Toimintakykyä rajoittavia pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelimistön (tule) sairauksia on jo yli miljoonalla suomalaisella ja niistä aiheutuu vuosittain noin neljän miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle (Korpi J 2022. Tule-vaivojen ei tarvitsisi maksaa miljardeja. Fysioterapia 05/2022). Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n mukaan (Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, 2025) Tule-sairaudet ovat suomalaisten yleisin lääkärissä käynnin syy ja yksi eniten työstä poissaoloja aiheuttavista sairausryhmistä. Tule-sairaudet ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin ja on tavallista, että tule-sairaudesta kärsivällä on myös muita sairauksia. Terveys 2000 -tutkimusaineiston mukaan työkyvyttömyyden riski puolestaan on terveisiin verrattuna kaksinkertainen henkilöillä, joilla lähtötilanteessa oli pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus (Työterveyslaitos, 2025).
Keski-Uudenmaan (Keusote) hyvinvointialueohjelmassa 2023-2025 sekä Hyvinvointialueen strategiassa 2023-2025 tavoitteena on ennaltaehkäistä sote-palveluiden palvelutarpeen kasvua luomalla varhaisemman tuen toimintamalleja, vähentää palveluiden häiriökysyntää sekä vastata Terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoittamasti hoitoonpääsyyn kehittämällä asiakkaan ohjautumista palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Lisäksi painopisteinä ovat asiakkaiden tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien turvaaminen sekä asiakasvirtaukseen vaikuttaminen.
Osana aikuisten avokuntoutuksen kehittämistyötä, tavoitteena oli yhtenäistää alueellisesti fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautumista sekä lisätä suoravastaanoton aikoja nopeuttamalla hoitoonpääsyä. Näin ollen fysioterapeutin suoravastaanoton (svo) kriteerit yhtenäistettiin, koulutettiin ja jalkautettiin alueellisesti tarkoituksenmukaisten palvelujen hoitajille ja vastaanottojen lääkäreille. Hyvinvointialueella on ollut aiemmin käytössä suoravastaanoton aikoja, mutta käytänteet niiden varaamiseksi ovat olleet vielä sattumanvaraisia ja alueellisesti epäyhtenäisiä.
Toimintaympäristönä mallissa on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kaikki työikäiset asukkaat, kuntoutuksen fysioterapian toimipisteet ja niihin ohjaavat yksiköt.
Hyötytavoitteina ja tarpeena oli hoitoon pääsyn nopeutumisen lisäksi vähentää mahdollisia lääkärin vastaanottokäyntejä sekä päivystysaikaisten palvelujen käyttöä tuki- ja liikuntaelinoireisten osalta ja vastata sujuvalla hoitoon pääsyllä sekä asiakasvirtauksella tuki- ja liikuntaelinoireisten henkilöiden palvelutarpeen kysyntään. Alla tarkasteltuna eri näkökulmia liittyen tarpeisiin ja hyötyodotteisiin.
Asiakas: Nopea hoitoonpääsy 1-3 vuorokauden aikana akuutissa tuki- ja liikuntaelinvaivassa, jossa ei ole tarpeen ohjeiden määrittämänä ohjautua lääkärin vastaanotolle. Asiakas saa nopeasti myös itsehoidon ja omakuntoutuksen ohjeet sekä tarvittaessa sairaslomaa.
Ammattilainen: Selkeän suoravastaanotto-ohjeen kriteereiden avulla asiakkaan ohjaaminen ja moniammatillinen työ on selkeämpää, mahdollisten konsultaatioiden tarve on pienempi.
Organisaatio: Hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakasvirtaus sujuvoituu, samalla päivystysaikaisten palveluiden kuormitus sekä lääkärivastaanoton tarve vähenee, mikä johtaa kustannusten vähenemiseen.
Yhteiskunta: Hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakasvirtaus sujuvoituu, samalla päivystysaikaisten palveluiden kuormitus sekä lääkärivastaanoton tarve vähenee, mikä johtaa kustannusten vähenemiseen. Tuki- ja liikuntaelinoireiset saavat oikea-aikaisemmin avun oireilleen ja kuntoutuminen mahdollistaa paremmin. Tämä vähentää yhteiskunnallisesti tule-oireista syntyviä kustannuksia.
Kehitettävänä kohteena on ollut erityisesti ammattilaisille suunnatut ohjeet, joilla ohjata asiakas suoravastaanotolle. Suoravastaanoton päivitettyjä ohjeita pilotoitiin kesällä 2024 hoitajien toimesta, ja heidän arviointitieto ohjeiden toimivuudesta oli ensiarvoisen tärkeää. Asiakasymmärryksen kartoittamista ohjeiden toimivuudelle ei näin olleen koettu tarpeelliseksi.