Fysioterapiapalveluun ohjautuminen (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto)

Luotu 30.10.2023
Fysioterapiapalveluun ohjautuminen (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto)
Fysioterapiapalveluun ohjautuminen (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto)

Tiivistelmä

Fysioterapiapalveluun ohjautumiseen (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto) on luotu yhtenäinen toimintamalli koko Kainuuseen (pl. Puolanka). 

  • Fysioterapiapalveluun ohjautumista ja palvelun perusteita (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto) on yhtenäistetty ja selkiytetty luomalla yhteisesti sovitut ja yhteensovitetut toimintakäytänteet perusterveydenhuollon (PTH) vastaanottojen kanssa. 
  • Fysioterapiaan pääsyä on madallettu ja asiakkaat ohjautuvat kuntakohtaisen tiimikirjan kautta fysioterapiaan niin, ettei asiakkaan tarvitse ottaa itse yhteyttä fysioterapiaan. Tämä estää asiakkaan tippumisen pois palveluiden piiristä. 
  • Ammattilaisten välistä työnjakoa ja vastuuta on selkiytetty mm. luomalla kriteerit tule-oireisen asiakkaan ohjautumiseen lääkärille tai fysioterapeutille. Fysioterapeutille ohjataan asiakkaat, joiden oire ei vaadi lääkärin tutkimusta ja hoito on ensisijaisesti fysioterapeuttinen (fysioterapeutin suoravastaanotto).  Esimerkiksi vaikeaoireiset, akuutit tapaturmat, yleisoireiset, leikkauksessa äskettäin olleet ja alle 12- vuotiaat lapsipotilaat arvioidaan edelleenkin ensin lääkärin vastaanotolla. Fysioterapeutin varhaisen vaiheen ohjauksella ja neuvonnalla pyritään estämään vaivan ja mahdollisen sairausloman pitkittyminen Näin kuntoutustoimet voidaan aloittaa viivettä ja asiakkaan toipuminen alkaa.
  • Kaikki PTH:n vastaanottotyötä tekevät fysioterapeutit on koulutettu fysioterapeutin suoravastaanottoon, joka syventää fysioterapeutin asiantuntijuutta sekä valmiuksia tuki- ja liikuntaelinoireisen asiakkaan tutkimiseen, vaivojen erotteluun sekä terapeuttisten harjoitteiden ohjaukseen. Aiemmin lisäkoulutuksen käyneitä fysioterapeutteja oli yksittäisiä, joka vaikutti palvelun saatavuuden heikentävästi. 
  • Toimintamallia on jatkokehitetty muodostamalla kriteerit kiireellisyyden määrittelyyn fysioterapiaan ohjattaessa – tällä pyritään parempaan kuntoutuksen aloituksen oikea-aikaisuuteen sekä välttämään mahdolliset haittatapahtumat. 
  • Fysioterapeutin toimintatapaa on muutettu. Jos hoidontarpeen arvioija on arvioinut asiakkaan tilanteen kiireelliseksi, asiakkaaseen otetaan yhteyttä ensin puhelimitse mahdollisimman pian, jossa tarkennetaan hoidontarpeen arvioita, aloitetaan esitietojen hankinta, annetaan mahdollisesti asiakkaalle ensihoito-ohjeita ja varataan asiakkaalle vastaanottoaika asiakkaan tilanteen mukaan. Tähän joukkoon kuuluvat myös hoitajalta suoraan ohjautuneet asiakkaat (fysioterapeutin suoravastaanotto). Muille vastaanotolta fysioterapiapalveluun ohjautuville asiakkaille voidaan ilmoittaa /varata suoraan fysioterapeutin vastaanottoaika joko kirjeitse tai puhelimitse. 
  • Fysioterapeutin esitietojen hankintaa ja kirjaamista on yhtenäistetty.
  • Fysioterapeutin sairauslomakirjoitusoikeuksia on päivitetty nykyisen mallin mukaiseksi
  • Fysioterapeuteille on varmistettu lääkäreiden konsultaatiomahdollisuus perusterveydenhuollon lääkäreiltä (puhelin, konsultaatiokirja) sekä erikoissairaanhoidon fysiatrilta konsultaatiotunnilla sekä sähköisellä konsultaatiokanavalla. 
  • Fysioterapiapalveluissa on lisätty asiakkaan yhteydenottokanavia – sähköinen palvelukanavan Kainuun Omasote – viestit on otettu käyttöön sekä henkilökunta perehdytetty videovastaanottoon. 
  • Fysioterapiassa tuetaan asiakkaan omakuntoutusta, joka on tärkeää tuki- ja liikuntaelinongelmien hoidossa ja tule-vaivan uusiutumisen ennaltaehkäisyssä. Asiakkaiden omatoimiseen harjoitteluun fysioterapian jatkeeksi on pilotoitu yhteistyössä kunnan kanssa matalan kynnyksen kuntosalikursseja (Kajaani).
  • Toimintamallin jatkokehityksessä tule-ongelmien kroonistumisen ennaltaehkäisyyn fysioterapiassa otetaan käyttöön Örebro ja STarT – kipukyselyt psykososiaalisten riskitekijöiden ja tule-ongelman kroonistumisen riskin tunnistamiseen sekä asiakkaan tilanteen kannalta oikein mitoitetun ja oikeanlaisen palvelun järjestämiseen.  
  • Lisääntyneeseen kysyntään pyritään vastaamaan aloitetuilla jatkokehittämistoimenpiteillä: mm. muualta kuin vastaanotoilta ohjautuneiden fysioterapia asiakkaiden ryhmämuotoisen kuntoutuksen kehittämisellä. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Prosessikaavio: Fysioterapiapalveluun ohjautuminen (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto) PTH:N vastaanotoilta (112.62 KB)
Hoitajan tekemä hoidontarpeen arvio: Lääkärille vai fysioterapeutille - kriteerit (220.83 KB)

