Hyvä tulo lastensuojelun sijaishuoltoon

Luotu 03.04.2025
Hyvä tulo lastensuojelun sijaishuoltoon
Hyvä tulo lastensuojelun sijaishuoltoon

Tiivistelmä

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli jäsentää ja selventää työskentelyä ammattiryhmien välillä, kun nuori muuttaa lastensuojelun asuinyksikköön. Toimintamallin taustalla on ajatus siitä, että selkeys ja avoimuus siitä, kuka tekee ja missä kohtaa tekee, lisää nuoren ja hänen läheistensä sitoutumista ja kiinnittymistä tarjottuun palveluun. Heikko kiinnittyminen ja sitoutuminen palveluihin voi johtaa mm. toistuviin sijaishuoltopaikan muutoksiin ja katoamisiin sijaishuoltopaikasta, jotka estävät lastensuojelun tavoitteiden toteutumista. 

Toimintamallin taustalla on pyrkimys nuoren sisäisen turvallisuuden huomioimiseen ja vahvistamiseen, ja työntekijöitä ohjataan sen huomioimiseen koko alkuvaiheen työskentelyn ajan. Tavoitteena on myös rakentaa kasvatuskumppanuutta nuoren läheisten kanssa heti ensimmäisistä päivistä alkaen. 

Toimintamalli koostuu päivä- ja viikkokohtaisista toimintaohjeista, tiekartoista nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelmasta hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Toimintamalli jakautuu seitsemään osaan, joita ovat ennakointi, tulopäivä, toinen ja kolmas päivä, ensimmäinen viikko, toinen viikko, kolmas viikko ja neljäs viikko. Jokainen osa koostuu asioista, joita on tarkoitus tehdä kyseisen ajankohdan aikana. Osassa tehtävistä asioista päävastuu on lastensuojelun asuinyksiköllä ja osassa lastensuojelun sosiaalityöntekijällä. Toimintamalli sisältää esimerkiksi nuorelle tulopäivänä annettavan tervetulopaketin. Tervetulopaketti voi sisältää pehmolelun, pehmeän peiton, stressilelun, tietoa nuoren omista oikeuksista sekä muuta sopivaa kirjallista materiaalia. Olennaisena osana toimintamallia on tiivis yhteydenpito nuoren vanhempiin ja säännöllinen omaohjaajatyöskentely.  Kiireellisissä sijoituksissa toimintamalli alkaa vasta tulopäivänä, koska tilanne saattaa tulla yllättäen eikä ennakointia ole välttämättä mahdollista tehdä.   

Toimintamallin mukainen työskentely kestää 28 vuorokautta. Nuoresta, hänen tilanteestaan ja sijoituksen kestosta riippuen tämäntyyppistä tiiviimpää työskentelyä voi olla tarve jatkaa pidempäänkin.  

Toimintamallin tueksi on luotu kaksi erilaista tiekarttaa, joista toinen on tarkoitettu nuoren ja toinen työntekijöiden käyttöön. Tiekarttojen tarkoituksena on jäsentää ja aikatauluttaa mallin mukaista työskentelyä nuorelle ja tämän läheisille sekä työntekijöille. Tiekartat mukailevat toimintamallia ja niiden avulla pystyy seuraamaan, mitä sijoituksen alkuvaiheen työskentelyyn on tarkoitus sisältyä. Tiekarttaan voi merkitä rastilla onko kyseinen toiminto tehty ja sen avulla voi valmistautua siihen mitä on tulossa.  

Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi on työntekijöiden käyttöön tarkoitettu lomake, jonka tarkoituksena on työntekijöiden tietoisuuden lisääminen hatkaan vetävistä ja työntävistä syistä, jotta havaittuihin riskeihin voidaan puuttua ja hatkaamista pyrkiä ehkäisemään ennalta.

