Hva mielenterveyspalveluiden digitalisaation mahdollistava kansallinen, integroitava tukipalvelu, Helsingin kaupunki, RRP2, P4, I4
Hva mielenterveyspalveluiden digitalisaation mahdollistava kansallinen, integroitava tukipalvelu, Helsingin kaupunki, RRP2, P4, I4
Työpaketti sisältää Terapiat etulinjaan -digipalveluiden toiminnallisuuksien ja rajapintaistuksien jatkokehittämistä, palveluiden kokoamista yhtenäisille alustaratkaisuille, hyvinvointialueiden tukemista käyttöönotoissa sekä sisältöjen kehittämistä.
Toimintamallin nimi
Työpaketti sisältää Terapiat etulinjaan -digipalveluiden toiminnallisuuksien ja rajapintaistuksien jatkokehittämistä, palveluiden kokoamista yhtenäisille alustaratkaisuille, hyvinvointialueiden tukemista käyttöönotoissa sekä sisältöjen kehittämistä.
Mielenterveyden kriisin korjaamisen vaikeus ei ole haasteiden tai ratkaisujen tunnistamisessa vaan siinä, että laajojen muutosten tekeminen monimutkaisessa järjestelmässä on vaikeaa.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin lähtökohta on, että suomalaisen mielenterveyspalvelujärjestelmän korjaamiseen tarvitaan vähintään seuraavia toimenpiteitä:
- Mielenterveyden palvelut on porrastettava nykyistä systemaattisemmin. Oikein porrastettu hoitomalli lisää järjestelmän vaikuttavuutta ja tehostaa resurssien käyttöä.
- Erityisesti on panostettava nopeasti alkavien, vaikuttavien ja digituettujen hoitomuotojen laajaan käyttöönottoon, jotta hoitoon pääsy saadaan turvattua.
- Vaikuttavien ja nopeasti alkavien hoitojen on oltava yhdenvertaisesti kaikkien suomalaisten saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Kansalaisille on tarjottava välineitä, jotka tukevat heidän osallisuuttaan ja ymmärrystään hoidoista.
- Kaikkien sote-ammattilaisten on saatava tukea ja ohjausta tekemäänsä mielenterveystyöhön.
- Alueen hoitopolkuja sekä hoitoprosesseja on seurattava systemaattisesti. Kertyvä aluekohtainen tieto sekä alueiden välisten tietojen vertailtavuus rakentavat perustan palvelujärjestelmän kehittämiselle.
- Tarvitaan kansallisia digitaalisia tukipalveluita ja yhteiskehittämistä, koska ongelmat ovat monimutkaisia ja yhteisiä kaikille hyvinvointialueille. Yhteiskehittäminen säästää resursseja erityisesti yhä monimutkaistuvien digitaalisten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
Toimintamallissa kehitetyt digitaaliset palvelut: Mielenterveystalo, Terapia- ja interventionavigaattorit, koulutusalusta ja näiden käyttöönottojen tukipalvelut on tarkoitettu edistämään edellä kuvattuja tavoitteita.
Lisätietoa palveluista verkkosivuillamme:
Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu kansalaisille ja ammattilaisille
Terapianavigaattori ja ensijäsennys
Nuorten Interventionavigaattori eli Nuorten navi
Lasten navigaattori eli Lasten navi ja ensijäsennys
Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutustoiminta
Linkit palveluihin:
Etusivu | Mielenterveystalo.fi
Terapianavigaattori
Interventionavigaattori
Lastennavigaattori
Koulutusalusta vaatii käyttäjätunnuksen.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ja sairauspäivärahan hakemiseen. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun 2015 ja ohitti tuki- ja liikuntaelinten häiriöt vuonna 2019 yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä. Vuonna 2023 yli 5600 henkilölle myönnettiin työkyvyttömyyseläke mielenterveyssyistä. Luku vastaa 32 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä.
Sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden vuoksi saavien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2016, ja vuonna 2023 heitä oli yli 100 000. Nykyisin kolmannes sairauspäivärahoista myönnetään mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Etenkin ahdistuneisuushäiriöt tässä joukossa ovat lisääntyneet merkittävästi. Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden kasvu koskee kaikkia Suomen maakuntia, vaikka kasvunopeus vaihteleekin alueittain.
Koronapandemia pahensi entisestään tilannetta sekä vaikeuttamalla hoitoon pääsyä että vaikuttamalla eri mekanismeilla kielteisesti erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen. Masennus ja ahdistuneisuus vaikuttavat lapsilla ja nuorilla lisääntyneen pandemian aikana useimmissa maissa. Toisaalta työikäisillä tilanteen paheneminen vaikuttaa vuoden 2025 lukujen mukaan pysähtyneen, mutta on yhä ennätyksellisen korkealla tasolla.
Vuonna 2025 säädetty lasten ja nuorten terapiatakuu on sysäys oikeaan suuntaan, mutta takuulaki itsessään ei ratkaise palvelujärjestelmän ongelmia. Keskeinen osa toimintamallia on ollut hyvinvointialueiden tuki ja tarvittavat digipalvelut terapiatakuun toteuttamisessa.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin digitaalisten palvelujen on tarkoitus hyödyttää niin apua hakevaa asiakasta, ammattilaista, palveluita tarjoavaa organisaatiota kuin koko palvelujärjestelmääkin.
Digitaaliset ratkaisut lisäävät palveluiden saatavuutta asiakkaille asuinpaikasta riippumatta. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että digitaalisesti tuetuilla hoidoilla on merkittävä vaikutus lievien, keskivaikeiden ja vakava-asteisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Lisäksi on huomattu, että digituetuilla ratkaisuilla voidaan helpottaa ja sujuvoittaa ammattilaisten tekemää työtä.
Asiakkaan kannalta on keskeistä, että tietoa ja matalan kynnyksen apua on saatavilla helposti ja luotettavasti. Ammattilaiselle digipalvelut tuovat työkaluja, jotka jäsentävät ja parhaimmillaan nopeuttavat omaa työskentelyä. Hyvinvointialueelle on tärkeää, että palveluketjut toimivat ja ammattilaisten osaamisen ylläpito rakentuu suunnitelmallisesti ja mahdollisimman omavaraisesti.
Terapiat etulinjaan -toimintamallissa vaikuttavuustiedon kerääminen on ollut keskiössä toiminnan alusta alkaen. Tavoitteena on sekä toimintamallin ratkaisujen vaikuttavuuden kattava arviointi että toimivien tiedolla johtamisen arjen käytänteiden kehittäminen yhteistyössä alueiden kanssa. Vaikuttavuustietoa kerätään ja hyödynnetään, jotta organisaatiossa toteutettavat muutokset voidaan juurruttaa pysyvästi käyttöön ja työtä kehittää jatkuvasti.
Myös palautetta ja kehittämistoiveita on kerätty systemaattisesti ammattilaisilta, asiakkailta ja kehittämisessä mukana olevilta hyvinvointialueilta kyselyillä ja verkostotapaamissa koko kehittämisen ajan.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin kantavana ajatuksena on kansallisten yhteistyörakenteiden, toimintatapojen ja palveluiden vakiinnuttaminen pysyväksi hankeajan jälkeen. Kaikki palvelut ja rakenteet on toteutettu niin, että kansallinen yhteistyö ja yhteiskehittäminen tulee edullisemmaksi ja tehokkaammaksi kuin kunkin hyvinvointialueen erikseen tekemä kehitystyö.
Toimivuus edellyttää ensisijaisesti kansallisen palvelukokonaisuuden ja tukipalveluiden turvaamista, sekä hyvinvointialuekohtaisia resursseja palveluiden kehittämiseen – ja näiden välistä yhteistyötä. YTA-tasoisella yhteistyöllä on merkittävä rooli osassa palveluita, erityisesti osaamisen ylläpitoa koskien.