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintaympäristönä on Kainuun hyvinvointialueen seitsemän kunnan alueella toimivat sote-keskukset: Yksi iso sote-keskus (n. 36 000 asukasta), 3 keskisuurta sote-keskusta (n. 7000 -10000 asukasta) sekä 3 pientä sote-keskusta (n. 1000-3000). 

Kohderyhmänä toimintamallille on asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen tarvetta arvioivat, asiakkaita fysioterapiapalveluun ohjaavat ammattilaiset. 

Valtakunnallisesti ja myös Kainuussa lähes neljäs osa perusterveydenhuollon lääkärien käyntisyynä on tuki- ja liikuntaelinoireiset.  Useimmissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa liike on ensisijainen hoito ja sen mukaisesti on loogista käyttää sen alan ammattilaisia eli fysioterapeutteja myös ensivaiheen vastaanottajina ja hyödyntää fysioterapeutin ammattitaitoa tule-ongelmien hoidossa. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Jatkuva vuoropuhelu eri toimijoiden välillä 
  • Yhteisesti sovitut yhtenäiset käytänteet, toimintatavat sekä työnjako eri toimijoiden kesken selkeyttävät asiakkaan palvelua ja työntekijöiden toimimista.  
  • Selkeillä työohjeilla yhtenäistetään eri ammattilaisten ja omia työ- ja -toimintatapoja, palveluihin ohjautumisen perusteita, palvelutarpeen tunnistamista osana asiakkaan palvelu- ja hoitopolkua. 
  • Selkeät yhteydenottokanavat, konsultaatiomahdollisuudet sekä säännölliset yhteistyöpalaverit sujuvoittavat ammattilaisen työskentelyä asiakkaan hoidossa. 
  • Uusien/vaihtuvien työntekijöiden perehdyttäminen uusiin toimintakäytänteisiin tärkeää. 

Toimintamallin ydinsisältö

Fysioterapiapalveluun ohjautumiseen (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto) on luotu yhtenäinen toimintamalli koko Kainuuseen (pl. Puolanka). 