 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Paljon palveluita tarvitsevat
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Opas Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli nuorten ja vanhempien kanssa tehtä…
Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli
Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake
SOILA-koordinaation Osallisuuden edellytykset -arviointi Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeelle (223.12 KB)
Mallinnusten arviointiliite Hyvä tulo sijaishuoltoon_lyhyt lopull 23.9.2025_Pohjalla 2.pdf (322.32 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Pohjois-Karjalassa tehdään huostaanottoja ja sijoitetaan lapsia kiireellisesti maan keskiarvoa enemmän. Koko maan keskiarvo huostaanotettujen lasten määrässä suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön on noin yksi prosentti, Pohjois-Karjalassa luku on 1,2 %. Pohjois-Karjalassa sijoitettiin vuonna 2022 kiireellisesti eniten lapsia Suomessa suhteessa vastaan ikäiseen väestöön. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön on maan keskiarvossa 0,4 % ja Pohjois-Karjalassa 0,6 %. (Lastensuojelutilasto 2023). Pohjois-Karjalassa oli vuosina 2020-2022 noin 350 lasta huostaanotettuna ja samoina vuosina kiireellisiä sijoituksia tehtiin noin 180. Vuosina 2020-2022 Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella oli yhteensä noin 550-600 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta.

Lähtötilanteessa hyvinvointialueella haluttiin selkeyttää ja yhtenäistää tulovaiheen työskentelyä eri toimijoiden kesken. Ajatus oli, että nuoren ja läheisten kanssa tehtiin “päällekkäistä” työtä sosiaalityössä ja asuinyksiköissä, toisaalta taas toimijoille oli epäselvää, miten muissa palveluissa työskenneltiin asiakkaan kanssa. Hyvinvointialueella on viisi omana palveluna tuotettavaa nuorisoikäisille tarkoitettua asuinyksikköä, joiden sisällä toimintatapojen yhtenäistämiselle nähtiin tarvetta. Samaan tapaan käytänteiden läpikäymiselle ja samankaltaistamiselle oli tarve sosiaalityössä, jossa suurella maantieteellisellä alueella eri tiimeissä työskentelevät ammattilaiset eivät olleet täysin tietoisia siitä, miten muualla työskennellään.   

Suomessa ei ole aikaisemmin toteutettu vastaavanlaista palveluita yhteensovittavaa, monitoimijaista ja sijoituksen alkuvaiheeseen liittyvää kehittämistyötä lastensuojelun asuinyksiköissä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Vuonna 2024 sijoitettiin kiireellisesti 4900 lasta (0,5 % väestön 0-17 -vuotiaista). Tyypillisintä kiireellinen sijoitus oli 16-17 -vuotiailla (2,1 % ikäryhmästä). Hankkeen kohderyhmän ikäisiä (12-17 -vuotiaita) sijoitettiin yli 2800. Sijoituksia avohuollon tukitoimena (0-17 -vuotiaat) tehtiin vuonna 2024 3065. Kaikkiaan 3800 lasta sijoitettiin ensimmäistä kertaa elämässään kodin ulkopuolelle. (THL tilastoraportti 2023/2025).

Sijoitettujen nuorten kanssa työskentelee suuri määrä ammattilaisia eri palveluista. Lastensuojelun sosiaalityön ja -ohjauksen lisäksi tulovaiheessa voi työskennellä  muun muassa ammattilaisia sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, palvelutarpeenarvioinnista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, muusta terveydenhuollosta sekä koulusta. Toimintamallin tavoitteena on selkeyttää työntekijöiden välisiä rooleja sekä lujittaa ja rakentaa paitsi ammattilaisten keskinäistä myös ammattilaisten ja asiakkaana olevien nuorten ja heidän läheistensä välistä vuorovaikutusta. 