Porrasteisen hoitomallin kehittämisessä kansallisilla tukipalveluilla ja YTA-tasoisilla tukipalveluilla on selkeä työnjako, joka varmistaa sekä yhdenvertaiset palvelut että alueellisen toimeenpanon.
1. Digitaaliset omahoitopalvelut 24/7
Kansallisella tasolla Mielenterveystalo vastaa omahoitopalveluiden teknisestä kehittämisestä ja sisältöjen ajantasaisuudesta. YTA-tasolla tuetaan palveluiden integrointia alueellisiin asiointialustoihin, varmistetaan käyttöönottojen sujuvuus sekä tarjotaan asiantuntijoita alueelliseen sisältökehittämiseen.
2. Digitaaliset ammattilaispalvelut 24/7
Kansallisesti ylläpidetään Mielenterveystalon ammattilaisten palvelualustaa, siihen liittyviä sisältöjä sekä valtakunnallisia verkostoja. YTA-alueet tukevat käyttöönottoa vastaavalla tavalla kuin omahoitopalveluissa.
3. Hoidon tarpeen arvio ja hoitoon ohjaus
Kansallinen taso (DigiFinland ja HUS) vastaa Terapianavigaattorin ja Interventionavigaattorin ja Lasten navigaattorin teknisestä kehittämisestä, ylläpidosta, sisällöistä ja integraatioista sekä kansallisiin että alueellisiin järjestelmiin. YTA-alueet tarjoavat asiantuntijaresursseja sisältökehittämiseen sekä vastaavat hoidon tarpeen arviointijärjestelmien integroinnista alueen palvelujärjestelmään ja sen ylläpidosta.
4. Hoitoprosessien ja porrastetun hoitomallin kehittäminen
Kansallinen taso tuottaa terapia- ja interventiokoordinaattoreille valtakunnallista tukea ja koulutuksia, kehittää toimintamallia ja tarjoaa työvälineitä kuten palvelusetelikäsikirjan. YTA-alueilla toimii omat terapia- ja interventiokoordinaattorit, joita tuetaan palveluketjujen yhteiskehittämisessä. Lisäksi vastataan osaamisen ylläpidosta ja alueellisesta kehittämisestä.
5. Terapiakoulutukset ja osaamisen ylläpito
Kansallisesti kehitetään ja ylläpidetään terapiakoulutusjärjestelmän sisältöjä ja koulutusalustaa sekä koordinoidaan koulutusten toteutusta. YTA-taso tarjoaa asiantuntijoita sisältökehittämiseen, arvioi alueellisia osaamistarpeita ja järjestää YTA-alueen koulutuksia, mentorointia ja menetelmäohjausta.
6. Vaikuttavuuden, laadun ja saatavuuden seuranta sekä tiedolla johtaminen
Kansallinen taso määrittää yhteiset periaatteet, mittarit, tavoitteet ja analyysimallit sekä toteuttaa kansallista benchmarkingia ja tukee alueita. YTA-alueilla toteutetaan omaa vaikuttavuuden seurantaa, vertaiskehittämistä sekä tiedolla johtamisen tukea alueen hyvinvointialueille.
Digitaalisten alustojen kehittäminen
- Selvitettiin mahdollisuudet tarjota joustavasti sisältöjä hyvinvointialueiden omissa digitaalisissa asiointipoluissa ja -portaaleissa rajapintojen avulla. Tähän kehitettiin soveltuvia teknisiä ratkaisuja, jotka ovat pilottivaiheessa.
- Terapianavigaattorin integrointimahdollisuudet Omaolo-palveluun selvitettiin, mutta päädyttiin sen pitämiseen erillisenä palveluna.
- Koulutusalustan tekniikka uudistettiin.
- Yhteisiä teknisiä ratkaisuja tietojohtamiseen ei löydetty, joten tietojohtamisessa keskityttiin kansallisesti yhteneväisen tietotuotannon edistämiseen hyvinvointialuepohjaisten järjestelmien yhteisten sisältömäärittelyjen kautta.