  • Fysioterapiapalveluun ohjautumista ja palvelun perusteita (ml. fysioterapeutin suoravastaanotto) on yhtenäistetty ja selkiytetty luomalla yhteisesti sovitut ja yhteensovitetut toimintakäytänteet perusterveydenhuollon (PTH) vastaanottojen kanssa. 
  • Fysioterapiaan pääsyä on madallettu ja asiakkaat ohjautuvat kuntakohtaisen tiimikirjan kautta fysioterapiaan niin, ettei asiakkaan tarvitse ottaa itse yhteyttä fysioterapiaan. Tämä estää asiakkaan tippumisen pois palveluiden piiristä. 
  • Ammattilaisten välistä työnjakoa ja vastuuta on selkiytetty mm. luomalla kriteerit tule-oireisen asiakkaan ohjautumiseen lääkärille tai fysioterapeutille. Fysioterapeutille ohjataan asiakkaat, joiden oire ei vaadi lääkärin tutkimusta ja hoito on ensisijaisesti fysioterapeuttinen (fysioterapeutin suoravastaanotto).  Esimerkiksi vaikeaoireiset, akuutit tapaturmat, yleisoireiset, leikkauksessa äskettäin olleet ja alle 12- vuotiaat lapsipotilaat arvioidaan edelleenkin ensin lääkärin vastaanotolla. Fysioterapeutin varhaisen vaiheen ohjauksella ja neuvonnalla pyritään estämään vaivan ja mahdollisen sairausloman pitkittyminen Näin kuntoutustoimet voidaan aloittaa viivettä ja asiakkaan toipuminen alkaa.
  • Kaikki PTH:n vastaanottotyötä tekevät fysioterapeutit on koulutettu fysioterapeutin suoravastaanottoon, joka syventää fysioterapeutin asiantuntijuutta sekä valmiuksia tuki- ja liikuntaelinoireisen asiakkaan tutkimiseen, vaivojen erotteluun sekä terapeuttisten harjoitteiden ohjaukseen. Aiemmin lisäkoulutuksen käyneitä fysioterapeutteja oli yksittäisiä, joka vaikutti palvelun saatavuuden heikentävästi. 
  • Toimintamallia on jatkokehitetty muodostamalla kriteerit kiireellisyyden määrittelyyn fysioterapiaan ohjattaessa – tällä pyritään parempaan kuntoutuksen aloituksen oikea-aikaisuuteen sekä välttämään mahdolliset haittatapahtumat. 
  • Fysioterapeutin toimintatapaa on muutettu. Jos hoidontarpeen arvioija on arvioinut asiakkaan tilanteen kiireelliseksi, asiakkaaseen otetaan yhteyttä ensin puhelimitse mahdollisimman pian, jossa tarkennetaan hoidontarpeen arvioita, aloitetaan esitietojen hankinta, annetaan mahdollisesti asiakkaalle ensihoito-ohjeita ja varataan asiakkaalle vastaanottoaika asiakkaan tilanteen mukaan. Tähän joukkoon kuuluvat myös hoitajalta suoraan ohjautuneet asiakkaat (fysioterapeutin suoravastaanotto). Muille vastaanotolta fysioterapiapalveluun ohjautuville asiakkaille voidaan ilmoittaa /varata suoraan fysioterapeutin vastaanottoaika joko kirjeitse tai puhelimitse. 
  • Fysioterapeutin esitietojen hankintaa ja kirjaamista on yhtenäistetty.
  • Fysioterapeutin sairauslomakirjoitusoikeuksia on päivitetty nykyisen mallin mukaiseksi
  • Fysioterapeuteille on varmistettu lääkäreiden konsultaatiomahdollisuus perusterveydenhuollon lääkäreiltä (puhelin, konsultaatiokirja) sekä erikoissairaanhoidon fysiatrilta konsultaatiotunnilla sekä sähköisellä konsultaatiokanavalla. 
  • Fysioterapiapalveluissa on lisätty asiakkaan yhteydenottokanavia – sähköinen palvelukanavan Kainuun Omasote – viestit on otettu käyttöön sekä henkilökunta perehdytetty videovastaanottoon. 
  • Fysioterapiassa tuetaan asiakkaan omakuntoutusta, joka on tärkeää tuki- ja liikuntaelinongelmien hoidossa ja tule-vaivan uusiutumisen ennaltaehkäisyssä. Asiakkaiden omatoimiseen harjoitteluun fysioterapian jatkeeksi on pilotoitu yhteistyössä kunnan kanssa matalan kynnyksen kuntosalikursseja (Kajaani).
  • Toimintamallin jatkokehityksessä tule-ongelmien kroonistumisen ennaltaehkäisyyn fysioterapiassa otetaan käyttöön Örebro ja STarT – kipukyselyt psykososiaalisten riskitekijöiden ja tule-ongelman kroonistumisen riskin tunnistamiseen sekä asiakkaan tilanteen kannalta oikein mitoitetun ja oikeanlaisen palvelun järjestämiseen.  
  • Lisääntyneeseen kysyntään pyritään vastaamaan aloitetuilla jatkokehittämistoimenpiteillä: mm. muualta kuin vastaanotoilta ohjautuneiden fysioterapia asiakkaiden ryhmämuotoisen kuntoutuksen kehittämisellä. 

