Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamalli
Eväitä hyvään uneen -ryhmässä saadaan tietoa unesta ja hyvistä unitottumuksista. Ryhmätoiminnan tavoitteena parantaa osallistujien unen laatua ja vähentää univaikeuksia.
Toimintamallin nimi
Eväitä hyvään uneen -ryhmässä saadaan tietoa unesta ja hyvistä unitottumuksista. Ryhmätoiminnan tavoitteena parantaa osallistujien unen laatua ja vähentää univaikeuksia.
Eväitä hyvään uneen -toimintamalli
Eväitä hyvään uneen -toimintamallin tavoitteena on ehkäistä ikääntyneitä eniten kuormittavia sairauksia ja muistisairauksia kehittämällä konkreettinen ja helposti jalkautettava ryhmätoiminnan malli. Malli perustuu tutkimusnäyttöön ja on toteutettavissa järjestölähtöisesti, osittain myös vapaaehtoistoimijoiden voimin.
Unen ja levon teemat nostetaan keskeiseen rooliin, sillä unihäiriöt ovat paitsi itsenäinen terveydellinen haaste, myös yhteydessä moniin muihin sairauksiin. Eväitä hyvään uneen -ryhmissä tuetaan ikääntyneitä osallistujia vahvistamaan unihyvinvointiaan konkreettisten harjoitusten, vertaistuen sekä unenhuoltoon liittyvän tiedon avulla.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt materiaali toimii vapaaehtoisten ja muiden ammattilaisten ohjaamien uniryhmien tukena. Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, keskustelujen, tehtävien ja kotitehtävien kautta.
Materiaali tulee löytymään digitaalisesta URHO-salkusta, joka löytyy Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kotisivujen alta. URHO- salkun kehittäminen on vielä kesken ja se julkaistaan keväällä 2026.
Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy. Vuoden 2023 lopulla 65 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien osuus väestöstä oli 27 prosenttia. Luku on suurempi kuin saman ikäryhmän osuus koko maan väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tämän ikäryhmän osuus maakunnassa on kasvamassa, ja vuoden 2033 lopulla osuuden ennustetaan olevan 29,9 prosenttia (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).
Ikä on muistisairauksien suuri riskitekijä. Muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnallisesti verrattuna kohtuullisen korkeaa (Roitto ym. 2024) ja vuonna 2024 arvioitiin, että Etelä-Pohjanmaalla diagnosoidaan vuosittain noin 1 000 uutta muistisairautta (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).
Muistisairauksien yleistyminen kasvattaa hoidon ja hoivan tarvetta. Sairaudet eivät kosketa ainoastaan sairastuneita, vaan myös heidän läheisiään. Nykyään muistisairaudet ovat merkittävin syy omaishoidon tarpeelle. Iäkkäiden, omaishoitajien sekä muistisairaiden henkilöiden hyvinvointia voidaan tukea vahvistamalla heidän suojaavia tekijöitään. Tämä edistää heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, parantaa elämänlaatua ja tukee arjessa selviytymistä (Terveyskirjasto).
Hyvälaatuinen yöuni on aivoterveyden kannalta elintärkeää. Unen määrä ja laatu vaikuttavat olennaisesti tiedonkäsittelyyn, oppimiseen, luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Muistin toiminta ja uuden omaksuminen edellyttävät riittävää lepoa. Kun aivot saavat tarpeeksi unta, niiden hyvinvointi pysyy yllä. Kunnollinen ja riittävä uni tukee kokonaisvaltaista terveyttä – se ehkäisee muistihäiriöitä ja alentaa riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, masennukseen sekä ylipainoon (Lepo ja uni - Muistiliitto).
Aivoterveyttä edistäviin elintapoihin kannustaminen ja ohjaaminen on vaikuttava ja kannattava keino ylläpitää ikääntyvän väestön muistitoimintoja ja ehkäistä muistihäiriöitä (The Lancet ).
Kohderyhmänä +65-vuotiaat uniteemasta kiinnostuneet ikääntyneet, hiljattain muistidiagnoosin saaneet ja omaishoitajat.
Kohderyhmä koostuu henkilöistä, joilla voi olla univaikeuksien lisäksi kognitiivisia haasteita, sekä heidän läheisistään, joilla on tärkeä rooli arjen tukemisessa.
Asiakasymmärrystä on kertynyt infotilaisuuksista eri paikkakunnilla, joissa on ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan. Tilaisuudet ovat olleet toiminnallisia ja tekemisen kautta on tutustuttu uniteemaan, mikä on tehnyt aiheesta konkreettista ja helpommin lähestyttävää.
Kohderyhmiä on tavoitettu oman muistiyhdistyksen muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, maakunnan eläkeliittojen ja muiden ikääntyneiden ryhmistä. Kohderyhmälle on kerrottu ryhmätoiminnan tavoitteista, teemoista sekä aikataulusta.
