Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kroonista haavaa sairastavan potilaan hoito on kokonaisvaltaista ja moniammatillista. Se vaatii aikaa, resursseja (henkilöstöä ja välineitä) sekä jatkuvaa seurantaa ja hoitoa. Viime aikoina terveysasemalla on ollut usein resurssipulaa, jonka vuoksi sairaanhoitajien vastaanottoaikoja ei ole tarpeeksi saatavilla. Potilaat ovat lähes aina kiitollisia hoidosta, mutta he arvostavat erityisesti hoidon jatkuvuutta. Kehitysprojektimme tavoitteena on vähentää sairaanhoitajien kokemaa työkuormitusta päivystyksessä, lisätä työhyvinvointia sekä potilaiden tyytyväisyyttä. Tavoitteena on myös tukea hoidon jatkuvuutta ja tehostaa haavahoitopotilaiden hoitoa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Tämä kurssi on osunut erittäin hyvään ajankohtaan, sillä terveyskeskuksessamme tapahtuu paljon kehitystä. Voisi sanoa, että ”kehittyminen” on todella ajankohtainen teema terveydenhuollossa. Kurssilla meillä oli mahdollisuus toteuttaa harjoitusprojekti, ja valitsimme aiheeksi haavahoidon. Vaikka projekti oli harjoitustyö, olemme jo ehtineet toteuttaa todellisia muutoksia.
Tämä kokemus opetti minulle, että kehittäjän työ vaatii paitsi hyviä tuloksia myös kykyä viestiä ideat selkeästi, fasilitoida ryhmätyötä ja myydä ajatukset organisaatiolle. Nämä ovat taitoja, joita on kehitettävä jatkuvasti.
Viime aikoina terveysasemalla on ollut usein resurssipulaa, jonka vuoksi sairaanhoitajien vastaanottoaikoja ei ole tarpeeksi saatavilla. Tämä on aiheuttanut esim. päivystävän sairaanhoitajan työkuorman lisääntymistä. Haavapotilaan vastaanottoaika jää usein liian lyhyeksi tai varattavia aikoja ei ole tarpeeksi saatavilla. Tämän vuoksi krooniset haavapotilaat ovat ohjautuneet päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle aj hyvin mahdollista hoitaja ei ole tunnettu potilaalle.
Olemme tehneet PowerPoint esityksen projektista hoitajille. Kehittäjä ovat kysyneet henkilökohtalaisesti haavahoitajilta kuinka haavahoito on sujunut projektin aikana ja esim. onko kyselyt annettu potilaalle.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Ensin pidimme työyhteisölle hukkapajan, jossa tarkentui kehittämistehtävän aihe. Tämän jälkeen toteutimme ratkaisutyöpajan, jossa yhdessä henkilöstön kanssa vahvistettiin haavapotilaan hoidon tehostamista. Suunnitelma luonnosteltiin fläppitaululle.
Konkreettisena muutoksena kehittämistyön aikana terveysasemalle on järjestetty kroonisten haavahoitopotilaiden oma Kätsy-varasto. Terveysasemalla priorisoitiin hoidon jatkuvuutta siten, että potilas ohjautui aina tutulle haavahoitajalle riippumatta siitä, mihin hoitaja oli työpäivän aikana sijoitettu. Teamsiin luotiin Haavapotilaan tietopankki.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Mittareina käytettiin henkilöstökyselyä haavahoitojen kuormituksesta ja haavahoitopotilaiden tyytyväisyyttä mittaavia kyselykaavakkeita ennen haavahoitopolun käynnistämistä ja sen jälkeen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Konkreettisesena muutoksena järjestetty haavahoidon oma Kätsy-varasto. Nyt haavahoidon päivittäinen toiminta on tehostunut ja haavahoitajien työ on sujuvoittunut, koska on riittävästi välineitä ja ne löytyvät helposti.
- Terveysasemalla priorisoitiin hoidon jatkuvuutta siten, että potilas ohjautuu aina tutulle haavahoitajalle riippumatta siitä, mihin hoitaja oli työpäivän aikana sijoitettu. Olemme hyväksyneet muutoksen, että hoitaja poistuu muista tehtävistään hoitamaan tuttua haavapotilasta. Sovittiin, että haavahoitoon varattu vastaanottoaika kestää yksilöllisesti 30–60 minuuttia.
- Teamsiin luotiin Haavapotilaan tietopankki, joka sisältää selkeät ohjeet. Esim. nyt käytetään suojatakeja, maskeja ja totta kai hanskoija MRSA-kantajapotilaan hoitoa varten vastaanotolla. PIRHAN hoitoketu on helposti löydettävissä ja sinne pääsee helposti. Seuraavaa idea on, että siirretään tietopankki Hoitukiin (ja sen avulla voidaan seurata.)