Hyötytavoitteina ja tarpeena oli hoitoon pääsyn nopeutumisen lisäksi vähentää mahdollisia lääkärin vastaanottokäyntejä sekä päivystysaikaisten palvelujen käyttöä tuki- ja liikuntaelinoireisten osalta ja vastata sujuvalla hoitoon pääsyllä sekä asiakasvirtauksella tuki- ja liikuntaelinoireisten henkilöiden palvelutarpeen kysyntään.
Tiivistelmä
Fysioterapian suoravastaanotolla tarkoitetaan tuki- ja liikuntaelinhaasteita omaavan asiakkaan ilman lähetettä tapahtuvaa ensimmäistä käyntiä suoravastaanottoa toteuttavan fysioterapeutin luona. Suoravastaanottotoiminnassa fysioterapeutti on ensimmäinen ammattihenkilö, joka tutkii kliinisesti asiakkaan ajankohtaisen tuki- ja liikuntaelinvaivan. Kyseessä voi olla uusi oirekuva tai aiemman vaivan pahenemisvaihe. Asiakkaat tulevat fysioterapian suoravastaanotolle akuutin kivun takia ja käynti on usein kertaluonteinen ja aika tulee varata 1–3 vrk sisällä. Suoravastaanotolle ohjautuminen edellyttää hoidontarpeen arviota, jonka voi tehdä hoitaja, fysioterapeutti tai lääkäri. Hoidontarpeen arvio voidaan tehdä joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköisesti, mutta itse suoravastaanoton palvelu tapahtuu vastaanotolla kliinistä tutkimista edellyttäen.
Hyvinvointialueella on ollut aiemmin käytössä fysioterapeutin suoravastaanoton aikoja, mutta käytänteet niiden varaamiseksi ovat olleet vielä sattumanvaraisia ja alueellisesti epäyhtenäisiä. Osana aikuisten avokuntoutuksen kehittämistyötä, tavoitteena oli yhtenäistää alueellisesti suoravastaanotolle ohjautumista sekä lisätä suoravastaanoton aikoja. Näin ollen kehittämistyön tuloksena fysioterapeutin suoravastaanoton (svo) kriteerit yhtenäistettiin, koulutettiin ja jalkautettiin alueellisesti tarkoituksenmukaisten palvelujen hoitajille ja vastaanottojen lääkäreille.
Kehitystyön myötä suoravastaanoton kriteerit täyttävät asiakkaat saavat vastaanottoajan myös muista kuin oman asuinkunnan sote-keskuksista. Suoravastaanotolle ohjautumisen ohjeet jalkautettiin organisaatiomme lisäksi myös HUS Hyvinkään ja Päivystysavun käyttöön. Fysioterapeutin tekemällä hoidontarpeen arvioinnilla voidaan tarvittaessa vielä tarkentaa suoravastaanotolle päätymistä.
Hyötytavoitteina oli hoitoon pääsyn nopeutumisen lisäksi vähentää mahdollisia lääkärin vastaanottokäyntejä sekä päivystysaikaisten palvelujen käyttöä tuki- ja liikuntaelinoireisten osalta ja vastata sujuvalla hoitoon pääsyllä sekä asiakasvirtauksella tuki- ja liikuntaelinoireisten henkilöiden palvelutarpeen kysyntään.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintakykyä rajoittavia pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelimistön (tule) sairauksia on jo yli miljoonalla suomalaisella ja niistä aiheutuu vuosittain noin neljän miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle (Korpi J 2022. Tule-vaivojen ei tarvitsisi maksaa miljardeja. Fysioterapia 05/2022). Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n mukaan (Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, 2025) Tule-sairaudet ovat suomalaisten yleisin lääkärissä käynnin syy ja yksi eniten työstä poissaoloja aiheuttavista sairausryhmistä. Tule-sairaudet ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin ja on tavallista, että tule-sairaudesta kärsivällä on myös muita sairauksia. Terveys 2000 -tutkimusaineiston mukaan työkyvyttömyyden riski puolestaan on terveisiin verrattuna kaksinkertainen henkilöillä, joilla lähtötilanteessa oli pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus (Työterveyslaitos, 2025).
Keski-Uudenmaan (Keusote) hyvinvointialueohjelmassa 2023-2025 sekä Hyvinvointialueen strategiassa 2023-2025 tavoitteena on ennaltaehkäistä sote-palveluiden palvelutarpeen kasvua luomalla varhaisemman tuen toimintamalleja, vähentää palveluiden häiriökysyntää sekä vastata Terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoittamasti hoitoonpääsyyn kehittämällä asiakkaan ohjautumista palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Lisäksi painopisteinä ovat asiakkaiden tarpeita vastaavien palvelukokonaisuuksien turvaaminen sekä asiakasvirtaukseen vaikuttaminen.
