Huoli ihmisten hyvinvoinnista ja jatkuva eriarvoistuminen yhteiskunnassa velvoittaa kunnat yksilöiden negatiivisten kierteiden ja kehityskulkujen ennakoimiseen, katkaisemiseen ja kääntämiseen. Etsivällä kulttuurityöllä pyritään edistämään kuntalaisten osallisuutta taiteisiin ja kulttuuriin. Etsivän kulttuurityön tavoitteena on parantaa elämän laatua, vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukea hyvinvointia ja siten ehkäistä syrjäytymistä. (ks. Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Etsivä kulttuurityö on ennakoivaa, korjaavaa ja varhaista puuttumista. Se on kulttuurihyvinvoinnista
vastaavan viranomaisen tai viranomaisyhteistyön toteuttamia aktiivisia toimenpiteitä, joilla
huono-osaisuuden skenaariota torjutaan. Kohtaamisen tavoite liittyy kulttuuriseen hyvinvointi-,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöhön (Arts Equal Policy Brief 2/2019). Toiminnalla ohjataan kulttuuripalveluihin osallistumiseen, harrastuksiin ja järjestetään kohdennettua taideharrastustoimintaa (ks. OKM Harrastamisen strategia 2019).
Tavoitteellinen ja kestävällä pohjalla oleva työ edistää hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä lisää mahdollisuutta osallistua. Lasten ja nuorten kohdalla varhaisen puuttumisen kautta toteutuu mm. harrastustakuu (OKM / Suomen malli harrastustoiminnasta). Myöhemmässä elämänvaiheessa edesautetaan tulevaisuususkoa ja puretaan yksinäisyyttä. (ks. myös Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Etsivä kulttuurityö on yksi tapa toteuttaa lapsistrategian mukaista perhemyönteisyyttä, koska sen piirissä voidaan toteuttaa vanhempien ja lasten välistä yhteistoimintaa. (ks. OKM 2019. Lapsistrategia 2040)
Etsivällä kulttuurityöllä kunta toteuttaa kuntien kulttuuritoimilain mukaista tehtävää edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. (ks. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 2019) Näin edistetään kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Keskeinen osa sen toteuttamista on sektorirajat ylittävä yhteistyö. Tärkeää on kunnan eri palvelujen aktiivinen yhteen sovittaminen siten, että ennaltaehkäistään ongelmia ja tuetaan hyvinvointia. (ArtsEqual Policy Brief 2/2019)
Etsivä kulttuurityö on kehittyvä käsite ja toimintamalli, jonka avulla edistetään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta esimerkiksi räätälöimällä palveluita ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet sekä viemällä palveluita sinne, missä mahdolliset palvelun käyttäjät ovat.
Etsivä kulttuurityön toteuttaminen on osa suunnitelmallista hyvinvointitoimintaa, johon liittyy kulttuurihyvinvointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma tarkentaa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman taiteen ja kulttuurin paikallisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Toimenpiteillä parannetaan kuntalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaista saavutettavuutta.
Etsivä kulttuurityö koskee tältä osin kaikkia ikäryhmiä, ottaen huomioon oikeusien toteutumisen sekä lasten ja nuorten, työikäisten että ikäihmisten kohdalla. (ks. Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Kestävän kehityksen näkökulmasta kansalaisten hyvinvointi osa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa vahvistetaan kaikkien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Painopiste on terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisyssä. Siirtymä on sairauden hoidosta hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen. (ks. esim. Kansanterveyden neuvottelukunta, Valtioneuvoston julkaisuja 2021:27) Etsivän työn näkökulmasta katsoen, tämä työ on vaikuttavinta, kun toimenpiteinä on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä heikoimmassa asemassa olevien tilanteen paraneminen.
Taide- ja kulttuuritoimintaa tehdään entistä tiiviimmin yhteistyössä yli sektorirajojen. Taiteen alan etujärjestöt, taiteen ja kulttuurin instituutiot ja vapaan kentän toimijat ovat lisänneet suuntautumistaan yhteisöllisiin, sosiaalisiin ja kohdennettuihin toimintamalleihin. Kulttuurihyvinvoinnin alan kehitys on vielä nuorta ja edellyttää palvelutarjonnan koordinaatiota ja pysyvien rakenteiden kehittymistä. Kehittyminen tarkoittaa toimintamallien näkyvyyttä arvioituina sekä rahoitusrakenteen kehittymistä hyte- ja sotesektorilla kulttuurirahoituksen lisäksi.
