Hoidon tarpeen arvioinnin asiakirjarakenteen käyttöönotto hyvinvointialueella (Pohjois-Pohjanmaan HVA ja Päijät-Hämeen HVA (RRP5, P4, I3))

Luotu 18.09.2025
Hoidon tarpeen arvioinnin asiakirjarakenteen käyttöönotto hyvinvointialueella (Pohjois-Pohjanmaan HVA ja Päijät-Hämeen HVA (RRP5, P4, I3))
Hoidon tarpeen arvioinnin asiakirjarakenteen käyttöönotto hyvinvointialueella (Pohjois-Pohjanmaan HVA ja Päijät-Hämeen HVA (RRP5, P4, I3))

Tiivistelmä

Ratkaisun perusidea on kuvata mitä tulee tehdä jotta hoidon tarpeen arvioinnin kanta-asiakirjan käyttöönotto mahdollistuu kaikissa prosessin vaiheissa.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
  • Perusterveydenhuollon avopalveluista seurataan hoitoon pääsyn tietoa​

    • Potilas tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen palvelua --> missä ajassa hoito pystytään aloittamaan?​

  • Terapiatakuuta seurataan samalla menetelmällä​

  • Hoitoon pääsyn aikaa perusterveydenhuollossa säädetään lainsäädännöllä (hoidon saatavuus) 

    • Terveydenhuoltolaki 51§​

  • THL kerää ja raportoi hoitoon pääsyn tietoa ​https://thl.fi/tilastot-ja-data/ohjeet-tietojen-toimittamiseen/hoitoonpaasy-perusterveydenhuolto

  • Hoitoon pääsyä valvoo Aluehallintovirasto ja Valvira Hoitoon pääsy | Valvira​

  • Hyvinvointialueella on velvoite ilmoittaa hoitoon pääsyn ajasta kansalaisille. 

    • Hyvinvointialueen on julkaistava kuukausittain ja toimintayksiköittäin verkkosivuillaan edellistä kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisesta. Julkaistavien tietojen tulee perustua THL:n julkaisemiin hoitoonpääsytietoihin.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hoitoonpääsytieto on yksi merkittävä, kansallisesti seurattava tieto. Hoitoon pääsyssä seurataan toteutuuko hoito terveydenhuoltolain mukaisissa enimmäisajoissa. Hoidon tarpeen arviointi on yksi hoitoonpääsyn vaiheista. Hoidon tarpeen arviointiin on kansallisesti määritelty asiakirjarakenne, jonka käyttöönoton tavoitteena on muun muassa yhtenäistää Suomessa hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamista, parantaa tiedon laatua ja tekee kirjatuista hoidon tarpeen arvioinneista näkyviä, kun asiakirjarakenne tallentuu kantaan niin kansalaisen kuin ammattilaisenkin nähtäville.

RRP5 hankkeessa toteutetussa HTA Kanta-pilotissa:

  • Hoidon tarpeen arvioinnin TERMETA-asiakirjarakenne otettiin käyttöön Pohjois-Pohjanmaalla (Esko) ja Päijät-Hämeessä (Lifecare) potilastietojärjestelmissä.
  • Työstö tehtiin yhteistyössä THL:n, Kelan, potilastietojärjestelmätoimittajien ja hyvinvointialueiden edustajien kanssa
  • Asiakirjarakenteen käyttöönotto tukee hyvinvointialueiden strategiaa palveluiden saatavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi

Hoidon tarpeen arvioinnin asiakirja on valmisteltu v. 2020-2023. Asiakirjaa käytetään hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamiseen perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja 116117 -päivystysavussa. 

Yhteinäisellä asiakirjamallilla tavoitellaan hyötyä

           1) kansalaiselle: Hoidon laatu paranee ja tiedon saatavuus lisääntyy

           2) ammattilaiselle: Hoidon tarpeen arvio yhdenmukaistuu ja hoitaminen sujuvoituu

           3) palvelujärjestelmälle: Tiedon hyödyntäminen tehostuu

 

 

