Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( Miepä) ovat integroituja palveluja P-K:n hyvinvointialueen ( Siun sote) perusterveydenhuollossa. Siun soten toiminta-alue on jaettu eteläiseen, keskiseen, läntiseen ja pohjoiseen alueeseen. Miepä- työryhmiä on näillä alueilla kaikkiaan 19. Työryhmiin saapuu uusia asiakkaita sosiaalitoimesta ja perusterveydenhuollon muista yksiköistä potilastietojärjestelmän Mediatrin työviesti-kansion kautta tai erikoissairaanhoidosta ja Siun soten ulkopuolelta sanoma-kansion kautta. Työviesti- ja sanomakansioihin tulee myös paljon sellaisia selviteltäviä tai väärään paikkaan ohjautuneita viestejä ja lähetteitä, joiden käsittely vie aikaa. Työryhmillä on ollut erilaisia toimintatapoja työviesti- ja sanomakansioiden käsittelyyn. Näistä esimerkkejä ovat käsittelyfrekvenssi ( 1- 7 x viikossa), käsittelytapa ( tiimi/ jollekin työntekijälle sovittu tehtävä /vaihtuva käsittelijä viikottain), erilaiset hoidon tarpeen arvion tekemisen ja kirjaamisen käytännöt, ns. jonoon jättämisen ja asiakkaaseen yhteydenoton käytännöt. Tämä on luonnollisesti vaikuttanut myös hoitoon pääsyn nopeuteen ja tasalaatuisuuteen. Tiimikäsittelystä poissiirtyminen vahvistaa myös asiakkaan tietosuojaa ja yksityisyyttä.
Asiakas voi myös itse hakeutua hoitoon keskitetyn puhelinpalvelun kautta soittamalla hoitokoordinaattorille, joka tekee hoidon tarpeen arvion ja järjestää asiakkaan hoidon hänelle tarpeellisella ja soveltuvalla tavalla. Hoitokoordinaattoreina työskentelee 4 sairaanhoitajaa ( 1.1.2024 alkaen 5 sairaanhoitajaa), puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8- 15.30 ja hoitokoordinaattorit vastaavat koko maakunnan miepän puhelinpalvelusta. Hoitokoordinaattorit voivat myös itse tarjota ohjattua omahoitoa (1-3 etävastaanottoa) ja hoitaa asiakkaan "kerralla haltuun"-toimintaperiaatteella. Asiakkaalla on myös mahdollisuus varata yhteydenottopyyntö suoraan vastaanottohoitajalta verkkoajanvarauksen kautta. Tuolloin kyseinen hoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja ja järjestää tarvittaessa jatkohoidon.
Kehittämistyöllä pyritään tasalaatuistamaan ja nopeuttamaan asiakkaan hoitoonpääsyä luomalla yhtenäinen toimintamalli työviestien ja sanomien käsittelyyn ja hoidon tarpeen arviointiin. Hoitokoordinaattoreilla ei ole ollut aeimmin lääkärin konsultaatiomahdollisuutta työnsä tueksi, minkä uusi toimintamalli tulee nyt mahdollistamaan. Asiakkaan hoidon alkamisen nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi HTA-hoitajalla on tukenaan psykiatrin tai terveysaseman lääkärin konsultaatiomahdollisuus ja tämä laajenee koko hoitokoordinaattorityöhön.
Asiakkaalle jää edelleen mahdollisuus hakeutua itse hoitoon hoitokoordinaattorin puhelinpalvelun tai verkkoajanvarauksen kautta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hoitotakuu kiristyy ja se koskee myös mielenterveys- ja päihdepalveluja. Samalla puhutaan jo "mielenterveyspandemiasta" eli psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet ja päihteiden käyttö moninaistunut. Erilaiset kriisit, kuten korona, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos, ovat lisänneet ahdistuneisuutta ja hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltanut. Yritysten konkurssit ovat lisääntyneet ja Kelan tilastoissa on nähtävissä mielenterveyssyistä sairauslomien ja eläköitymisen kasvu. Nuorten aikuisten lisääntynyt uupuminen ja ahdistuneisuus on havaittavissa, samoin muuttunut työkulttuuri hektisyydellään ja muilla paineillaan on lisännyt työuupumusta ja siihen liittyvää hoitoa vaativaa masennusta.
