Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Vuoden 2023 lopulla 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä oli 27 prosenttia. Luku on suurempi kuin saman ikäryhmän osuus koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämän ikäryhmän osuus maakunnassa on kasvamassa, ja vuoden 2033 lopulla osuuden ennustetaan olevan 29,9 prosenttia (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).
Ikä on muistisairauksien suuri riskitekijä. Muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnallisesti verrattuna kohtuullisen korkeaa (Roitto ym. 2024) ja vuonna 2024 arvioitiin, että Etelä-Pohjanmaalla diagnosoidaan vuosittain noin 1 000 uutta muistisairautta (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).
Muistisairauksien yleistyminen kasvattaa hoidon ja hoivan tarvetta. Sairaudet eivät kosketa ainoastaan sairastuneita, vaan myös heidän läheisiään. Nykyään muistisairaudet ovat merkittävin syy omaishoidon tarpeelle. Iäkkäiden, omaishoitajien sekä muistisairaiden henkilöiden hyvinvointia voidaan tukea vahvistamalla heidän suojaavia tekijöitään. Tämä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, parantaa elämänlaatua ja tukee arjessa selviytymistä (Terveyskirjasto).
Hyvälaatuinen yöuni on aivoterveyden kannalta elintärkeää. Unen määrä ja laatu vaikuttavat olennaisesti tiedonkäsittelyyn, oppimiseen, luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Muistin toiminta ja uuden omaksuminen edellyttävät riittävää lepoa. Kun aivot saavat tarpeeksi unta, niiden hyvinvointi pysyy yllä. Kunnollinen ja riittävä uni tukee kokonaisvaltaista terveyttä – se ehkäisee muistihäiriöitä ja alentaa riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen sekä ylipainoon (Lepo ja uni - Muistiliitto).
Aivoterveyttä edistäviin elintapoihin kannustaminen ja ohjaaminen on vaikuttava ja kannattava keino ylläpitää ikääntyvän väestön muistitoimintoja ja ehkäistä muistihäiriöitä (The Lancet ).
Ikääntyneet, muistisairaat ja omaishoitajat tarvitsevat tukea unettomuuteen, sillä unen laadun parantaminen on keskeinen keino ylläpitää toimintakykyä, vähentää psyykkistä kuormitusta ja tukea kotona selviytymistä. Omaishoitajien jaksaminen on suoraan yhteydessä hoidettavan hyvinvointiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, organisaatiot tarvitsevat selkeitä toimintamalleja ja osaamista unihäiriöiden ennaltaehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitoon ikääntyneiden, muistisairaiden ja omaishoitajien kohdalla.
Unen tukeminen osana kokonaisvaltaista hoivaa edistää ikääntyneiden kotona asumista ja voi vähentää raskaampien palvelujen tarvetta yhteiskunnallisella tasolla.
Kohderyhmänä +65-vuotiaat uniteemasta kiinnostuneet ikääntyneet, hiljattain muistidiagnoosin saaneet ja omaishoitajat.
Kohderyhmä koostuu henkilöistä, joilla voi olla univaikeuksien lisäksi kognitiivisia haasteita, sekä heidän läheisistään, joilla on tärkeä rooli arjen tukemisessa.
Asiakasymmärrystä on kertynyt infotilaisuuksista eri paikkakunnilla, joissa on ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan. Tilaisuudet ovat olleet toiminnallisia ja tekemisen kautta on tutustuttu uniteemaan, mikä on tehnyt aiheesta konkreettista ja helpommin lähestyttävää.
Kohderyhmiä on tavoitettu oman muistiyhdistyksen muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, maakunnan eläkeliittojen ja muiden ikääntyneiden ryhmistä. Kohderyhmälle on kerrottu ryhmätoiminnan tavoitteista, teemoista sekä aikataulusta.
Kohderyhmää on saatu mukaan yhteistyössä asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien sekä kaupungin liikuntatoimenhenkilöiden kautta. Ammattilaiset ovat motivoineet asiakkaita osallistumaan paikkakunnalla alkavaan ryhmään. Yhteistyö on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeista.
Eväitä hyvään -ryhmätoimintamallin kehittämiseen on osallistunut vapaaehtoisia eli urholaisia, jotka ovat toimineet tärkeinä ikäasiantuntijoina. Urholaiset ovat olleet ryhmätoimintaan osallistuneita eläkeläisiä eri puolilta maakuntaa. Ohjausryhmän tapaamisissa he ovat yhteiskehittäneet ryhmätoiminnan sisältöjä, vapaaehtoisohjaajien materiaaleja ja kommentoineet arviointimenetelmiä.
Ryhmäintervention teemallisia sisältöjä on muokattu pilottiryhmiltä saadun palautteen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että vertaiskeskustelun lisäksi on hyödynnetty myös toiminnallisia käsittelytapoja, jotta kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi.
Kohderyhmänä ovat olleet myös yhdistysten vapaaehtoistoimijat ja ryhmien ohjaajat. Heidät on tavoitettu eri yhdistyksien ryhmistä ja toiminnoista. Ryhmille on järjestetty luentotilaisuuksia uniteemasta ja tilaisuuksissa on kerrottu Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallin tavoitteista ja tuloksista ja toimintamallia on markkinoitu heidän omiin toimintoihinsa. Ryhmäintervention sisältöjä on muokattu myös vapaaehtoisohjaajilta saadun palautteen perusteella.