Tavoitteena on ylittää alueellisia, sosioekonomisia, kulttuurisia, taloudellisia sekä oppimiseen tai sukupuoleen sekä toimintarakenteisiin liittyviä esteitä. Ennakoivan ja etsivän toiminnan näkökulmasta onnistunut kohdentaminen torjuu ylisukupolvista syrjäytymistä ja reagoi syrjäytymistä ennakoiviin signaaleihin. Tavoitteena on kääntää yksilöiden ja toimintakulttuurien erot rikkaudeksi ja voimavaraksi. (Houni, Turpeinen & Vuolasto 2020)
Kohderyhmä
Etsivä kulttuurityö on kokonaistavoitteiden kannalta tehokkaimmillaan ennen kuin vakavia ongelmia ilmenee. Kohderyhmät ovat elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Ongelmista korostuvat syrjäytyminen ja syrjäytymisvaara, työkyvyttömyyden uhka, yksinäisyys ja sosiaalisen pääoman puute, toimijuuden vaarantuminen. Toiminnan näkökulmasta kohderyhmiä ovat muun muassa kouluikäiset lapset ja nuoret, lapsiperheet, työttömät ja ikääntyvät tai ikäihmiset sekä haja-asutusalueiden asukkaat. Etsivä työ kohdentuu sinne, missä kulttuuriset oikeudet näyttävät toteutuvan huonosti tai ei ollenkaan.
Asiakasymmärrys
Kulttuuristen oikeuksien toteutumattomuuden kautta katsoen palvelujen ulkopuolella olemisen syyt ovat alueellisia, sosio-ekonomisia, kulttuurisia, kielellisiä sekä terveyteen ja liikkumiskykyyn liittyviä. Heidän löytymisen kannalta olennaisia ovat kohdennetut kulttuuri- ja taidepalvelut. Suuressa osassa ratkaisut kohdentuvat toimijuuden ja sosiaalisten kontaktien lisäämiseen, jolloin aktiivisella kansalaisella on kulttuurista- ja sosiaalista pääomaa (Hyyppä 2021).
Tapaus: Myrskyryhmän Osallistava tanssielokuvatyöskentely. Kohdennettu toiminta lähtee ajatuksesta kohdata taidetoiminnalla sellaiset ikäihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta itse mennä kokemaan taidetta. Kyseessä ovat laitos- ja kotihoidossa olevat vanhukset. Myrskyryhmän tanssielokuvan valmistusprosessissa ikäihmisen halutessa toimia itse, ryhdytään ideoimaan aihetta uudelle tanssielokuvalle. Tavoitteena on, että elokuva tuo esille ikäihmisen omia näkökulmia elämästä, arjesta ja unelmista. Elokuvissa koreografia ja liike toimivat kerronnan kielinä. Käsikirjoituksen pohjalta tuotetaan lyhyt tanssielokuva. Käsikirjoituksen idea tulee suoraan ikäihmiseltä tai sitä kehitetään yhdessä Myrskyryhmän koreografin, Elli Isokosken kanssa. (Hakala 2019; Isokoski 2019)
Tapaus: Hanna Kamensky ja vuonna 2013 käynnistynyt Floora-hanke on esimerkki sektorirajat ylittävästä etsivästä kulttuurityöstä. Sen avulla hankkeessa on pyritty saamaan syrjäytymisvaarassa olevia tai muista syistä taiteen perusopetuksen ulkopuolelle jääneitä oppilaita soitonopintojen piiriin. Oppilaisen valinnoista vastasivat sosiaalitoimen ammattilaiset. Yhteistyötä Floorassa ovat tehneet musiikkiopistot, koulut ja koulun oppilashuollot, sosiaalitoimet, kolmannen sektorin edustajat ja maahanmuuttajatoimet. Yhteistyön tuloksena noin 170 lasta ja nuorta on päässyt soitonopintojen piiriin, ja osa heistä on myöhemmin sijoittunut oppilaiksi oppilaitoksiin normaalien sisäänottokäytäntöjen kautta. Hanke on tuottanut erilaisia mahdollisia yhteistyömalleja lähtökohtanaan taiteen perusopetuksen yhdenvertainen saavutettavuus. (Arts Equal Policy Brief 2/2019)
