Tässä projektissa toteutettiin rakenteellinen muutos muistipoliklinikoista geriatrisiksi poleiksi. Projektin tuloksena geriatriset poliklinikat toimivat koko hyvinvointialueella. Nyt perusterveydenhuollon lääkäreillä ja hoitajilla sekä muilla sote ammattilaisilla on mahdollisuus konsultoida matalalla kynnyksellä geriatrista poliklinikkaa. Sekä lääkärit voivat myös lähettää asiakkaita geriatriseen arvioon.
Palveluverkkouudistus toteutettiin projektin aikana. Geriatrisissa palveluissa harvaan asutut/pitkät matkat ovat huomioitu, kun projektin aikana palveluverkkoa suunniteltiin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Geriatristen poliklinikoiden toimipisteet sijaitsevat nyt kolmella paikkakunnalla, jotka palvelevat ympärillä olevien kuntien asukkaita ja ammattilaisia. Matalan kynnyksen muistihoitajan vastaanotot kattavat maantieteellisesti laajan alueen keskusten ympärillä. Lääkäripalvelut keskitettiin näihin kolmeen geriatrisin keskuksiin, ostopalvelulääkäri työstä luovuttiin, paitsi yhdellä alueella.
Geriatrisilla poliklinikoilla hoidetaan paitsi muistipotilaita, myös uutena asiakasryhmänä muu geriatrinen asiakas. Uusi asiakassegmentti on ikääntynyt yli 70-vuotias, jolla toimintakyky voi olla heikentynyt mm. vajaaravitsemuksen, moniongelmien, haurastumisen, sopimattoman lääkityksen takia. Tämän asiakasryhmän ajatellaan hyötyvän ammattilaisen laaja-alaisesta selvittelystä ja juurisyyhyn pureutumisesta. Palvelulla halutaan ehkäistä raskaampiin palveluihin ohjautumista, mikä lisää toiminnan kustannusvaikuttavuutta.
Käyttöönoton onnistumisia arvioitiin sovittujen mittareiden kautta. Käyttöönoton alkuvaiheessa seurattiin, millaisia asiakkaita geriatrisille poliklinikoille ohjautui toimipisteittäin ja missä ajassa he saivat vastaanottoajan. Tavoiteajaksi asetimme lääkärin vastaanoton saamiseksi 2 viikkoa, mutta se ei toteutunut, kuitenkin sairaanhoitajan laaja-alaiseen selvitykseen asiakas pääsi jopa viikon sisään. Etukäteen pohdittiin, alkaako poliklinikalle ohjautumaan ikääntyneitä joilla mielenterveys- ja päihdeongelmaa, mutta selvisi, että yleisin lähettämisen syy oli gerastenia tai moniongelmaisuus. Juuri nämä ovat asiakasryhmänä sellainen, johon moniammatillisella geriatrisella arvioinnilla pystytään vaikuttamaan, jotta asiakkaat pärjäisivät omassa arjessaan pidempään.
Lisäksi saatiin tärkeää tietoa siitä, millä keinoin ja kenen toimesta geriatrisen asiakkaan asia on ratkaistu (sh/ lääkäri/ muu – puhelimessa, konsultaatiossa, vastaanotolla). Ammattilaisten välisissä konsultaatioissa ratkaistiin jopa 50 % ettei asiakasta tarvinnut ottaa vastaanotolle.
Asiakaspalautteiden mukaan joita kerättiin vastaanoton jälkeen olivat hyviä, asiakas koki pärjäävänsä pääsääntöisesti paremmin vastaanoton jälkeen.
Työntekijä palautteet olivat hyviä, henkilöstö oli innokkaasti kehittämässä toimintaa.
Uudenlainen toimintamalli vaati myös luopumista tai poisoppimista jostakin vanhasta. Myös tämän arviointi ja ymmärrys helpottui, kun seurattavat mittarit olivat numeerisia, selkeästi määriteltyjä ja helposti ymmärrettäviä. Esihenkilöiden päätöksenteko dataan perustuen, ei pelkästään kokemukseen.
- Miten kerättiin, analysoitiin, hyödynnettiin tietoa päätöksenteossa
- Käyntimäärien ja diagnoosien seuraaminen
- Henkilöstön ja ajan käytön suunnittelu tietoon perustuen
- Hoidon vaikuttavuuden ja potilastyytyväisyyden mittaaminen
- Toiminnan kehittämistä, tiedon avulla tunnistetaan pullonkauloja ja kehityskohteita
Kehittämisen ja toiminnan juurruttamisen tulee kuitenkin jatkua myös tulevina vuosina.