Hoidon jatkuvuusmalli perustason mielenterveyspalveluissa / RRP4, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Hoidon jatkuvuusmalli perustason mielenterveyspalveluissa / RRP4, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointialueella edistetään hoidon jatkuvuutta tiivistämällä alueellisten mielenterveyspalveluiden ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden  sekä päihdepalveluiden välistä yhteistyötä. 

Toimintamallin nimi
Hoidon jatkuvuusmalli perustason mielenterveyspalveluissa / RRP4, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointialueella edistetään hoidon jatkuvuutta tiivistämällä alueellisten mielenterveyspalveluiden ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden  sekä päihdepalveluiden välistä yhteistyötä. 

Toteutuspaikka
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) alueelliset mielenterveyspalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Tekijä

Mari Viljas

Luotu

Luotu

24.6.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

17.11.2025
Ratkaisun perusidea

Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa rakennetaan toimintamalleja tukemaan ammattilaisen ja asiakkaan välistä hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus turvataan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri ja omahoitaja. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet huomioidaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Hoidon jatkuvuusmalli koskee kiireetöntä hoitoa. 

Pohteen alueella kehitetään  ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden ja tiivistetään kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Uusien toimintamallien tavoitteena on sujuvamman moniammatillisen yhteistyön hyödyt, parempi diagnostiikka ja hoidon koordinaatio. 

Mielenterveysasiakkaan hoidon tarve tunnistetaan, ja ohjaus sekä palveluprosessi on selkeä. Hoidon tarpeen arviointi on tasalaatuista ja systemaattista. Hoitoon pääsy nopeutuu, yksi yhteydenotto riittää. Selkeät konsultaatiotavat ja yhteistyöpalaverit palveluiden välillä vahvistavat yhteistyötä. 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueuudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on vastannut alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista 1.1.2023 alkaen. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Uudistus mahdollistaa entistä yhtenäisemmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueen asukkaille ja tiiviimmät yhteistyöverkostot alueen ammattilaisille. Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. 

Omalääkärimallin edistäminen on kirjattu osaksi pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtionvarainministeriö käynnistivät Omalääkäri-ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää omalääkärimalleja. Tavoitteena ohjelmalla on parantaa perusterveydenhuollon  hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Ohjelman toimikausi on 19.11.2024 - 1.4.2027. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tavoitteena on, että hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto parantaa  asiakastyytyväisyyttä. Hoidon jatkuvuusmallin vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen seurataan organisaation monikanavaisella Roidu asiakaspalautejärjestelmällä.

Psykiatriset sairaanhoitajat osallistuvat yhteiskehittämisen palavereihin ja antavat palauteen sovittujen toimintatapojen toimivuudesta, vastaavat henkilöstölle osoitettuihin moniammatillisen yhteistyön kyselyihin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto RRP4 hankkeessa jatkuu RRP2 hankkeessa tehdyn kehittämistyön pohjalta. RRP4 kehittämistyössä hyödynnetään RRP2 hankkeen aikana luotuja toimintamalleja, materiaaleja ja verkostoja sekä luodaan tarpeen mukaan uusia toimintamalleja, materiaaleja ja verkostoja. 

Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton edellytys mielenterveyspalveluissa on, että psykiatristen hoitajien sekä psykiatrien ajanvarauskirjojen suunnittelu tukee hoidon jatkuvuutta, konsultaatioväylät on sovittuna ja annetut hoitointerventiot tiedetään myös terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa ja päihdepalveluissa. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton onnistuminen vaatii johdon, yksiköiden lähiesihenkilöiden ja koko yksikön työntekijöiden sitoutumista kehittämiseen ja toiminnan muutokseen. 

Koko kehittämistyön ajan tehtyjä muutoksia arvioidaan ja kehitetään tarpeen mukaisesti. Kehittämistyön tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön ja niitä kehitetään jatkuvasti myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Yhteiskehittämispalavereissa viedään eteenpäin tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja seurataan hankkeen aikana niiden toteutumista ja sovitaan, miten toimintaa seurataan ja yhteistyötä jatketaan hankkeen jälkeen. Mielenterveyspalveluiden johto seuraa hoidon jatkuvuuden toteutumista perusterveydenhuollossa. Vastuuyksikköpäälliköt huolehtivat tiimipalavereissa, että henkilöstö toimii sovittujen käytänteiden mukaisesti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Edetään yksiköissä, joissa terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa on otettu hoidon jatkuvuusmalli käyttöön.

  • Tunnistettu nykykäytännön haasteet. 

•Isoissa sote -keskuksissa mielenterveyspalveluiden tiimijako vastaa terveyden ja sairaanhoidon tiimijakoa. 

•Pohde fraasi Mipä ja Adhd potilaan hoidon tarpeen arviointi sote-keskuksessa. 

  • Mielenterveysasiakas tunnistetaan paremmin, kun käytössä on työväline hoidon tarpeen arvioon

•Päivitetty Pitkäaikaispotilaan hoidon seurannan ohje: mt-jory hyväksynyt, viety tesalle.

  • Mielenterveyden pitkäaikaispotilaat terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa koetaan haastavina ja resurssit eivät riitä heidän hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon. Potilaat ovat vaarassa pudota palveluista. Tarvitaan edelleen mielenterveyspalveluiden johdon ja terveyden- ja sairaanhoidon johdon kesken päätökset yhteisistä toimintatavoista. 

•Toimintamalli konsultaatiokäytänteistä: Kiireettömät ja kiireelliset konsultaatioväylät sovittu ja käytössä

  • Sovitut konsultaatiotavat selkeyttäneet työn tekemistä 

•Sote-keskusten moniammatilliset yhteistyöpalaverit käynnistyneet /käynnistymässä. 

  • Eri toimialueiden välistä yhteistyötä on haasteellista aloittaa, koska vastuuyksikköpäälliköt voivat olla kaukana toisistaan. 

•Uusi toimintamalli Ensilinjan mielenterveyspalvelut aloittaa 1/2026 palvellen koko hva:tta ( ks.linkki)

  • Ohjautumisen käytäntöjen osalta rinnalle tullut RRP2 ja mielenterveyspalveluiden omaa kehittämistä.
  • Hoidon tarpeen arviointi yhtenäistä ja selkeää: yksi puhelinnumero, mt chat, virkalinja.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Moniammatilisen yhteistyön kehittämisessä on tärkeää, että eri toimialueiden johto on alusta asti mukana ja sitoutuu yhdessä henkilöstönsä kanssa viemään sovittuja asioita läpi. Mielenterveysyksiköissä arvioidaan totuttujen toimintatapojen toimivuutta asiakasmäärien kasvaessa. 

Konsultaatiotavat ovat sellaisenaan vietävissä myös muiden palveluiden toiminnaksi. Esimerkiksi samaa potilastietojärjestelmää käyttävät voivat konsultoida tosiaan ajanvarauskirjojen kautta, jolloin potilaan asia ei huku eri viestintä kanaviin eikä konsultaatiopyynnöt ole yksittäisten työntekijöiden toiminnan varassa. 

Yhteistyöpalaverit samassa sote-keskuksessa työskentelevien kesken voidaan toteuttaa matalalla kynnyksellä, kun on lupa tulla kertomaan yhteistyöhön liittyvät asiat toisen toimialan henkilöstöpalaveriin. 

Muistamme, että potilas kulkee ammattilaiselta toiselle ohjattuna ja saateltuna. Hän tietää, kuka häntä hoitaa.