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Hoidon/kuntoutustarpeen arvio fysioterapiaan ohjattaessa perusterveydenhuollon vastaanotoilta on toteutunut pääsääntöisesti oikein perustein. Yksittäisiä asiakkaita on ohjattu fysioterapeutin ensi kontakteissa eri ammattilaisen kuten lääkärin palveluihin. 
  • Fysioterapiapalvelun saatavuus on lisääntynyt. Toimintamallilla on madallettu fysioterapiaan pääsyä ja fysioterapiapalvelun saatavuus on lisääntynyt: Isossa sote-keskuksessa 6 kk ajanjaksolla fysioterapeutin vastaanottokäyntien asiakasmäärät ovat nousseet  +19,5% ja kaikki kontaktit (ei vuodeos käyntejä) +34%. Keskisuurissa sote-keskuksissa 12 kk ajanjaksolla fysioterapeutin  vastaanottokäyntien asiakasmäärät ovat nousseet 6-41% (Kuhmo 6%, Suomussalmi 6%, Sotkamo 41%) ja kaikki kontaktit 27-80% (Kuhmo 38%, Suomussalmi 27%, Sotkamo 80%). 
  • Tässä toimintamallissa pyritään estämään asiakkaiden putoaminen palveluiden piiristä niin, että asiakkaat ohjautuvat fysioterapiapalveluun yhteisen tiimikirjan kautta, jolloin asiakkaan ei itse tarvitse ottaa erikseen yhteyttä fysioterapiaan.  Fysioterapeuttien mukaan fysioterapiaan on ohjautunut tämän mallin myötä asiakkaita, joilla on saattanut olla aiemmin pyyntö fysioterapiaan olemassa, mutta asiakas ei ole itse ottanut yhteyttä fysioterapiaan aktivoidakseen pyynnön. Tämä näkyy myös isossa sote-keskuksessa lisääntyneinä peruuttamattomina vastaanottoaikoina –peruuttamattomat vastaanottoajat ovat lisääntyneet 58 % puolen vuoden ajanjaksolla, keskisuurissa sote-keskuksissa tämä ilmiö ei näy.  
  • Lisääntyneen fysioterapiapalvelun kysynnän vuoksi toimintamalli on haavoittuva työntekijöiden poissaoloille, joka hidastaa palvelun saatavuutta ja ruuhkauttaa palvelun. 
  • Työntekijöiden kokemana työ on muuttunut hektisemmäksi ja työtä on enemmän kuin ennen. Puhelintyö on lisääntynyt. Uusien asiakkaiden määrän lisääntymisen myötä kirjallinen työ lisääntynyt (tutkiminen, tarkempi kirjaaminen). 
  • Fysioterapian asiakaskyselyn vastauksien mukaan fysioterapiapalveluun perusterveydenhuollon vastaanottojen hoitajalta tai lääkäriltä oli ohjautunut asiakkaita yhtä paljon hoitajalta kuin lääkäriltäkin. Yli puolet vastanneista ei ollut käynyt saman vaivan vuoksi lääkärin vastaanotolla ennen fysioterapeutin vastaanottoa. 
  • Syyt fysioterapiapalveluun ohjautumiseen olivat yleisimmin tuki- ja liikuntanelinoireet, yleisimpänä selkäoireet.    
  • Yleisimmin asiakaskyselyyn vastanneet asiakkaat olivat käyneet fysioterapeutin vastaanotolla alle viikon sisällä. 
  • Fysioterapia vastasi palautekyselyyn vastanneiden asiakkaiden tarpeita hyvin (keskiarvo 4,2, asteikolla 1-5).
  • Toimintamallissa on yhteensovitettu perusterveydenhuollon vastaanotolla (hoitaja, lääkäri) olevaa toimintamallia, jossa hyödynnetään asiakkaiden hoidossa mahdollisuuksien mukaan etä-/puhelinkontakteja.  Myös fysioterapeutit kontaktoivat ensin tässä yhteensovitetussa toimintamallissa kaikki asiakkaat puhelimitse. Pian huomattiin, että tämä toimintatapa yhdessä lisääntyneen kysynnän kanssa ruuhkautti palvelun, jolloin haasteena oli löytää isosta asiakasjoukosta esim. suoraan hoitajalta ohjautuneet asiakkaat (fysioterapeutin suoravastaanotto), kiireellistä kontaktointia vaativat asiakkaat. Yhteistyössä vastaanoton henkilöstön kanssa päädyttiin määrittelemään kiireellisyyden mukainen jaottelu fysioterapiaan ohjattaessa, joka fysioterapeuttien mukaan on selkeyttänyt asiakashallintaa ja oikea-aikaisen kuntoutuksen järjestämistä asiakkaalle. 