Kohderyhmää on saatu mukaan yhteistyössä asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien sekä kaupungin liikuntatoimenhenkilöiden kautta. Ammattilaiset ovat motivoineet asiakkaita osallistumaan paikkakunnalla alkavaan ryhmään. Yhteistyö on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeista.
Eväitä hyvään -ryhmätoimintamallin kehittämiseen on osallistunut vapaaehtoisia eli urholaisia, jotka ovat toimineet tärkeinä ikäasiantuntijoina. Urholaiset ovat olleet ryhmätoimintaan osallistuneita eläkeläisiä eri puolilta maakuntaa. Ohjausryhmän tapaamisissa he ovat yhteiskehittäneet ryhmätoiminnan sisältöjä, vapaaehtoisohjaajien materiaaleja ja kommentoineet arviointimenetelmiä.
Ryhmäintervention teemallisia sisältöjä on muokattu pilottiryhmiltä saadun palautteen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että vertaiskeskustelun lisäksi on hyödynnetty myös toiminnallisia käsittelytapoja, jotta kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi.
Kohderyhmänä ovat olleet myös yhdistysten vapaaehtoistoimijat ja ryhmien ohjaajat. Heidät on tavoitettu eri yhdistyksien ryhmistä ja toiminnoista. Ryhmille on järjestetty luentotilaisuuksia uniteemasta ja tilaisuuksissa on kerrottu Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintamallin tavoitteista ja tuloksista ja toimintamallia on markkinoitu heidän omiin toimintoihinsa. Ryhmäintervention sisältöjä on muokattu myös vapaaehtoisohjaajilta saadun palautteen perusteella.
Osallistujien rekrytointi ja Eväitä hyvään uneen -ryhmien perustaminen
Unesta ja nukkumisesta huolehtiminen kiinnostaa laajasti, mikä mahdollistaa osallistujien tavoittamisen ikääntyneiden, omaishoitajien ja eri yhdistysten ryhmistä.
Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan osallistujia voidaan tavoittaa myös eri paikkakunnilla järjestettävien infotilaisuuksien kautta. Lisäksi osallistujia voidaan rekrytoida esimerkiksi asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien sekä kaupunkien liikuntatoimen henkilöstön kautta.
Osallistujia saadaan mukaan 5–8 henkilöä ryhmää kohden. Toimintaan mukaan lähteville kerrotaan ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.
Ryhmätoiminta:
Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä materiaalia ja ryhmien sisällössä käsitellään pääteemoja:
1. Unen merkitys ja rakenne
2. Mitä tapahtuu aivoissa unen aikana
3. Unen huolto päivällä
4. Unen huolto illalla ja yöllä
5. Itsemyötätunto ja ajatuksia tulevaisuuteen
Uniteemaa käsitellään myönteisesti ja kannustavasti. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa. Materiaalit ja harjoitukset lisäävät osallistujien tietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja unettomuuden ja nukkumisvaikeuksien hallintaan. Ryhmätoiminnassa korostuu myös vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus, jotka vahvistavat osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Toimintamallin juurruttaminen:
Ryhmätoiminta-interventiota pyritään juurruttamaan olemassa oleville toimijoille: yhdistyksille, kerhoille ja vapaaehtoistoimijoille. Toimintamallia voivat hyödyntää myös muut terveyttä ja hyvinvointia järjestävät tahot, esimerkiksi työterveyshuolto, kunnalliset palvelut, hyvinvointialueet ja digitaaliset ympäristöt.
Materiaali
Konkreettisen, kehitetyn Eväitä hyvään uneen -materiaalin avulla uniaiheita on helppo käsitellä keskustellen ja tekemällä tehtäviä aihe kerrallaan yhdessä. Aiheiden käsittelyyn jokainen toimija voi itse suunnitella aikataulun.
Kaikki Eväitä hyvään uneen -materiaali on saatavilla digitaalisena URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen verkkosivuilta. Vapaaehtoisilla ryhmien ohjaajilla on lisäksi mahdollisuus saada tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.
Digitaalisen URHO-salkun kehittäminen on vielä kesken, ja se julkaistaan keväällä 2026.
Ikääntyneet ovat olleet erittäin kiinnostuneita omasta uniterveydestään.
• Eväitä hyvään uneen -ryhmätoimintaan on osallistunut 59 henkilöä kahdeksalta eri paikkakunnalta.
• Ryhmiä on ollut yhteensä 9 kappaletta.
• Osallistujista 88% on ollut naisia ja 12% miehiä.
• Osallistujien keski-ikä on ollut 63–79 vuotta. Yli 80-vuotiaita henkilöitä on ollut mukana 15 % osallistujista.
