Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen suun terveydenhuollon palveluissa, Sujuvat palvelut -valmennus, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 06.04.2023
Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen suun terveydenhuollon palveluissa, Sujuvat palvelut -valmennus, Kymenlaakson HVA (RRP,  P4, I1)
Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen suun terveydenhuollon palveluissa, Sujuvat palvelut -valmennus, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallissa esidiabetesta sairastava potilas ohjautuu yleisterveydenhuollon puolelta suun terveydenhuollon etävastaanotolle, jossa hän saa hammashoitajalta tietoa suun terveyden ja diabeteksen yhteydestä, omahoidon ohjauksen ja tarvittaessa hänelle varataan aika hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon. 

Tarkoituksena on ehkäistä diabeteksen puhkeamista puuttumalla mahdollisiin suun tulehduksiin varhaisessa vaiheessa. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri lisää myös potilaan riskiä suun terveyshaasteille, joten varhainen puuttuminen sekä omahoidon merkityksen korostaminen potilaalle vähentää pitkäaikaisen ja vaativan hoidon tarvetta.  

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nykytilanne Kymenlaakson hyvinvointialueella

Tällä hetkellä esidiabetesta sairastavat voivat ohjautua hyvinvointialueen palveluihin useita eri reittejä pitkin. Kohonnut verensokeri löydetään monesti sattumalöydöksenä joko hyvinvointialueen omissa palveluissa muiden tutkimusten ohessa tai potilaan työterveydessä, josta hänet ohjataan hyvinvointialueen palveluihin. Jos asukas on itse huolestunut diabetesriskistään hän voi ottaa yhteyttä hyvinvointialueen palveluihin joko soittamalla ajanvaraus- ja neuvontanumeroon, palveluun, jonka hyvinvointialueelle tuottaa Kaiku24. Hyvinvointialueen nettisivuilla pääsee tekemään myös diabetesriskitestin, joka on validoitu testi diabeteksen eri vaiheiden seulontaan. Omaolo-palvelussa toimiva digitaalinen hoitopolku mahdollistaa yhteydenoton ammattihenkilöön ja asukas voi suorittaa palvelussa digitaalisia omahoito-ohjelmia, jotka tukevat elämäntapamuutosta.

Tällä hetkellä Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuolto ei osallistu esidiabetesta sairastavien potilaiden hoitoon lainkaan, eikä heitä ohjata suun terveydenhuollon palveluihin esidiabeteksen hoitopolulla. Hyvinvointivalmentajat, jotka toteuttavat esidiabetesta sairastavien ennaltaehkäisevää hoitoa, kartoittavat kyllä potilaiden suun hoidon tilannetta, mutta tieto potilaan esidiabeteksesta tai riskistä sairastua diabetekseen harvoin päätyy suun terveydenhuollon ammattilaisten tietoon.

Esidiabetesta sairastavien hoitopolun kehittäminen toteuttaa myös Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisia tavoitteita. Hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin kuuluvat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Se tarkoittaa näyttöön perustuvan tiedon avulla kehitettyjä hoitopolkuja ja sujuvia ja yhteen toimivia palveluita, jotka perustuvat tarpeeseen. Palveluiden tulisi olla saatavilla asiakkaille sijainnista riippumatta ja digitaalisia palveluita pyritään hyödyntämään siellä kun se on mahdollista. Toinen hyvinvointialueen strateginen kärki liittyy taloudelliseen tasapainoon uudistumisen kautta, joten 2.tyypin diabeteksen puhkeamisen ehkäiseminen on strategisesti perusteltua, sillä diabeteksen ja sen liitännäissairauksien hoitaminen on kallista. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Suomessa arvioidaan olevan noin puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa henkilöä, joista suurin osa sairastaa 2 tyypin diabetesta. Vuosittain noin 20 000 suomalaista henkilöä saa uuden diabetesdiagnoosin. Maailmalla diabetesta sairastavia arvioidaan olevan jopa 463 miljoonaa. Kymenlaaksossa diabeteksen eri muodot ja vaiheet olivat käyntisyynä 5,1% avosairaanhoidon lääkärivastaanotoilla ja luku on yksi maamme korkeimmista ja alueellamme sairastetaan diabetesta maan keskiarvoa enemmän. Kymenlaakson alueella on arviolta noin 30 000 diabetesriskissä olevaa henkilöä, eli noin 18% väestöstä ja joka vuosi noin 2300 asukasta sairastuu 2.tyypin diabetekseen.