  • HVA:n sisäiset toimijat​

    • ICT palvelut​

    • Potilastietojärjestelmän sovellustuki/pääkäyttäjät​

    • PTH avopalveluiden edustajat​

      • Esihenkilöt​

      • Vastuukäyttäjät ja kirjaamisvastaavat​

      • Hoidon tarpeen arviointia tekevät työntekijät​

  • HVA:n ulkopuoliset toimijat​

    • Kela​

    • THL​

    • Potilastietojärjestelmätoimittaja​

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallissa on tavoitteena hoidon tarpeen arvioinnin uuden asiakirjamallin käyttöönotto olisi mahdollisimman sujuva kaikissa käyttöönoton vaiheissa. Pilotissa tavoitteena oli että hoidon tarpeen arvion tiedot saadaan Kanta-yhteyden kautta kansallisesti jaettavaksi kansalaisille ja hyvinvointialueille. Hoidon tarpeen arvioinnit yhtenäistyvät ja päällekkäiset hoidon tarpeen arviot vähenevät ja mahdollisesti tulevaisuudessa poistuvat kansallisen näkyvyyden lisääntyessä. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Muutosta voidaan mitata seuraavilla mittareilla:

  • Tallentuuko hoidon tarpeen arviot Kantaan
  • Palautekysely ammattilaisille, millaista hoidon tarpeen arvioinnin kirjaaminen uudella asiakirjarakenteella on
  • Hoitoon pääsy tietojen kattavuus paranee
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallia on kehitetty siitä näkökulmasta, että hyvinvointialueet ovat eri tavoin organisoituneita ja käyttävät erilaisia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä. Halusimme jakaa käyttöönottoon liittyvän toimintamallin, jota voi hyödyntää hoidon tarpeen arvioinnin asiakirjan käyttöönotossa, riippumatta organisaatiosta tai käytettävästä järjestelmästä.

Toimintamalli koostuu seuraavista neljästä polusta:

  • Valmistelu ja selvitystyö (Valmistelijan polku)​

  • HTA asiakirjan kouluttaminen loppukäyttäjille (Kouluttajan polku)​

  • Koulutusten mahdollistaminen ja osaamisen ylläpito (Esihenkilön polku)​

  • Osaamisen varmistaminen (Ammattilaisen (kouluttautujan) polku) ​

Toimintamallin tarkoituksena on ohjata ja tukea käyttöönoton valmistelua, koulutusten suunnittelua, esihenkilöiden roolia käyttöönotossa, sekä ammattilaisten osaamiseen kehittymispolkua. 

Ohje lukijalle: Toimintamallin polut ovat liitteenä Kuvaa ja jaa osion kuvatiedostoissa. 

Valmistelijan polku
Kouluttajan polku
Ammattilaisen polku
Esihenkilön polku

Toimintamallin ydinsisältö

Ratkaisun perusidea on kuvata mitä tulee tehdä jotta hoidon tarpeen arvioinnin kanta-asiakirjan käyttöönotto mahdollistuu kaikissa prosessin vaiheissa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin polut on tunnistettu, kuvattu ja otettu käyttöön, mahdollistamaan hoidon tarpeen arvioinnin asiakirjarakenteen käyttöönotto. Asiakirjan käyttöönoton myötä kirjaaminen yhdenmukaistuu ja hoidon tarpeen arvioinnin tekstien näkyvyys laajenee Kanta-arkistoitumisen kautta. Kehitettyä toimintamallia voi hyödyntää myös muiden asiakas- ja potilastietojärjestelmien uusien merkittävien ominaisuuksien käyttöönotoissa. 

Esihenkilön polku

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Käyttöönotosta laaditaan etukäteen selkeä suunnitelma, joka vähentää epäselvyyksiä käyttöönoton eri vaiheissa.
  • Hoidon tarpeen arvioinnin kirjaamisessa on palvelukohtaisia eroavaisuuksia. Tarvittaessa palvelukohtaisia tarpeita voi pyrkiä ratkaisemaan järjestelmäkohtaisesti huomioiden Termetan vaatimukset.  
  • Koulutustarpeet käyttöönotossa ja sen jälkeen
    • Tärkeä selvittää ja sopia kirjaamisen sekä tiedon laadun jatkuva seuranta, vastuut ja toimijat.
    • Kirjaamisen kouluttaminen on jatkuvaa ja syklistä toimintaa.  ->Edellyttää organisaatiolta pysyvää resurssointia, hyöty tulee kirjaamisen- ja tiedon laadun paranemisena.
    • Mahdollinen riski: Työntekijöille voi olla haasteena järjestyä aikaa opetella/oppia/osallistua koulutuksiin.
      • Ratkaisu: Suunnitellaan ja resursoidaan ammattilaisille koulutuksiin / opetteluun tarvittavaa aikaa, myös käyttöönoton jälkeen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)