Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hoitopolku on kehitetty osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja on vahvasti linjassa myös Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian kanssa.
Kuntoutuspalveluissa on tahtotilana tehdä selkäoireisten polku, koska selkäoireet on yleisin yksittäinen tuki- ja liikuntaelinoire, jonka vuoksi hakeudutaan kuntoutukseen. Toivotaan kanavaa, jolla voidaan tukea omahoitoa ja ennaltaehkäistä oireita sekä mahdollisesti välttää vastaanotoille päätymistä.
Kohderyhmä: Yli 16-vuotiaat selkäoireiset Kymenlaakson asukkaat
Edellytykset:
- Digitaidot ja välineet digipalveluiden käyttöön (mobiili ja nettiyhteys)
- Kyky kirjautua Oma Kymenlaakso -palveluun
- Motivaatio itsehoitoon
Eri toimintamallien yhteydessä on kerätty dataa siitä, miten yleisiä selkäoireet ovat. Kaikissa seurannoissa aihe on noussut kärkeen. Kuntoutuksen polkujen pilotoinnissa vuonna 2024, käytettiin kehittäjäasiakkaita eli prototyyppejä. Heiltä kysyttiin, missä muodossa he mieluiten tutustuvat poluilla olevaan tietoon. Tätä kautta saatiin ymmärrystä asiakkaiden toiveista ja niiden monimuotoisuudesta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitellaan monikanavaisuutta ja sitä, että on tarjoilla erilaisia palveluita asiakkaiden eri tilanteisiin. Digipolulla voidaan auttaa ja motivoida asiakasta omakuntoutuksen pariin, myös ilman kuntoutusjaksoa.
Ammattilaisten työ laajenee ja muuntautuu digitaalisuuden myötä. Digityö halutaan osaksi arjen päivittäistä työtä ja sen näkyväksi tuominen on osa kokonaisuutta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Poluilta seurataan asiakasmääriä ja aktiivisuutta.
Resurssien kohdentaminen
DIGI-vastaanottolaji tekee ei-reaaliaikaisen työn näkyväksi. Ammattilaisten työlistoilla käytettävä vastaanottolaji mahdollistaa seurannan ja varmistaa, että resurssit riittävät ja kohdentuvat oikein.
Toiminnan juurruttaminen
Seuranta varmistaa, että digitaalinen työ on osa arjen prosesseja, ei irrallinen lisä.
Mittarit ja raportointi
- Lomakkeiden ja kyselyiden täyttöaste → kertoo asiakasosallistumisesta.
- Itsearvioiden käyttö → osoittaa sitoutumista ja omahoidon aktiivisuutta.
- Hoitopolun eteneminen ja tavoitteiden saavuttaminen → näkyvyys hoidon vaikuttavuuteen.
- Vastaanottojen sisältö ja määrä → tehokkuuden parantuminen.
- Terveysparametrien muutokset → konkreettinen hoidon tulos.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Polkutyötä tehdään useissa eri kuntoutuksen yksiköissä. Polulle nostajina voi toimia terapeutit esh ja pth vastaanotoilla, liikkuvissa tai digitaalisissa palveluissa tai kuntoutuskeskus Hoikussa. Polkutyö tapahtuu muun työn ohessa yksikön ohjeistusten mukaisesti. Digiterapeutit kontaktoivat itse liittyneet ja tekevät tarvittaessa hoidon tarpeen arviota viestitse. Polkujen taustalle määritetään tiimi, jotka voivat vastata asiakkaiden kysymyksiin. Tiimiin kuuluu joko yksikön terapeutit. Pienissä yksiköissä digiterapeutit voivat olla taustalla lisänä, jolloin varmistetaan 3-5 arkipäivän palvelulupaus viesteihin vastaamiseen.
Digiterapeutit tekevät polkutyötä osana chat-vuoron tehtäviä ja se ei vaadi lisäresurssia vaan hoituu osana digityötä. Kaikkien käyttöön otettujen digitaalisten mallien jalkauttamiseen on tarjottu henkilökohtaisen ohjauksen mahdollisuutta sekä kaikille kuntoutuksen henkilöstölle avoimia digiklinikoita.