2 tyypin diabetes ei puhkea yllättäen, vaan sitä edeltää jopa vuosia kestävä insuliiniresistenssi. Esidiabeteksesta voidaan puhua silloin, kun henkilöllä on heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tolerance, IGT), tai suurentunut glukoosin paastoarvo (impaired fasting glucose, IFG). Esidiabetesta ja diabetesriskiä seulotaan Suomessa terveydenhuollon palveluissa käyttämällä validoituja riskitestejä, joissa mittaamalla potilaan ikää, BMI-lukua, vyötärönympärystä ja elämäntapaan liittyviä muuttujia voidaan arvioida hänen riskiään sairastua 2 tyypin diabetekseen.

Diabeteksen ja hampaiden kiinnityskudossairauden eli parodontiitin välinen yhteys on tutkimusten mukaan kaksisuuntainen: veren suuri glukoosipitoisuus suurentaa henkilön riskiä sairastua parodontiittiin ja huono diabeteksen hoitotasapaino kasvattaa riskiä entisestään. Hoitamaton parodontiitti voi vaikuttaa heikentävästi diabetesta sairastavan veren glukoositasapainoon ja parodontiittipotilailla on korkeampi riski sairastua esidiabetekseen ja diabetekseen.

2 tyypin diabetes on merkittävä globaali terveysuhka, jonka kaksisuuntainen vaikutus hampaiden kiinnityskudossairauteen parodontiittiin on merkittävä. Hoitamalla potilaan kiinnityskudossairautta voidaan vaikuttaa positiivisesti veren glukoositasapainoon, joskin pitkäaikaisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Havaitsemalla esidiabetes voidaan kannustaa potilaita elämäntapamuutokseen, joka on tehokkain tapa ehkäistä 2 tyypin diabeteksen puhkeamista.

HOITOSUOSITUKSET:

Kansainvälinen diabetesliitto ja European Federation of Periodontology ovat julkaisseet yhteiset raportin ja ohjeistuksen koskien diabeteksen ja parodontiitin kaksisuuntaista yhteyttä. Sen mukaan jokaiselle diabeteksen eri asteita sairastavalle potilaalle tulisi tarjota tietoa suun terveyden kaksisuuntaisesta vaikutuksesta yleisterveyteen osana sairauden hoitoa ja siitä, että kiinnityskudossairauksien hoidolla voi olla positiivinen vaikutus veren glukoositasapainoon. Potilaalta tulisi aina diabetes- tai esidiabetesdiagnoosin yhteydessä varmistaa, onko hänellä diagnosoitu parodontiitti tai onko hänellä siihen viittaavia oireita ja onko suun sairauksia hoidettu asianmukaisesti ja potilaita tulee kannustaa hampaiden huolelliseen omahoitoon.

Suun terveydenhuollon palveluissa tulisi varmistua potilaan diabetesstatuksesta ja jokaiselle diabeteksen eri vaiheita sairastavalle tulisi suorittaa huolellinen parodontologinen tutkimus ja kiinnityskudossairaudet tulisi hoitaa viiveettä. Diabeteksen eri vaiheita sairastavien potilaiden suun terveyttä tulee seurata säännöllisesti ja panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon. Suomalaiset käypähoitosuositukset eivät ota kantaa esidiabetesta sairastavien potilaiden suun hoitoon. Diabetesta sairastavat potilaat tulisi käypä hoito -suositusten mukaan ohjata säännölliseen hammashoitoon. Parodontiitin hoitaminen on tärkeää, koska sillä voidaan parantaa diabeteksen hoitotasapainoa.

Kehittämistoiminnan kohderyhmänä ovat esidiabetesta sairastavat tai diabetesriskissä olevat kymenlaaksolaiset. Asiakkaan näkökulma kehittämistoiminnassa tulee huomioitua alusta asti, sillä kehittämistiimiimme kuuluu asiakasjäsen. Asiakasjäsenemme toimii alueemme diabetesyhdistyksen järjestösihteerinä ja vertaistukiryhmien vetäjänä. Hän osallistuu sote-ammattilaisten mukana kaikkiin tiimipalavereihin ja työpajoihin. 

Asiakasjäsenemme kautta tiimin on mahdollista myös järjestää asiakaskysely, jonka kohderyhmänä ovat diabetesta sairastavat kymenlaaksolaiset. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kehittämistyön ja pilotoinnin jälkeen Kymenlaakson suun terveydenhuolto päätti ottaa toimintamallin käyttöön. Käyttöönotto suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson suun terveydenhuollon sekä RRP-ohjelman projektikoordinaattoreiden kanssa. 