Osana aikuisten avokuntoutuksen kehittämistyötä, tavoitteena oli yhtenäistää alueellisesti fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautumista sekä lisätä suoravastaanoton aikoja nopeuttamalla hoitoonpääsyä. Näin ollen fysioterapeutin suoravastaanoton (svo) kriteerit yhtenäistettiin, koulutettiin ja jalkautettiin alueellisesti tarkoituksenmukaisten palvelujen hoitajille ja vastaanottojen lääkäreille. Hyvinvointialueella on ollut aiemmin käytössä suoravastaanoton aikoja, mutta käytänteet niiden varaamiseksi ovat olleet vielä sattumanvaraisia ja alueellisesti epäyhtenäisiä.
Toimintaympäristönä mallissa on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kaikki työikäiset asukkaat, kuntoutuksen fysioterapian toimipisteet ja niihin ohjaavat yksiköt. Alla tarkasteltuna eri näkökulmia liittyen tarpeisiin ja hyötyodotteisiin.
Asiakas: Nopea hoitoonpääsy 1-3 vuorokauden aikana akuutissa tuki- ja liikuntaelinvaivassa, jossa ei ole tarpeen ohjeiden määrittämänä ohjautua lääkärin vastaanotolle. Asiakas saa nopeasti myös itsehoidon ja omakuntoutuksen ohjeet sekä tarvittaessa sairaslomaa.
Ammattilainen: Selkeän suoravastaanotto-ohjeen kriteereiden avulla asiakkaan ohjaaminen ja moniammatillinen työ on selkeämpää, mahdollisten konsultaatioiden tarve on pienempi.
Organisaatio: Hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakasvirtaus sujuvoituu, samalla päivystysaikaisten palveluiden kuormitus sekä lääkärivastaanoton tarve vähenee, mikä johtaa kustannusten vähenemiseen.
Yhteiskunta: Hoitoonpääsy nopeutuu ja asiakasvirtaus sujuvoituu, samalla päivystysaikaisten palveluiden kuormitus sekä lääkärivastaanoton tarve vähenee, mikä johtaa kustannusten vähenemiseen. Tuki- ja liikuntaelinoireiset saavat oikea-aikaisemmin avun oireilleen ja kuntoutuminen mahdollistaa paremmin. Tämä vähentää yhteiskunnallisesti tule-oireista syntyviä kustannuksia.
Kehitettävänä kohteena on ollut erityisesti ammattilaisille suunnatut ohjeet, joilla ohjata asiakas suoravastaanotolle. Suoravastaanoton päivitettyjä ohjeita pilotoitiin kesällä 2024 hoitajien toimesta, ja heidän arviointitieto ohjeiden toimivuudesta oli ensiarvoisen tärkeää. Asiakasymmärryksen kartoittamista ohjeiden toimivuudelle ei näin olleen koettu tarpeelliseksi.
- Tuki- ja liikuntaoireisen asiakkaan sujuva hoitoonpääsy (hoitoonpääsy vuorokausina)
- Tuki- ja liikuntaoireisen asiakkaan sujuva asiakasvirtaus (palvelun läpimenoaika)
- Päivystysaikaisten palvelujen käyttö vähenevä tuki- ja liikuntaelinoireissa (käyntien määrä laskeva)
- Lääkärin vastaanottopalvelujen käyttö laskeva tuki- ja liikuntaelinoireissa
- Suoravastaanottoaikojen käyttöaste (tarjolla olevat ajat vrt. toteutuneet ajat)
- Päivystysaikaisten palvelujen käyttö tule-diagnoosien osalta
- Lääkärivastaanottoaikojen käyttö tule-diagnoosien osalta
- Hanketuella päivitettiin, pilotoitiin sekä tuotettiin valmiit suoravastaanotolle ohjautumisen ohjeet
- Hanketuella koulutettiin päivitetyt ohjeet sekä viestittiin ja tiedotettiin niistä eri sidosryhmille
- Esihenkilöiden toimesta jalkautettiin ohjeiden käyttö osaksi arjen asiakastyötä
Fysioterapian suoravastaanotolla tarkoitetaan tuki- ja liikuntaelinhaasteita omaavan asiakkaan ilman lähetettä tapahtuvaa ensimmäistä käyntiä suoravastaanottoa toteuttavan fysioterapeutin luona. Suoravastaanottotoiminnassa fysioterapeutti on ensimmäinen ammattihenkilö, joka tutkii kliinisesti asiakkaan ajankohtaisen tuki- ja liikuntaelinvaivan. Kyseessä voi olla uusi oirekuva tai aiemman vaivan pahenemisvaihe. Asiakkaat tulevat fysioterapian suoravastaanotolle akuutin kivun takia ja käynti on usein kertaluonteinen ja aika tulee varata 1–3 vrk sisällä. Suoravastaanotolle ohjautuminen edellyttää hoidontarpeen arviota, jonka voi tehdä hoitaja, fysioterapeutti tai lääkäri. Hoidontarpeen arvio voidaan tehdä joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköisesti, mutta itse suoravastaanoton palvelu tapahtuu vastaanotolla kliinistä tutkimista edellyttäen.