  • Fysioterapeuttien kokemana yhteistyö on lisääntynyt eri ammattilaisten kesken isossa sote-keskuksessa, keskisuurissa sote-keskuksissa yhteistyön on koettu olevan luontevaa jo ennestään. Isossa sote-keskuksessa etenkin lääkäreiden kanssa tehty yhteistyö asiakkaiden hoidossa on lisääntynyt. Kaikissa sote-keskuksissa asiakkaan omahoitajan kanssa toimiminen asiakkaan asioissa koettiin toimivana. Nykyiset yhteydenpitokanavat ja yhteistyöpalaverit koettiin riittävinä ja esim. yhteisille työtiloille (tiimitila) ei koettu olevan tarvetta asiakkaiden hoidon kannalta. 

    Miten toimintamallia on arvioitu: Toimintamallia on yhteiskehitetty, arvioitu ja muutettu säännöllisesti kokoontuvassa vastaanoton ja fysioterapian yhteistyötyöryhmässä. Fysioterapiapalvelun saatavuustietoja on tarkasteltu käyntitilastoista. Fysioterapeuteille on toteutettu ryhmähaastatteluita ja asiakkaiden palautetta on kerätty kyselyllä. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Sovellettavuus: 

  • Samat käytänteet/toimintamalli on jo otettu käyttöön soveltuvin osin opiskelijaterveydenhuollosta, tilannekeskuksesta ja päivystyksestä ohjautuville asiakkaille. Asiakkaat ohjautuvat suoraan opiskeliijaterveydenhuollon, tilannekeskuksen tai päivystyksen tekemän hoidon/kuntoutustarpeen arviossa samoilla perusteilla ja käytänteillä suoraan fysioterapiapalveluun ilman, että heidän tulee ottaa ensin yhteyttä PTH:n vastaanotolle (hoitaja/lääkäri). 

    Mitä sudenkuoppia kannattaa välttää? Mitä tekisit toisin kehittämisessä? :

  • Kainuussa vastaanottotoiminnan uudistaminen aloitettiin vuonna 2020, jolloin kehittämisresurssi/rahoitus oli suunnattu hoito- ja lääkärityön kehittämiseen, jolloin moniammatillisen toiminnan mukaan ottamisessa toisien ammattiryhmien näkökulmien huomioiminen oli vähäistä. 
  • Lisähaun myötä keväällä-22 myös kuntoutuksen uudistamiseen suunnattiin rahoitusta, jolloin palveluiden yhteensovittamisessa huomiotiin paremmin myös muiden ammattiryhmien tuoma lisäarvo toimintojen kehittämiseen (esim. fysioterapeutin suoravastaanotto). 
  • Yhteensovittamista oli kuitenkin jo ennen tätä toteutettu ja se tehtiin liian nopeasti sekä suunnittelemattomasti, jolloin muutoksen hallinta haastoi koko fysioterapiahenkilöstöä monin tavoin. 
  • Jatkossa palveluiden kehittämiseen tulee olla tasavertainen mahdollisuus yhtäaikaisesti resurssin ja rahoituksen suhteen. Lisäksi kehittämisessä tulee hyödyntää ulkoista fasilitaattoria ja aidosti kuulla eri ammattilaisia sekä asiakkaita palveluiden kehittämisessä, esimerkiksi palvelumuotoilu voisi olla hyvä työkalu siihen. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kainuun hyvinvointialue
Ristijärvi
Paltamo
Kuhmo
Kajaani
Hyrynsalmi
Suomussalmi
Sotkamo
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kainuun hyvinvointialueen sote-keskukset (pl. Puolanka)
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)