Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kysyntä kasvaa ja niitä tulisi kyetä tarjoamaan saavutettavassa muodossa mahdollisimman monelle alueen asukkaalle. Sote-uudistuksen myötä painopistettä tulisi saada siirrettyä ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin.
Kehitystyö kohdistuu sekä Kymenlaakson hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksessa määritettyihin strategisiin tavoitteisiin sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin tavoitteisiin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä:
- alueen väestön palvelutarve on suuri,
- syntyvyys vähäistä ja
- ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.
Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yksi keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tähän kuuluu mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävän tiedon jakaminen sekä elintapamuutoksissa tukeminen. Rajallisten resurssien vuoksi hyvinvointialueella on tarve tuottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä itsehoitoa tukevia palveluja myös digitaalisesti ja osittain tuotteistetussa muodossa.
Kymenlaakson hyvinvointialueella erityinen tarve on nikotiinituotteiden käytön vähentämiseen, terveyttä edistävien elintapojen edistämiseen sekä erilaisten uniongelmien hoitoon
Asiakkaan näkökulma:
- tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvälle tiedolle ja konkreettisille keinoille sen edistämiseksi
- ohjausta, neuvontaa ja matalan kynnyksen apua varhaisessa vaiheessa
- saavutettava ja helposti käyttöönotettava mahdollisimman monelle
Ammattilaisen näkökulma:
- tarve asiakkaille suunnatuille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -materiaaleille
- hyvinvoinnin ja terveysneuvonnan toteutuminen monikanavaisesti itsehoidon tai muun hoidon tueksi
Organisaation näkökulma
- tarve standardoidulle hyte-materiaalille, palvelun tasalaatuisuuden varmistamiseksi,
- itsehoidon mahdollistaminen ja vahvistaminen ja
- digitalisaation avulla tuottavuuden kasvu
Yhteiskunnallinen näkökulma
- kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelujen vahvistaminen mahdollistaa toimivamman sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen
- omahoidon kulttuurin vahvistaminen
- terveyserojen kaventaminen
Kehittävillä itsehoitovalmennuksilla on erilaisia kohderyhmiä:
- Irti nikotiinista -itsehoitovalmennus
- Ensisijaisena kohderyhmä nikotiinituotteita käyttävät täysi-ikäiset kymenlaaksolaiset, jotka haluavat lopettaa käytön.
- Taustalla voi olla useita yrityksiä lopettaa nikotiinituotteiden käyttö
- Toissijaisena kohderyhmänä ammattilaiset, jotka kohtaavat nikotiinituotteita käyttäviä asiakkaita.
- Tarve palvelulle, jonne voi ohjata asiakkaan tai jota voi käyttää muun hoidon tukena.
- Huolla untasi -itsehoitovalmennus
- Ensisijaisena kohderyhmänä täysi-ikäiset, lievistä ja keskivaikeista univaikeuksista kärsivät kymenlaaksolaiset, jotka haluavat oppia huoltamaan untansa.
- Toissijaisena kohderyhmänä ammattilaiset, joiden asiakkailla on unen kanssa haasteita
- Tarve palvelulle, jonka pariin ohjata asiakas kun yksilöohjauksen tai vastaanottokäynnin resurssit rajalliset
- Hyvinvointia sinulle -itsehoitovalmennus
- Ensisijaisena kohderyhmänä kaikki täysi-ikäiset kymenlaaksolaiset, jotka ovat kiinnostuneita edistämään omaa hyvinvointiaan eri näkökulmista.
- Toissijaisena kohderyhmänä kaikki asiakastyötä ammattilaiset
- Tarve palvelulle, jonka pariin ohjata asiakas perehtymään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri osa-alueisiin silloin yksilöohjauksen tai vastaanottokäynnin resurssit rajalliset. Voidaan käyttää muun hoidon tukena.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Oma Kymenlaakso -sovelluksen itsehoitovalmennuksien avulla pyritään
- tarjoamaan standardoituja ja alueellisiin hyvinvointihaasteisiin räätälöityjä sisältöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi
- lisäämään ammattilaisille vaihtoehtoja toteuttaa asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa
- tuottamaan kustannusvaikuttava ja mahdollisimman monelle saavutettava palvelu
- vahvistamaan ja kannustamaan asukkaiden itse- ja omahoitoa ennaltaehkäisevästi sekä osana muuta hoitokokonaisuutta
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Mittari: Aloitetut itsehoitovalmennukset
- Itsehoitovalmennuksien käyttöastetta seurataan seuraavilla mittareilla:
- Aloitettujen itsehoitovalmennusten määrä per kk suhteessa keskeytettyjen itsehoitovalmennusten määrä per kk
- Valmiiden itsehoitovalmennuksien määrä
Mittari: Asiakaspalaute
- Itsehoitovalmennuksien oheen on liitetty asiakkaille vapaaehtoinen asiakaspalautekysely
Mittari: Sovelluksen sisältöjen "peukkupalaute"
- Valmennuksen sisälle mahdollista rakentaa "Oliko tästä sinulle hyötyä?" -pikapalaute painikkeet
- Haaste: Datan saaminen ulos järjestelmästä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Omistajuus ja päivitysvastuut:
- Omistajuuden määrittely tulisi tehdä heti alussa, auttaa juurruttamistoimenpiteissä ja käyttöönotossa
- Päivitysvastuiden määrittely jatkuvissa palveluissa erittäin tärkeää, jotta toimintamalli jää elämään ja sitä jatkokehitetään hankekauden jälkeenkin.
Kehittämisresurssit:
- Sisällöntuotannossa riittävä substanssiosaaminen tai asiantuntijoiden konsultointi. Aikaresurssin määritteleminen hankalaa sillä riippuu monesta muusta taustatekijästä.
- RRP-rahoitus mahdollistanut merkittävän työntekijä- ja aikaresurssien käytön valmennuksien tuottamisessa.
Prosessin vaiheet:
- Prosessin vaiheet kuvattu ratkaisun kokeilussa.
Juurruttamiseen tarvittavat toimenpiteet:
- Jatkuva ulkoinen markkinointi
- Itsehoitopolkujen kokonaisuuden systemaattinen viestintä ja säännöllinen nosto eri viestintäkanavissa
- Jatkuva sisäinen markkinointi
- Vahvistetaan ammattilaisen tietoisuutta valmennuksien olemassa olosta ja mille asiakasryhmille soveltuvat
- Vahvistetaan digitaalisten työkalujen paikkaa osana hyte-työn toteutusta
- Edistetään kulttuurinmuutosta, jossa ammattilaiset ymmärtävät oman roolinsa valmennuksien suosittelijoina ja aktiivisina hyte-työn tekijöinä.
- Asiakkaille suunnatut itsehoitovalmennukset tukevat asiakkaiden omatoimisuutta oman hyvinvointinsa edistäjinä.
- Ammattilaisten digikyvykkyyden ja digimyönteisyyden tukeminen
- Vahvistetaan ymmärrystä siitä, että digitaaliset itsehoitovalmennukset ovat ammattilaisen hyte-työtä helpottavia työkaluja, jotka ovat myös asiakkaille helposti saavutettavia.
- Digitaaliset toimintaympäristöt ovat monille asiakkaille luontevia tapoja omaksua tietoa ja käyttää palveluja, pääkohderyhmä digikyvykkäät täysi-ikäiset.
- Seuranta
- Valmennuksien asiakaspalautteen ja käytön seuranta
- Tarvittavat toimenpiteet (esim. markkinoinnin vahvistaminen, valmennuksien jatkokehitys) edellisten perusteella.