Nuorten katoamisiin sijaishuoltopaikasta vaikuttaa usein samanaikaisia tekijöitä, joista osa ”työntää nuoria pois sijaishuoltopaikasta” ja osa ”vetää nuoria pois sijaishuoltopaikasta”. Työntävillä tekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi vaikeuksia sopeutua sijaishuoltopaikan sääntöihin, haasteita vuorovaikutussuhteissa sijaishuoltopaikan työntekijöiden ja/tai muiden nuorten kanssa sekä riittämätön tuki mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Vetäviä tekijöitä ovat esimerkiksi halu käyttää päihteitä, nähdä läheisiä ja vapauden sekä normaaliuden kaipuu. Nuoren oma ja/tai huoltajien sijoituksen vastustus ja epäselvyydet sijoituksen syissä ja tavoitteissa lisäävät riskiä nuoren katoamisille. Nuoret katoavat sijaishuoltopaikasta todennäköisimmin sijoituksen alkuvaiheessa, ja aikaisemmin kadonneet nuoret, katoavat muita nuoria todennäköisemmin. (Kekkonen & Pekkarinen 2024; Haapala ym. 2013; Isoniemi 2019; Lehtonen & Telén 2013).

Sijoituksen alkuvaiheen työskentelyn suunnitelmallisuuden, monitoimijaisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen vahvistaa palvelujärjestelmän eli lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelulaitosten työntekijöiden sekä muiden ammattilaisten sitoutumista nuoreen sekä tämän palveluihin. Vastavuoroisesti nuoret ja heidän läheisensä sitoutuvat ja kiinnittyvät paremmin tarjottuihin palveluihin. Monitoimijaisuuteen perustuvassa yhteistyössä ammattilaiset jakavat vastuuta, osaamista ja keinoja nuorten sekä näiden läheisten auttamiseksi. Suunnitelmallisella, monitoimijaisella ja läpinäkyvällä työskentelyllä mm. vahvistetaan nuorten ja läheisten osallisuuden kokemuksia, vähennetään sijoitukseen liittyvää vastustusta, hälvennetään sijoituksen syihin ja tavoitteisiin liittyviä epäselvyyksiä sekä autetaan nuorta asettumaan uuteen arkiympäristöön ja tuetaan merkityksellisten suhteiden muodostumista.

Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat Pohjois-Karjalan lastensuojelussa (asuinyksiköissä ja sosiaalityössä ja -ohjauksessa) työskentelevät ammattilaiset ja alueella toimivien yksityisten asuinyksiköiden työntekijät sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijät ja aikuissosiaalityön työntekijät. Nuoret ja heidän läheisensä olivat välillistä kohderyhmää.

Lastensuojelussa tai lastensuojelulaitoksessa työskentelevillä ammattilaisilla on usein sosiaali- ja terveysalan koulutustausta, esimerkiksi sosionomin (AMK), sairaanhoitajan (AMK) tai lasten ja nuorten kasvatukseen ja hoitoon suuntautuneen lähihoitajan tutkinto. Lastensuojelun kentällä toimii myös yhteisöpedagogeja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Lastensuojelussa työskentelyn edellytyksenä on ymmärrys lapsen kehityksestä, haastavien elämäntilanteiden kohtaamisesta sekä vahvat vuorovaikutustaidot. Monissa tehtävissä vaaditaan myös Valviran rekisteröintiä ja rikostaustaotetta lasten kanssa työskentelyn vuoksi. Toimintamalli tarjoaa ammattilaisille selkeän, helposti käyttöönotettavan ja tarvittaessa sovellettavan työkaluksi sijoituksen alkuvaiheeseen.

Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, kun hänen terveytensä tai kehityksensä on vakavasti vaarassa eikä lapsen hyvinvointia voida turvata muilla keinoilla. Sijoituksen taustalla voi olla esimerkiksi laiminlyönti, väkivalta, vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai lapsen oma haitallinen käytös. Ennen sijoitusta pyritään tarjoamaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja avohuollon tukitoimia, mutta jos nämä eivät riitä, voidaan päätyä sijoitukseen. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle asumaan on aina viimesijainen keino. 