  • Toimintamalliin osallistuvat suun terveydenhuollon ammattilaisille järjestettiin perehdytys. 

  • Potilaat ohjautuvat etävastaanotolle hyvinvointivalmentajien vastaanotolta, joten heille tehtiin tähän perehdytys. 

  • Toimintamalliin osallistuvat etävastaanoton hammashoitajat perehdytettiin mallin tarkoitukseen sekä potilaille annettavaan ohjaukseen.  
  • Hyvinvointialueen suun terveydenhuollon henkilöstölle oli tiedotettu toimintamallista jo kehittämisen sekä pilotoinnin aikana. Myös käyttöönotosta tehtiin koko henkilöstölle tiedotus sekä kertaus toimintamallin tarkoituksesta. Henkilöstön tiedottaminen on oleellista, jotta etävastaanotolta suun terveydenhoitoon ohjatun potilaan tilanne osataan ottaa hoidossa huomioon.  

  • Ajanvarauksen henkilöstölle laadittiin tiedote toimintamallista ja ohjeet potilaiden aikojen siirrosta.  

  • Koko hyvinvointialueen henkilöstölle laadittiin intratiedote, jossa käytiin läpi hoitopolun tavoitteet sekä toimintaidea. 

Yhteistyön kannalta on tärkeää lisätä tietoisuutta suun terveyden ja diabeteksen välisestä yhteydestä perusterveydenhuollon henkilöstölle. Tätä varten laaditaan lyhyt verkkokoulutus hyvinvointialueen käyttöön. 

Hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on jo etävastaanottotoimintaa ja siihen osallistuvat hammashoitajat. Toimintamallin aloitusvaiheessa potilaita on vähän, joten ajanvarauskirjojen resurssit riittävät hyvin ottamaan vastaan hyvinvointivalmentajilta ohjatut potilaat. Resurssit tulee arvioida uudelleen, mikäli toimintaa laajennetaan ja potilaita ohjautuu etävastaanotolle enemmän. 

Jalkauttamisessa tärkeää on esihenkilöstön tuki toimintamallille, jotta mallin toiminta sujuu myös hanketyön päätyttyä. Hanketyön päättyessä suun terveydenhuolto nimesi toimintamallia varten vastuuhenkilön. Toimintamallin käyttöönoton jälkeen tarvitaan seurantaa potilaiden määristä, hoitopolun sujumisesta suun terveydenhuollossa sekä mahdollisista muokkaustarpeista. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa esidiabetesta sairastava potilas ohjautuu yleisterveydenhuollon puolelta suun terveydenhuollon etävastaanotolle, jossa hän saa hammashoitajalta tietoa suun terveyden ja diabeteksen yhteydestä, omahoidon ohjauksen ja tarvittaessa hänelle varataan aika hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon. 

Tarkoituksena on ehkäistä diabeteksen puhkeamista puuttumalla mahdollisiin suun tulehduksiin varhaisessa vaiheessa. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri lisää myös potilaan riskiä suun terveyshaasteille, joten varhainen puuttuminen sekä omahoidon merkityksen korostaminen potilaalle vähentää pitkäaikaisen ja vaativan hoidon tarvetta.  

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin käyttöönotto on ollut vielä pienimuotoista. Potilaita ohjautuu etävastaanotolle kahden hyvinvointivalmentajan toimesta ja suun terveydenhuollossa heitä vastaanottaa kaksi hammashoitajaa ja kaksi hammaslääkäriä. Käyttöönotosta ei myös vielä ole kulunut tarpeeksi aikaa, jotta voitaisiin nostaa esille selkeitä muutoksia. Pilotin aikana saadut asiakaspalautteet sekä potilaiden hammashoitajalle suoraan antamat kommentit tuovat esiin potilaiden tyytyväisyyden hoitopolkuun ja sen tarjoamaan palveluun.  

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Esidiabeetikoiden hoitopolku suun terveydenhuollossa on helpostikin sovellettavissa eri kohderyhmille. Toimintamalli keskittyy tällä hetkellä ennaltaehkäisemään diabeteksen puhkeamista sekä vaikeammin hoidettavia suun tulehdustilanteita, mutta hoitopolkua voisi hyvinkin käyttää myös jo diabetes diagnoosin saaneiden hoitoon.   

Hoitopolku voisi soveltua myös muihin suun terveyden riskiryhmiin, kuten muille pitkäaikaissairaille ja syöpähoitoja läpikäyville potilaille. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)