Hyvinvointialueella on ollut aiemmin käytössä fysioterapeutin suoravastaanoton aikoja, mutta käytänteet niiden varaamiseksi ovat olleet vielä sattumanvaraisia ja alueellisesti epäyhtenäisiä. Osana aikuisten avokuntoutuksen kehittämistyötä, tavoitteena oli yhtenäistää alueellisesti suoravastaanotolle ohjautumista sekä lisätä suoravastaanoton aikoja. Näin ollen kehittämistyön tuloksena fysioterapeutin suoravastaanoton (svo) kriteerit yhtenäistettiin, koulutettiin ja jalkautettiin alueellisesti tarkoituksenmukaisten palvelujen hoitajille ja vastaanottojen lääkäreille.
Kehitystyön myötä suoravastaanoton kriteerit täyttävät asiakkaat saavat vastaanottoajan myös muista kuin oman asuinkunnan sote-keskuksista. Suoravastaanotolle ohjautumisen ohjeet jalkautettiin organisaatiomme lisäksi myös HUS Hyvinkään ja Päivystysavun käyttöön. Fysioterapeutin tekemällä hoidontarpeen arvioinnilla voidaan tarvittaessa vielä tarkentaa suoravastaanotolle päätymistä.
Hyötytavoitteina oli hoitoon pääsyn nopeutumisen lisäksi vähentää mahdollisia lääkärin vastaanottokäyntejä sekä päivystysaikaisten palvelujen käyttöä tuki- ja liikuntaelinoireisten osalta ja vastata sujuvalla hoitoon pääsyllä sekä asiakasvirtauksella tuki- ja liikuntaelinoireisten henkilöiden palvelutarpeen kysyntään.
Suoravastaanottotoiminnan kehittäminen on osaltaan voinut vaikuttaa aikuisten avokuntoutuksen fysioterapian seitsemän vuorokauden sisällä tapahtuvaan hoitoon pääsyn nopeutumiseen (tammikuu 2025: 67 % - toukokuu 2025: 71 %). Kehittämistyön vaikutuksista lääkärikäynteihin tai päivystysaikaisiin palveluihin ei kuitenkaan saatu tietoa hankeaikana.
- Henkilöstö kokee asiakkaiden ohjaamisen tuki- ja liikuntaelinoireissa selkeämmäksi ja konsultaatioiden tarve vähenee
- Tuki- ja liikuntaoireisen asiakkaan hoitoonpääsy sujuvoituu (hoitoonpääsy, vrk)
- Tuki- ja liikuntaoireisen asiakkaan sujuva asiakasvirtaus (palvelun läpimenoaika)
- Päivystysaikaisten palvelujen käyttö vähenevä tuki- ja liikuntaelinoireissa (käyntien määrä laskeva)
- Lääkärin vastaanottopalvelujen käyttö laskeva tuki- ja liikuntaelinoireissa
Ei ole pystytty todentamaan
Yleisesti, pääpiirteittäin kyllä.
Toimintamallin arviointiin ja kehittämiseen tarvitaan fysioterapeutin ammatillista osaamista sekä moniammatillista yhteistyötä ohjeiden toimivuuden arvioimiseksi. Lisäksi yhteiskunnallisesti on syytä tarkastella Terveydenhuoltolakia ja lainsäädäntöä yleisesti.
Toimintamallin/ohjeiden systemaattinen käyttöönotto ja jalkautaminen osaksi arjen työtä vaatii:
- ohjeiden testaamista, seuraamista ja arvioimista
- ohjeiden koulutus ja perehdytys jatkuvalla rakenteella
- ohjeiden käytön seuranta osana arjen työtä ja päivittäisjohtamista, jolloin esim. kuntoutuspalvelut ja hoitajat ja lääkärit arvioivat systemaattisesti ohjeiden käytettävyyttä ja asiakkaiden ohjautumista.