Toimintamalli on kehitetty yhdessä lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa. Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa järjestettiin vuoden 2024 syys-marraskuun välisenä aikana yhteensä seitsemän työpajaa. Työpajat toteutettiin muutaman tunnin mittaisina livetapaamisina Siun soten  alueella, ja ne oli tarkoitettu sosiaalityöntekijöille, lastensuojelun asuinyksiköiden työntekijöille, asuinyksiköihin sijoitetuille nuorille, aiemmin sijoitettuna olleille nuorille sekä nuorten läheisille. Työpajoissa kerättyjä tietoja jatkojalostettiin kahdessa parin tunnin mittaisissa yhteiskehittämistilaisuuksissa, joihin osallistui sijoitettujen nuorten kanssa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Hyvä tulo sijaishuoltoon –toimintamalli, tiekartat ja Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake luotiin työpajoista ja yhteiskehittämistilaisuuksissa kerättyjen tietojen sekä aihetta käsittelevän tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta.  

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamalli on luotu Pesäpuu ry:n toteuttamassa ja Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa vuosina 2024–2025. Hanke kohdistui Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen eli Siun soten alueelle. Hanke oli osa Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimintalinjaa 5. Sosiaalisten innovaatioiden Suomi ja sen erityistavoitetta 5.1. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Yksi toimintalinjan strategisista tavoitteista on koko perheen tukeminen ja erityisesti vanhemmuuden vahvistaminen huostaanoton eri vaiheissa. Strategisen tavoitteen mukaisesti Hyvä tulo sijaishuoltoon -hankkeessa pyritään siihen, että vanhemmat otetaan aiempaa tiiviimmin osaksi prosessia ja heidän osallisuuttaan vahvistetaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2023 julkaistu visio: Lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen, kiinnittää katseen sekä luottamussuhteen syntymiseen että lastensuojelun laatuun. STM:n  mukaan vision toteutumiseksi jokainen lapsi, hänen vanhempansa ja muut läheiset kohdataan ainutkertaisina, ja he kokevat olevansa aidosti osallisia ja tulevansa kuulluiksi ja kunnioitetuiksi. Luottamussuhteen syntyminen vaatii työtä: kohtaamista, kuulemista ja “vartenolemista”. Lapsen ja hänen läheistensä luottamussuhteet ammattilaisiin syntyvät tahoillaan - tai jäävät syntymättä. Kohta, jossa lapsi tulee sijaishuoltopaikkaan, on erityisen merkityksellinen luottamussuhteen rakentamisen näkökulmasta.

Osana Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaista lastensuojelulain kokonaisuudistusta (2025–2026) pyritään löytämään keinoja hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Yksi kokonaisuudistuksen tavoitteista on sijaishuollon ammatillisten käytäntöjen kehittäminen hatkojen ennaltaehkäisemiseksi. Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli sisältää Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomakkeen, jonka tavoitteena on pyrkiä kartoittamaan riskitekijöitä hatkaamisen ehkäisemiseksi.

Nuoren muutto lastensuojelun sijaishuoltoon on aina merkittävä muutos nuorelle ja hänen läheisilleen. Nuoren näkökulmasta muutoksia tapahtuu usein lähes kaikilla arjen osa-alueilla, huolta pitävien aikuisten lisäksi vaihtuvat arjen käytännöt ja asuinpaikka. Lisäksi muutto uuteen sijaishuoltopaikkaan saattaa tarkoittaa muutoksia sisaruussuhteissa, uusiin lapsiin tutustumista, uutta koulua, muutoksia harrastuksissa ja vapaa-ajassa sekä ystävyyssuhteissa. Toimintamallin mukaisella työskentelyllä pyritään vastaamaan näihin kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa esiin nousseisiin, sijoituksen alkuvaiheeseen liittyviin tuen tarpeisiin, tukemalla ja vahvistamalla nuoren sisäistä turvallisuuden tunnetta sekä helpottamalla uuteen asuinpaikkaan muuttamista. 

