatiot/kehittamishankkeet/kestavan-kasvun-ohjelma-2/
Pohjoispohjalaisten hyvinvoinnin tietopaketti Digihyvinvointi
https://pohde.fi/wp-content/uploads/2023/05/Hyvinvointikertomus-liite-digihyvinvointi.pdf
