Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hoidon tarpeen arviointi on keskeinen osa perusterveydenhuollon palveluketjua, mutta arvioinnin toteutumisessa voi esiintyä vaihtelua eri ammattilaisten, toimintayksiköiden ja asiointikanavien välillä. Tämä voi johtaa eroihin hoidon tarpeen arvioinnissa, kirjaamiskäytännöissä ja asiakkaan palvelukokemuksessa.
Helsingin terveysasemilla haluttiin pilotoida työkalua, joka tukee näyttöön perustuvaa ja yhdenvertaista hoidon tarpeen arviointia kaikissa etävastaanottokanavissa. Tavoitteena oli varmistaa, että asiakkaan hoidon tarpeen arviointi perustuu samoihin periaatteisiin riippumatta siitä, missä kanavassa tai kenelle ammattilaiselle asiakkaan yhteydenotto ohjautuu.
Toimintamalli vastaa yhteiskunnalliseen tarpeeseen parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, hoidon saatavuutta ja terveydenhuollon ammattilaisten päätöksenteon tukea. Samalla se edistää palvelujen laatua, potilasturvallisuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hoidon tarpeen arviointi on terveydenhuollon peruskivi, josta asiakkaan hoito lähtee käyntiin. Hoidon tarpeen arvio tapahtuu perusterveydenhuollossa usein puhelimitse tai sähköisen yhteydenoton kautta, esimerkiksi chatissa tai Helsingissä Maisan kautta. Hoidon tarpeen arvioinnissa laadukas, näyttöön perustuva ja kansallisesti yhdenvertainen hoidon tarpeen arviointi on tärkeää.
Ensisijaisena kohderyhmänä ovat terveysasemien ja päivystysavun ammattilaiset, jotka tekevät työssään hoidon tarpeen arviointia.
Asiakkaan näkökulmasta toimintamalli tukee yhdenvertaista palvelua. Hoidon tarpeen arviointi perustuu samoihin kysymyksiin, kiireellisyysperiaatteisiin ja toimintatapoihin riippumatta siitä, kuka ammattilainen arvioinnin tekee tai mitä asiointikanavaa käytetään.
Ammattilaiselle oirekysely toimii päätöksenteon tukena. Se auttaa tunnistamaan olennaiset oireet, muistuttaa tärkeistä lisäkysymyksistä ja kokoaa näkyviin myös ne oireet, joita asiakkaalla ei ole.
Organisaation näkökulmasta yhteinen toimintamalli vahvistaa osaamista, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja tukee tasalaatuisten palvelujen tuottamista. Digitaalisissa asiointikanavissa oirekysely voi mahdollistaa asiakkaan tilanteen kuvaamisen rakenteisesti jo ennen ammattilaisen käsittelyä, mikä nopeuttaa asiointia ja vähentää päällekkäistä tiedon keräämistä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Pilotin tavoitteena oli arvioida oirekyselyn käyttöä sekä sen vaikutuksia ammattilaisten työhön ja hoidon tarpeen arviointiin.
Pitkän aikavälin tavoitteita:
- hoidon tarpeen arvioinnin yhdenmukaistaminen
- kirjaamisen laadun ja rakenteisuuden parantaminen
- ammattilaisten päätöksenteon tukeminen
- konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen
- asiakkaan palvelupolun sujuvoittaminen
- hoidon oikea-aikaisuuden parantaminen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Ammattilaisilta kerätään säännöllisesti palautetta käyttäjäkyselyiden avulla. Lisäksi seurataan ohjelmiston käyttömääriä sekä koko organisaation että yksittäisten yksiköiden tasolla.
Käyttöönottoa tuetaan jatkuvilla koulutuksilla, joita järjestetään uusille työntekijöille kuukausittain. Tarvittaessa tarjotaan myös lisäkoulutuksia. Koulutuksiin osallistuneiden määriä seurataan, ja ammattilaisten käytettävissä ovat kirjalliset ohjeet intrassa.
Saatuja palautteita, käyttömääriä ja koulutustietoja hyödynnetään toimintamallin kehittämisessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Onnistunut toteuttaminen edellyttää johdon sitoutumista, ammattilaisten riittävää perehdytystä sekä jatkuvaa koulutusta.
Uuden toimintatavan käyttöönotto vaatii henkilöstöltä uuden oppimista ja muutokseen sitoutumista. Käyttöönottoa tukee erityisesti se, että ammattilaiset tunnistavat työkalun hyödyt omassa työssään. Käyttöä tulee tukea säännöllisellä viestinnällä, vertaisoppimisella sekä helposti saavutettavilla ohjeilla.
Lisäksi tarvitaan toimiva palautekanava, jonka kautta käyttäjät voivat esittää kehitysehdotuksia, kysymyksiä ja havaintoja.
Ohjelmistokehittäjän kanssa tehtävä jatkuva yhteistyö on tärkeää, jotta käyttäjien tarpeet voidaan huomioida ohjelmiston jatkokehityksessä.