Kansallisessa tutkimuskirjallisuudessa nousee esiin voimakkaasti sijaishuollossa asuvien lasten vanhempien kokemus muun muassa osattomuuden tunteesta, syrjäytetyksi tulemisesta, yksin jäämisestä ja häpeästä. Toimintamalliin kuuluu nuoren läheisten kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Työskentelyn tavoitteena on vanhempien (ja muiden läheisten) tukeminen ja huomioiminen. Sekä nuoren että hänen läheistensä osallisuutta vahvistetaan antamalla ajantasaista tietoa sijoituksen etenemisestä ja heille tarjottavien palveluiden sisällöstä sekä mahdollistamalla aito osallistuminen arjessa tapahtuviin asioihin ja niihin liittyviin päätöksiin. Vanhemmuustyön lähtökohtana on vanhemmalla olevan lapseen liittyvän kokemustiedon kunnioittaminen ja arvostaminen. 

Toimintamallin taustalla on ajatus siitä, että selkeys ja avoimuus  läpi ekosysteemin siitä, kuka tekee ja missä kohtaa tekee, lisää nuoren ja hänen läheistensä sitoutumista tarjottuun palveluun. Toimintamallin mukaisella työskentelyllä pyritään systeemiseen muutokseen. Kun työntekijöiden tulovaiheen työskentelyyn liittyvä osaaminen kasvaa, kykenevät he luomaan parempia luottamussuhteita asiakkaisiin, mikä parantaa asiakkaiden sitoutumistaan tarjottuun palveluun. Toimintamalli lisää nuoren ja hänen läheistensä osallisuutta sijoituksen alkuvaiheessa. Sijoituksen syitä ja tavoitteita selkeytetään ja nuoren sopeutumista uuteen asuinpaikkaan pyritään helpottamaan. 

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallia pilotoidessa palautetta kerättiin ammattilaisilta Webropol -kyselyillä, seitsemässä hankkeen ympärille rakennetussa Teams-keskustelutilaisuudessa sekä tiimi- että henkilökohtaisissa tapaamisissa. Nuorilta ja heidän läheisiltään palautetta kerättiin asuinyksiköiden työntekijöiden toimesta, osana arkea ja muuta kuulumisten kyselyä. Työntekijöiltä kyselyissä kartoitettiin kokemuksia kustakin toimintamalliin kuuluvasta osasta (päivä- ja viikkokohtaiset). 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli lähtee siitä ajatuksesta, että jokaisen tulon tulisi olla hyvä. Lastensuojelussa työskentelevillä ammattilaisilla on osaamista ja mahdollisuus rakentaa polkuja sitä kohti. Luottamussuhteen syntyminen vaatii työntekijältä työtä ja aitoa halua kohtaamiseen ja kuulemiseen. Toimintamallin käyttöönotto vaatii ainoastaan henkilöstöltä suunnitelmallisuutta ja sitoutuneisuutta sekä vähäistä taloudellista lisäresurssia tervetulopakettien osalta.  

Toimintamalli sekä siihen kuuluvat työkalut ovat maksutta ladattavissa Pesäpuun verkkokaupasta. Toimintamallin taustoja ja aiheeseen liittyvää teoriatietoa sekä hankkeessa kerättyä kokemusääntä sisältävä "Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli nuorten ja vanhempien kanssa tehtävään työhön lastensuojelun sijaishuollon alkuvaiheeseen" -opas on myös ladattavissa tai luettavissa samasta osoitteesta.

Toimintamallia ja siihen kuuluvia työkaluja on pilotoitu sekä eri vaativuustason asuinyksiköissä sekä hyvinvointialueella että yksityisissä yksiköissä, ja se on aidosti käyttöönotettavissa sellaisenaan tai sovellettuna. Mallin käyttöönoton laajentuessa valtakunnallisesti, voisi se osaltaan olla muuttamassa lastensuojelun toimintaympäristöä suunnitelmallisemmaksi, osallistavammaksi ja tulovaiheen erityisyyttä huomioivammaksi. 