- Hankkeessa suunniteltiin mobiilisovellus, joka yhdisti kehitetyt palvelut yhteiseksi omahoitoalustaksi. Sovelluksen kautta tunnisteelliset ja yksilöidyt omahoito-ohjelmat olisi voinut toteuttaa. Sovellusta ei kuitenkaan toteutettu, koska kustannustaso nousi arvioidun budjetin tavoittamattomiin.
- Mielenterveystalon rajapinnat ylittävä käyttö on pilottivaiheessa.
- Koulutusalustan tekniikka uudistettiin niin, että se integroituu jatkossa paremmin toisaalta Mielenterveystaloon, toisaalta hyvinvointialueiden olemassa oleviin koulutusjärjestelmiin.
- Terapianavigaattorin teknologia uudistettiin yhteistyössä DigiFinlandin kanssa ja sen siirrosta DigiFinlandin ylläpitoon sovittiin.
Alueiden kehittämistyön tukeminen ja sisältöjen kehittäminen
- Hyvinvointialueita tuettiin useiden temaattisten verkostojen sekä esimiesyhteistyön avulla niiden RRP-rahoituksen piiriin kuuluvissa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishankkeissa.
- Kaikilla hyvinvointialueilla otettiin käyttöön alueellisesti räätälöity porrastettu hoitomalli, terapianavigaattorijärjestelmä sekä koulutettiin osaajia kansallisella koulutusalustan avulla.
- Uusia Mielenterveystalon, Terapia- ja Interventionavigaattoreiden sekä koulutusalustan palvelusisältöjä kehitettiin ja niiden vaikuttavuutta arviointiin.
- Kansallinen YTA-osaamiskeskusten verkosto ja siihen pohjautuva yhteiskehittämis- ja tukirakenne mallinnettiin ja sitä ylläpidettiin hankeaikana.
Hankkeen tuloksia lukuina
Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelun sivustovierailut ovat tuplaantuneet vuosina 2023 - 2025 noin kahden miljoonan sivustovierailusta noin 4,6 miljoonaan sivustovierailuun vuositasolla.
Terapianavigaattorin ja Interventionavigaattorin täyttömäärät ovat kasvaneet eksponentiaalisesti, kun yhä useampi hyvinvointialue on ottanut navigaattoripalvelut osaksi arviointiprosessiaan.
- Terapianavigaattoria täytettiin vuonna
2023 n. 42 tuhatta
2024 n. 111 tuhatta
2025 n. 143 tuhatta kertaa (arvio). - Nuorten Interventionavigaattoria täytettiin vuonna
2023 n. 1300 kertaa,
2024 n. 7400 kertaa
2025 n. 14 tuhatta kertaa (arvio).
Navigaattoripalveluihin keskeisenä osana kuuluvia ammattilaisen suorittamia ensijäsennyksiä tehtiin Avohilmon toimenpidekoodien perusteella vuonna 2023 n. 11 tuhatta kertaa ja 2025 arviolta 54 tuhatta kertaa.
Lasten navigaattorin ja ensijäsennyksen pilotoinnit on aloitettu syksyllä 2025 ja sitä ovat täyttäneet lokakuun loppuun mennessä lapset 345, huoltajat 387 ja opettajat 113 kertaa. Ammattilaiset ovat antaneet kiitoksena erityisesti sen, että lapsen ääni tulee arviointiprosessissa entistä paremmin kuuluviin ja perheen tilanne tulee käytyä kokonaisvaltaisemmin läpi.
Koulutusalustalla on tähän mennessä eri menetelmien koulutuksiin ilmoittautuneita sekä valmistuneita yhteensä noin 19 000 ammattilaista.
Koulutettujen interventioiden toteutumista on seurattu Avohilmo-rekisteristä. Toteutettujen interventioiden määrä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueiden ammattilaisten saamien koulutusten myötä.
Toimenpidekoodien käyttö on moninkertaistunut 2023 - 2025.
- Ohjattu omahoito (IHZ19): kasvu 606 %
- Kognitiivinen lyhytterapia (IDY02+IDY03): kasvu 556 %
Kansikuva
