Hoitopolun luominen ja etävastaanottojen käynnistäminen puheterapiassa, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Hoitopolun luominen ja etävastaanottojen käynnistäminen puheterapiassa, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa on kuvattu lasten puheterapiaan kehitetty etävastaanottojen hoitopolku Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa on kuvattu lasten puheterapiaan kehitetty etävastaanottojen hoitopolku Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Kuva
Toimintamalli kuvaa lasten ja nuorten puheterapian etävastaanottojen toteutusta ja hoitopolkua siihen, sekä palvelun juurruttamista osaksi toimintaa Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella (HyväEP).
Etäpuheterapian kehittämiseen vaikuttavat useat yhteiskunnalliset asiat. Hyvinvointialueiden toiminta on vielä melko alkutaipaleella, mikä voi helpottaa uusien toimintamallien ottamista osaksi palvelurakennetta. Julkisen talouden paineet korostavat tarvetta kustannustehokkaille ratkaisuille. Väestörakenteen muutos, kuten lasten määrän väheneminen joillain alueilla, voi vaikuttaa lähipalveluiden saavutettavuuteen ja lisätä tarvetta etäpalveluiden kehittämiselle. Digitaalisten välineiden käytön hyväksyttävyys ja käyttäjien valmiudet vaihtelevat, mikä on tärkeä huomioida palveluita suunniteltaessa. Etäpalvelut tukevat myös kestävää kehitystä vähentämällä liikkumistarvetta ja ympäristökuormitusta.
Yksilöetävastaanottojen kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon lasten puheterapian 0-17 -vuotiaat asiakkaat ja heidän läheisensä, jotka ovat saaneet suosituksen puheterapiaan. Lasten puheterapiaan asiakas voi ohjautua muun muassa päivähoidosta, neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön lähetteellä tai perheen omasta yhteydenotosta. HyväEP:n puheterapeutti arvioi tilanteen lähivastaanotolla, ja tekee suunnitelman jatkotoimenpiteistä. Mikäli terapiaa tarvitaan enemmän kuin lähiterapeutti pystyy tarjoamaan, hän voi ohjata asiakkaan etäpuheterapeutille, joka toteuttaa lähiterapeutin laatiman suunnitelman terapiasta. Tähän mennessä tarjotut etävastaanotot ovat olleet yksilökäyntejä. Asiakkaita osallistetaan ja asiakasymmärrystä kerrytetään keskustelemalla heidän kanssaan sekä sisällyttämällä palautekyselyn puheterapiaprosessiin. Lisäksi asiakasymmärrystä kerrytetään kannustamalla asiakkaita avoimeen keskusteluun puheterapiaprosessin eri vaiheissa.
Toimintamallin onnistuneessa suunnittelutyössä keskeistä on ollut johdon sitoutuminen ja uudistushenkisyys sekä konsultointimahdollisuus eri yksiköistä. Toimintamallin yhdessä suunnittelu hyvinvointialueen muiden puheterapeuttien kanssa on ollut tärkeää, jotta polku tulee aidosti osaksi puheterapiapalveluita, ja jotta sitä voidaan edelleen kehittää.
Jotta etäterapia on saatu käytäntöön ja se voi jäädä aidosti osaksi palveluvalikoimaa, on kehittämistyöhön resursoitu työaikaa organisaation monella eri tasolla. Erityisesti puheterapiayksikön sisällä on tehty tiivistä yhteistyötä, johon on tarvittu työaikaa.
Tilanteessa, jossa olemassaoleva etävastaanottojärjestelmä viedään pilotoitavaksi etäkuntoutuskäyttöön puheterapeuteille, tarvitaan motivoituneita työntekijöitä, joilla riittävä ymmärrys teknologisesta toimintaympäristöstä. Luovasta ongelmanratkaisutaidosta on myös hyötyä. Toimintamallin käyttöönotossa on myös havaittu lisäkoulutustarpeita esimerkiksi palvelumuotoilussa, asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa ja muutoksien hallintaidoissa.
Palautetta palveluiden onnistumisesta ja vaikuttavuuden kokemuksista kerätään asiakkailta ja heidän vanhemmiltaan, jonka perusteella voidaan edelleen kehittää palveluita. Palvelun juurrutus vaihtoehtoiseksi osaksi puheterapiapalveluiden toteuttamista vaatii jatkossa koulutusta ja perehdyttämistä asiasta kiinnostuneille puheterapeuteille.
Etäpuheterapia on tuotu osaksi palvelutarjotinta, ja koska palvelua tarjotaan koko hyvinvointialueella, se tasaa puheterapian saatavuuseroja ja hoidon yhdenvertaisuutta alueen sisällä.
Kommunikointi puheterapeuttikollegoille on ollut jatkuvaa, ja heitä on tiedotettu uusista käytänteistä, kun niitä on luotu tai muutettu. Toimintamallin käyttöönoton jälkeen kerättiin palautetta puheterapeuttikollegoilta. Pääasiassa hoitopolun todettiin toimivan sujuvasti ja yhteistyö arvioivan ja kuntouttavan puheterapeutin välillä on helppoa, kun on kyse saman yksikön työntekijöistä. Palvelupolun koettiin kevenevän aiempaan nähden. Hieman työläänä koettiin sen selvittämistä, milloin asiakas pääsisi realistisesti aloittamaan etäterapian.
Toimintamallin aikana on tunnistettu uusia asioita, jotka vaikuttavat palvelun juurtumiseen. Henkilökunnan tekninen taitotaso sekä laajemmin suhtautuminen muutoksiin saattavat vaikuttaa uusien palveluiden juurruttamiseen. Toisaalta onnistuneet kokemukset uusien teknisten apuvälineiden käytössä voivat helpottaa myöhemmin tulevien teknisten välineiden käyttöönottoa. Tämän toimintamallin kehittämisen aikana tarve ryhmäetävastaanotoille on tunnistettu ja suunnittelu niistä on jo käynnistetty.
Palvelua käyttäneiltä perheiltä kerätään palautetta. Palautekysely löytyy verkosta, ja perheelle lähetetään linkki sinne. Kyselyyn vastataan anonyymisti. Vastauksia kyselyyn on tullut vielä sen verran vähän, että niiden perusteella on vaikea tehdä päätelmiä. Havaittavissa on kuitenkin, että valtaosalle palvelupolkuun ohjautuneista asiakkaista etäpuheterapia on ollut toimiva ratkaisu: puheterapeutille näkyviä teknisiä haasteita on ollut melko vähän ja harjoittelu ja läheisten ohjaus on sujunut.