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen alueella toimintamallin vakiinnuttaminen on osa vuosina 2024-2027 käynnissä olevan Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen eli TuTu-hankkeen tavoitteita. Hankkeen työntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä asuinyksiköiden työntekijöiden kanssa. Toimintamalli jäi pilotoinnin jälkeen käyttöön Siun soten lastensuojelun asuinyksiköissä sekä Familarin Joensuun yksiköissä.

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli
Opas Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli nuorten ja vanhempien kanssa tehtä…
Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake

Toimintamallin ydinsisältö

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli jäsentää ja selventää työskentelyä ammattiryhmien välillä, kun nuori muuttaa lastensuojelun asuinyksikköön. Toimintamallin taustalla on ajatus siitä, että selkeys ja avoimuus siitä, kuka tekee ja missä kohtaa tekee, lisää nuoren ja hänen läheistensä sitoutumista ja kiinnittymistä tarjottuun palveluun. Heikko kiinnittyminen ja sitoutuminen palveluihin voi johtaa mm. toistuviin sijaishuoltopaikan muutoksiin ja katoamisiin sijaishuoltopaikasta, jotka estävät lastensuojelun tavoitteiden toteutumista. 

Toimintamallin taustalla on pyrkimys nuoren sisäisen turvallisuuden huomioimiseen ja vahvistamiseen, ja työntekijöitä ohjataan sen huomioimiseen koko alkuvaiheen työskentelyn ajan. Tavoitteena on myös rakentaa kasvatuskumppanuutta nuoren läheisten kanssa heti ensimmäisistä päivistä alkaen. 

Toimintamalli koostuu päivä- ja viikkokohtaisista toimintaohjeista, tiekartoista nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelmasta hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Toimintamalli jakautuu seitsemään osaan, joita ovat ennakointi, tulopäivä, toinen ja kolmas päivä, ensimmäinen viikko, toinen viikko, kolmas viikko ja neljäs viikko. Jokainen osa koostuu asioista, joita on tarkoitus tehdä kyseisen ajankohdan aikana. Osassa tehtävistä asioista päävastuu on lastensuojelun asuinyksiköllä ja osassa lastensuojelun sosiaalityöntekijällä. Toimintamalli sisältää esimerkiksi nuorelle tulopäivänä annettavan tervetulopaketin. Tervetulopaketti voi sisältää pehmolelun, pehmeän peiton, stressilelun, tietoa nuoren omista oikeuksista sekä muuta sopivaa kirjallista materiaalia. Olennaisena osana toimintamallia on tiivis yhteydenpito nuoren vanhempiin ja säännöllinen omaohjaajatyöskentely.  Kiireellisissä sijoituksissa toimintamalli alkaa vasta tulopäivänä, koska tilanne saattaa tulla yllättäen eikä ennakointia ole välttämättä mahdollista tehdä.   

Toimintamallin mukainen työskentely kestää 28 vuorokautta. Nuoresta, hänen tilanteestaan ja sijoituksen kestosta riippuen tämäntyyppistä tiiviimpää työskentelyä voi olla tarve jatkaa pidempäänkin.  

Toimintamallin tueksi on luotu kaksi erilaista tiekarttaa, joista toinen on tarkoitettu nuoren ja toinen työntekijöiden käyttöön. Tiekarttojen tarkoituksena on jäsentää ja aikatauluttaa mallin mukaista työskentelyä nuorelle ja tämän läheisille sekä työntekijöille. Tiekartat mukailevat toimintamallia ja niiden avulla pystyy seuraamaan, mitä sijoituksen alkuvaiheen työskentelyyn on tarkoitus sisältyä. Tiekarttaan voi merkitä rastilla onko kyseinen toiminto tehty ja sen avulla voi valmistautua siihen mitä on tulossa.  

Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi on työntekijöiden käyttöön tarkoitettu lomake, jonka tarkoituksena on työntekijöiden tietoisuuden lisääminen hatkaan vetävistä ja työntävistä syistä, jotta havaittuihin riskeihin voidaan puuttua ja hatkaamista pyrkiä ehkäisemään ennalta.

 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin käyttöönotto on lisännyt ja jäsentänyt vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä pilotoinnin kohteena olleissa lastensuojelun asuinyksiköissä. Toimintamalli on strukturoinut työskentelyprosessia ja selkeyttänyt työntekijäryhmien välistä työnjakoa. Lisäksi tietoisuus hatkaamiselle altistavista riskitekijöistä on lisääntynyt työntekijöiden keskuudessa.

Osallisuuden edellytysten arviointi (223.12 KB)
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Palautteissa annettiin erityistä kiitosta tervetulopaketista. Työntekijöiden suhtautuminen pehmolelun antamiseen muuttui pilotin aikana. Vanhempien kanssa tehdyn yhteistyön nähtiin lisääntyneen. Uusien toimintatapojen käyttöönottoon liittyi myös kokemuksia siitä, että työmäärä lisääntyi. 

Sosiaalityöntekijät pitivät tärkeänä kaikkea toimintamalliin kuuluvaa tulovaiheen työskentelyä, erityisesti vanhemmuustyötä. Pilotin aikana vanhempien kanssa tehtävä työskentely lisääntyi lähes kaikissa pilottiyksiköissä.

Vanhemmilta saadun palautteen mukaan suurin osa koki sekä kuulumissoitot että vanhemmuustyöskentelytapaamiset hyvinä ja luottamusta lujittavina. 

Nuorilta saadut palautteet koskivat pääasiassa tervetulopakettia, josta lähes poikkeuksesta pidettiin kovasti. 

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamalli on käytössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen sijaishuoltoyksiköissä. Pilotointijakson jälkeen saadun palautteen mukaan, toimintamallin käyttöönotto on jäsentänyt tulovaiheen työskentelyä ja tehnyt sitä tavoitteellisemmaksi. Lisäksi vanhemmuustyö on lisääntynyt. 

Toimintamallin myötä, sijoituksen kesto voi lyhentyä, sijoitukseen liittyvä vastustus, sijaishuoltopaikan muutokset ja katoamiset sijaishuoltopaikasta voivat vähentyä. Monitoimijaista yhteistyötä lisäämällä ja tehostamalla sijaishuoltopaikasta katoamisten kesto voi lyhentyä. Se on tärkeää, koska sijaishuoltopaikasta katoaminen on vaarallista. Sijaishuoltopaikasta kadoksissa ollessaan lapset ovat alttiita kohtaamaan niin väkivaltaa, rikollisuutta ja pahantahtoisia aikuisia kuin luonnonvoimien armoilla olemista.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Mallista ei ole tehty kustannusvaikutusten arviointia. 

Mallin käyttöönotto itsessään ei aiheuta juurikaan kustannuksia. 

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Hyvä tulo sijaishuoltoon -toimintamalli, työskentelyn tueksi laaditut tiekartat nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake ovat ladattavissa pdf-muodossa maksuttomasti Pesäpuun verkkokaupasta tai Innokylästä. 

Materiaaleihin on suositeltava perehtyä etukäteen. Toimintamalli, tiekartat nuorelle ja työntekijälle sekä Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake kannattaa tulostaa valmiiksi. Toimintamalliin kuuluva tervetulopaketti kannattaa koota valmiiksi, jotta sen voi antaa nuorelle tulopäivänä. Tervetulopakettiin sisältyvät kirjeet yksikön työntekijöiltä ja yksikössä jo asuvilta nuorilta yksikköön muuttavalle nuorelle kannattaa laatia valmiiksi. On myös hyvä valmistaa, että asuinyksiköstä on olemassa esite. 