Hoitotakuun kiristymisen myötä on välttämätöntä miettiä toimintatapojen muutoksia. 1.9.2023 alkaen hoitoonpääsy täytyy tapahtua 14 vrk:ssa. Kyseessä olevaa toimintamallia kehittämällä halutaan myös taata asiakkaiden yhdenvertainen ja laadukas hoidon tarpeen arvionti ja hoitoon pääsy riippumatta siitä, missä päin Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta he asuvat.
Toimintamallilla pyritään kohdentamaan henkilöstöresurssia oikein. Hoitotyötä tekevien aikaa ei mene työviestien ja sanomien käsittelyyn ja selvittelyihin, vaan he voivat keskittyä perustehtäväänsä, hoitosuhdetyöskentelyyn asiakkaiden kanssa. Keskittämällä työviestien ja sanomien käsittely hoitokoordinaattoreille, hoidon tarpeen arvio on laadukasta ja yhdenvertaista kaikille.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen strategian mukaisesti toimintamallin kehittämisen lähtökohtana keskeisiä arvoja ovat asiakaslähtöisyys, turvallisuus, avarakatseisuus, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus.
Siun soten Miepä tarjoaa mielenterveyspalveluja 18 v. täyttäneille ja päihdepalveluja myös alle 18-vuotiaille. Asiakasmäärät ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Suurimmat hoitoontulon syyt ovat ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Neuropsykiatristen oireiden vuoksi hoitoon hakeutuminen on merkittävästi lisääntynyt.
Asiakasymmärrystä lisää hoitokoordinaattorin työhön tuleva siun soten asiakaskokemuksen mittaus tekstiviestikyselynä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asiakkaan hoitoonpääsy sujuvoituu ja nopeutuu sekä hoidon tarpeen arviointi tasalaatuistuu tapahtuen yhteisesti sovitulla toimintatavalla asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Asiakkaista saapuneita sanomia ja työviestejä ei käsitellä enää tiimeissä, vaan käsittely sisällytetään hoitokoordinaattorin toimenkuvaan. Asiakkaan tietosuoja tulee huomioiduksi näin entistä paremmin. Hoidon tarpeen arvioijalla on käytössään riittävä ja helposti saatavilla oleva lääkärin konsultaatiomahdollisuus. Resurssointi kohdentuu oikealla tavalla: hoitokoordinaattorit tekevät hoidon tarpeen arvioinnit ja siihen liittyvät selvittelyt, vastaanottohoitajien työaika kohdentuu hoitosuhdetyöskentelyyn.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hoitoon pääsyn seuranta ( avohilmo) - tavoite 100% hoitoonpääsy 14 vrk sisällä 1.9.2023.
Työviestien ja sanomien määrällinen seuranta ja miten asiakkaan hoito ohjautuu ( exel-taulukko).
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Tiivis yhteistyö miepä-työryhmien ja esihenkilöiden kanssa sekä heidän osallistamisensa kehittämiseen.
- Mallin pilotointi yksikkö kerrallaan antaa mahdollisuuden toimintamallin jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.
- Työryhmien ja johdon ajantasalla pitäminen ja yhteinen keskustelu hoitoonpääsyn raporttien ja pilotoinnissa käytetyn seurantataulukon tuella.
- Hoitokoordinaattoreiden perehdyttäminen ja työskentelyyn mukaan ottaminen jo pilotoinnin aikana.
- Hoitokoordinaattoreilla on vahva hoidon tarpeen arvioinnin osaaminen ja kokemus, mikä on edellytys tasalaatuiselle hoidontarpeen arvioinnille.
- Lääkärin konsultaatiomahdollisuus.
- Esihenkilöiden tuki uusien työtehtävien hoitamisen mahdollistamiseksi.