Yhteenveto Eväitä hyvään uneen -ryhmätoiminnan vaikutuksista (n=54)
• Univaikeudet ovat vähentyneet: Alkutilanteessa 62 % osallistujista koki kohtalaisia tai vakavia univaikeuksia, lopputilanteessa 45 % koki näin.
• Päivittäisen toiminnan häiriöt ovat vähentyneet: Alussa nukkumisongelma häiritsi päivittäistä toimintaa 17 %:lla osallistujista, lopussa 12 %:lla osallistujista .
• Ahdistuneisuus nukkumisongelman vuoksi on laskenut: Alussa 41 % osallistujista koki jonkin verran ahdistusta univaikeuksista, lopussa enää 28 %.
• Tyytyväisyys uneen on parantunut: Tyytyväisiä omaan nukkumiseensa oli alussa 28 % osallistujista, lopussa 55 %.
• Uusia keinoja unen parantamiseen on löytynyt: 33 % osallistujista koki löytäneensä paljon tai erittäin paljon uusia keinoja unenlaadun parantamiseen.
• Elämänlaadun kokemus on parantunut hiukan: Hyväksi tai erittäin hyväksi elämänlaatunsa koki alussa 33 % osallistujista ja lopussa 38 %.
Osallistujat ovat oivaltaneet unen merkityksen, oppineet uusia keinoja unen parantamiseen ja tulokset viittaavat selkeään myönteiseen kehitykseen univaikeuksien vähenemisessä ja unenlaadun paranemisessa. Tyytyväisyys nukkumiseen on lisääntynyt.
Tulokset URHO-hankkeessa tehdyn palautekyselyn tuloksista (n=56)
Kyselyssä arvioitiin uniryhmätoiminnan toimivuutta, osallisuuden kokemusta ja osallistumisen merkityksellisyyttä.
• 88 % osallistujista koki kuuluvansa ryhmään (samaa + täysin samaa mieltä).
• 87 % osallistujista kertoi saaneensa uusia tuttuja ryhmässä (samaa + täysin samaa mieltä).
• 93 % koki voineensa jakaa ryhmässä ajatuksiaan ja kokemuksiaan (samaa + täysin samaa mieltä).
• 87 % koki hyvinvointinsa vahvistuneen (samaa + täysin samaa mieltä).
• 95% osallistujista koki saaneensa uutta tietoa unesta (samaa + täysin samaa mieltä).
Avoimissa vastauksissa nousi esille:
• Tieto unesta, unettomuudesta, unisykleistä ja ratkaisuista uniongelmiin koettiin tärkeäksi. Tiedon kautta osallistujille syntyi konkreettisia uusia oivalluksia ja rauhoittumista uniongelmissa.
• Yhdessäolo ja ryhmän hyvä henki nousivat keskeiseksi kokemukseksi. Yhdessä tekeminen, rento ja turvallinen ilmapiiri, iloisuus ja huumori koettiin tärkeiksi.
• Vertaistuki, muiden kokemusten kuuleminen ja tunne siitä, ettei ole yksin, korostuivat. Vapaa ja tasavertainen keskustelu, omien ajatusten ja kokemusten jakaminen sekä yhteinen pohdinta koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi.
• Osallistujat toivoivat ryhmän jatkumista tai uusien samankaltaisten ryhmien järjestämistä.
Vertaistuki, yhteisöllisyys, hyvä ryhmähenki, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen olivat vahvasti esillä avoimissa vastauksissa. Toiminta on ollut osallistujille hyödyllistä ja merkityksellistä, vahvistaen ryhmään kuulumisen tunnetta, hyvinvointia ja osallisuutta. Osallistujat ovat saaneet uusia ihmissuhteita, mikä on vähentänyt yksinäisyyttä. Osallistuneet ovat kokeneet osallisuuden kokemuksen lisääntyneen toiminnan avulla.
Osallistujien mielipiteitä toiminnasta:
• "Tietoa unesta ja ettei tarvi aina huolestua, jos nukkuu vähemmän"
• "Olen löytänyt vastauksia uniongelmiini ja saanut uutta tietoa esim. unisykleistä"
• "Yhdessä olo, ajatuksien jakaminen"
• "Kokemus siitä, että samoja ongelmia on toisillakin"
• "Kiitollinen ryhmän tuesta uniongelmiin"
• "Toisista oppiminen"
• "Jokaiselle on ollut aikaa, jokainen on kuultu"
• "Keskustelut, kaikki osallistuu"
• "Kiitos hyvästä kurssista, ilo oli aina lähteä"
• "Tosi kivaa kun tällaisia juttuja järjestetään"
• "Lisää tämän tapaista jatkossa"
• "Toivon jatkoa tällaisille ryhmille"
• "Olis kiva jos saatais lisää tämän tyyppisiä ryhmiä"
Kansikuva
