Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan
- hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja,
- digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä,
- uusia innovaatioita sekä
- palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella tarkoituksena on tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutumista sekä ammattilaisten osaamisen vahvistamista.
Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä:
- alueen väestön palvelutarve on suuri,
- syntyvyys vähäistä ja
- ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.
Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi
- huumeongelmat ovat maan kärkitasoa,
- sairastavuus on keskimääräistä suurempaa,
- syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja
- lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Asiakasnäkökulma:
Asiakkaiden sote-ammattilaisilta saaman asiakas- ja palveluohjauksen tulee olla systemaattista ja tasalaatuista, hyvinvoinnin eri osa-alueet huomioivaa missä tahansa asiakaskohtaamisessa, jotta asiakkaalla olisi paremmat edellytykset ohjautua oikea-aikaisemmin tarvettaan vastaavaan hyvinvointia ja terveyttä edistävään palveluun.
Ammattilaisnäkökulma:
Ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ei ole ollut systemaattista.
- Ohjauksen toteutuminen on riippunut yksittäisen ammattilaisen perehtyneisyydestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin.
- Yhtenäisiä systemaattisia toimintatapoja tai välineitä palveluohjaukseen on ollut rajoitetusti. Ammattilaisten osaaminen ja valmiudet ovat vaihtelevia.
Organisaation ja yhteiskunnan näkökulma:
Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laadittavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptilla edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä sekä tehostamalla ongelmien varhaista tunnistamista jo ennen varsinaista sote- palveluiden tarpeen syntymistä.
- Palvelukonseptissa kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot sekä luotettava tieto ovat ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettävissä.
- Osana palvelukonseptin mukaista kehittämistä vahvistetaan alueen ammattilaisten osaamista.
Systemaattisella ja asiakkaiden tarpeiden mukaisella hyte-ohjauksella on mahdollista hillitä sote-kustannusten kasvua, kun varhaisella palvelutarpeen tunnistamisella asiakas ohjautuu ennaltaehkäisevään tai ylläpitävään palveluun oikea-aikaisemmin.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -koulutuskokonaisuuden kohderyhmänä ovat kaikki asiakas- ja potilastyötätekevät sote- ammattilaiset Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty hyvinvointialueen asiakastyötätekeviltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Heille toteutettiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Tulokset on kuvattu tarkemmin Muutoksen mittaaminen- osioon.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden tavoitteena on:
- Vahvistaa ja lisätä hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta sekä alueellisesti käytettävistä olevista hyte-työkaluista ja -palveluista.
- Tehostaa monialaista asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
- Hillitä asiakkaiden ohjautumista raskaampiin palveluihin ennaltaehkäiseviä palveluita ja varhaisempia interventioita hyödyntämällä sekä asiakkaiden terveystaitojen edistämistä vahvistamalla.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kysely toistettiin maalis-huhtikuussa 2025.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten toteuttamaa asiakasohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä saada tietoa olemassa olevasta yhteistyöstä sekä käytössä olevista toimintamalleista. Kyselyyn vastattiin laajasti eri yksiköistä.
Kyselyyn saatiin vuonna 2025 yhteensä 221 vastausta. Vuonna 2024 saatiin vastauksia yhteensä 381, joten tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoiset. Vuoden 2024 tulokset esitetään seuraavassa kappaleissa suluissa.
Vuonna 2025:
- 14% (16 %) vastaajista ohjaa hyte- palveluihin päivittäin tai lähes päivittäin,
- 21 % (22 %) ohjaa hyte- palveluihin viikoittain,
- 18 % (18 %) kuukausittain,
- 20% (19 %) harvemmin ja
- 23 % (21 %) ei lainkaan.
Eniten ohjausta kyselyn mukaan tehdään:
- liikuntapalveluihin, 63 % (57 %) vastaajista,
- osallisuuden edistämisen palveluihin, 50 % (52 % ) ja
- mielenterveyden edistämisen palveluihin 55 % (53 %) vastaajista).
Suurin este ohjaamiselle on:
- tiedon puute asiakkaan arkiympäristössä tarjolla olevista hyte-palveluista, 50 % (57 %) vastaajista
- kokemus siitä, ettei ohjaaminen kuulu omaan työnkuvaan 18 % (36 %) vastaajista, sekä
- en tunnista asiakkaan tarvetta hyte-toiminnalle 17% (14%).
Alueen hyte- palveluista ammattilaiset saavat tällä hetkellä tietoa kollegoilta, hyvinvointialueen Intrasta ja verkkosivuilta.
Vastaajista 84% (89 %) kuvaa, että heidän yksikössä ei ole sovittuna yhteistä toimintamallia tai - tapaa, jolla ohjaamista hyte- palveluihin tehdään. Valtaosa vastaajista 84% (78%) kertoo tunnistavansa soveltuvat asiakkaat oman ammattitaidon pohjalta. Hyte- toimijoiden kanssa yhteistyötä kuvaa tekevänsä päivittäin 1% (3%), viikoittain 8% (10%), kuukausittain 13% (17%), harvemmin tai satunnaisesti 51 % (39%) ja ei koskaan 27% (31%). Suurimmassa osassa avoimista vastauksista kuvattiin, että yhteistyöstä sopii esihenkilö tai sitten vastaajalla ei ole tietoa, kenen vastuulla asia omassa yksikössä on. Osassa yksiklistä ei ollut selkeää vastuuhenkilöä nimettynä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Koulutuskokonaisuudelle nimetään omistajuus ja päivitysvastuut.
- Koulutuskokonaisuutta markkinoidaan laajasti ja monikanavaisesti hyvinvointialueen henkilöstölle.
- Koulutuskokonaisuuden rakenne on toteutettu teemoiltaan yhtäläiseksi Hyvinvointia- palvelutarjottimen kanssa.
- Koulutuskokonaisuuden suunnittelussa hyödynnetään kansallista ohjausta ja monialaista alueellista osaamista.