Toimintamalli on pyritty rakentamaan niin, että se sopii käytettäväksi mahdollisimman monenlaisissa yksiköissä ja tilanteissa. Toimintamallin sisältöjä on mahdollista muokata tai soveltaa joko yksikön tai nuoren tarpeista johtuen. Malli ei ohjaa yksityiskohtaisen tarkasti tekemisen sisältöjä, vaan esimerkiksi omaohjaajatyöskentelyä voi suunnitella hyvinkin joustavasti nuoren tarpeet huomioiden.  

Toimintamallin mukainen työskentely kestää 28 vuorokautta. Toimintamallia on mahdollista muokata tarpeen mukaan niin, että esimerkiksi, jos nuoren vointi ei salli mallin mukaista työskentelyä heti tulopäivänä, voidaan mallin mukainen työskentely aloittaa vaikka parin päivän päästä. Tarpeen mukaan toimintamallista voidaan myös harkinnan mukaan jättää pois asioita, tai tuoda sellaisia lisää. Nuoresta, hänen tilanteestaan ja sijoituksen kestosta riippuen, tämäntyyppistä tiiviimpää työskentelyä voi olla tarve jatkaa pidempäänkin kuin malliin kuuluvat neljä viikkoa. 

Toimintamallin ideana on tulovaiheen työskentelyyn panostaminen, mikä luonnollisesti tarkoittaa tiivistä työskentelyä nuoren ja hänen läheistensä kanssa. Ajatuksena on, että tiivis alkuvaiheen työskentely luo hyvän pohjan luottamussuhteelle, ja kantaa näin ollen hedelmää myöhemmin. Jokainen kohta on pyritty miettimään niin, että se aidosti tukisi nuoren tuloa yksikköön. Toimintamalli on rakennettu ajatuksella, että sitä voidaan käyttää huolimatta siitä, onko tulo sijaishuoltoon nuorelle ensimmäinen vai viides. Jokainen tulo on tärkeä ja panostamisen arvoinen. Voisi ajatella, että erityisesti niissä tilanteissa, joissa nuori tulee sijaishuoltoon jo aiempia tuloja kokeneena, on alkuvaiheeseen panostaminen erityisen tärkeää. 

Toimintamalli rakentuu lastensuojelun asuinyksiköissä ja sosiaalityössä tehtävien asioiden ympärille. Mallia sovellettaessa tulovaiheen työskentelyssä on hyvä huomioida kaikki nuoren kanssa toimivat ammattilaiset. 

Toimintamallia pilotoitaessa järjestettiin kahden viikon välein Teams-keskustelufoorumi, johon kutsuttiin asuinyksiköiden ja sosiaalityön henkilöstö. Keskustelufoorumeissa oli mahdollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun toimintamalliin liittyviä käytännön asioita ja huomioita. Tämänkaltainen tukirakenne voi parantaa tiedonkulkua sekä toimia toimintamallin arvioinnin alustana. 

Toimintamalli on luotu hankkeen kohderyhmä (12-17 -vuotiaat) huomioiden, mutta sitä voidaan soveltaa pienin muutoksin sekä nuorempien lasten kanssa työskentelyyn että perhehoidossa käytettäväksi. Mallia voidaan käyttää sovellettuna myös esimerkiksi nuorisopsykiatrian osastohoidossa sekä vammaispalveluissa ja yksin maahantulleiden nuorten yksiköissä.

Lisätietoja mallista antaa Pesäpuun toiminnanjohtaja Jari Ketola jari.ketola@pesapuu.fi. 

Sarjakuva_ Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake
Sarjakuva_ Suunnitelma hatkaamisen ennaltaehkäisemiseksi -lomake

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pesäpuu ry
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Lastensuojelun asuinyksiköt, lastensuojelun perhehoito, lastensuojelun sosiaalityö
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)