Suomessa vuonna 2016 voimaan tulleen YK:n vammaissopimuksen tarkoitus on taata vammaisille henkilöille täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yksi sopimuksen keskeisistä yleisperiaatteista on esteettömyys ja saavutettavuus. Vammaisille henkilöille on varmistettava yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään sekä muihin järjestelyihin ja palveluihin. Esteettömyyden ja saavutettavuuden esteet on tunnistettava ja poistettava sekä kaupunki- että maaseutualueilla.
Saavutettavuus on esteettömyyttä digitaalisessa ympäristössä. EU:n saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat, että digitaaliset palvelut ovat saavutettavia. Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 2019 ja se velvoittaa viranomaisten lisäksi julkisoikeudelliset laitokset sekä osan järjestöistä ja yksityisestä sektorista tekemään verkkosivustaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia.
Finlex: Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 27/2016
EUR-Lex: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta
Valtiovarainministeriö : Saavutettavuus
Aluehallintovirasto: Digipalvelulain vaatimukset
Esteetön ja saavutettava tilaisuus on osallistava tilaisuus. Siinä lähtökohdiltaan hyvinkin heterogeeninen osallistujajoukko pystyy yhdenvertaisesti ilmoittautumaan tilaisuuteen ja seuraamaan sen kulkua ja ennen kaikkea olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa käyttäen puheenvuoroja, antaen kommentteja ja osallistuen ryhmätöihin. Osallistujilla on erilaisista toimintakyvyn rajoitteistaan huolimatta yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa viestinällinen ja yhteisöllinen yhdenvertaisuus. Lisäksi mahdollisuudet tasapuoliseen osallistumiseen ja osallisuuteen luovat mahdollisuuden moniääniseen ja demokraattiseen kehittämistyöhön ja päätöksentekoon. Tilaisuuksien esteettömyydellä ja saavutettavuudella on siis merkitystä siihen, miten tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä erilaiset ihmiset ovat.
Esteetön ja saavutettava tilaisuus voi osallistujien lisäksi olla onnistunut myös sen järjestäjän näkökulmasta. Kun järjestäjä pyrkii ottamaan huomioon osallistujien erilaiset tarpeet, se on osallistujalle positiivinen kokemus ja tämä pyrkii antamaan oman panoksensa tilaisuuden onnistumiseksi. Se, miten hyvin osallistuja asiantuntemuksineen on mukana tilaisuuden sisällön tuottamisessa ja kehittämisessä, vaikuttaa tilaisuudelle mahdollisesti asetettujen tavoitteiden täyttymiseen. Kaikkien osapuolten kokemus onnistuneesta tilaisuudesta voi myös parantaa tulevien tilaisuuksien laatua.
Samalla kun tilaisuuden osallistujat saavat uusia kokemuksia vaikkapa saavutettavasta viestinnästä, tilaisuuden järjestäjän organisaatioon kertyy ammattitaitoa siitä, miten kohdata ihmiset, joilla on esimerkiksi viestintään liittyviä toimintakyvyn rajoitteita. Erilaisten viestintätapojen ja muiden erityisjärjestelyjen arkipäiväistäminen lähentää ihmisiä ja luo edellytyksiä aktiiviseen osallistumiseen. Tilaisuudet, joissa kaikilla osallistujilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen lisäävät monimuotoisuuden ymmärtämistä ja erilaisuuden hyväksymistä.
Esteettömän ja saavuttavan tilaisuuden suunnittelussa huomioidaan alusta alkaen kohderyhmän, eli tilaisuuteen osallistujien mahdolliset erityistarpeet. Toimintamallin käyttäjä eli tilaisuuden järjestäjä voi ottaa kohderyhmän edustajia mukaan tilaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen. Kohderyhmältä voidaan pyytää vinkkejä ja ohjeita erilaisiin kohtaamistilanteisiin ja viestinnällisiin yksityiskohtiin.
Erilaisten, muun muassa vammaisten esteettömän ja saavutettavan tilaisuuden järjestämisestä koskevien koulutusten ja info-tilaisuuksien lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty aiemmin järjestetyissä tilaisuuksissa. Järjestäjän omat havainnot esimerkiksi toiminnallisten menetelmien käytön soveltumisesta osallistujille sekä osallistujilta kerätty palaute auttavat kehittämään tilaisuuksia entistäkin esteettömimmiksi ja saavutettavimmiksi.