Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Luotu 14.11.2024
Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Elintapaohjauksen kehittäminen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Elintapaohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistä lähdettiin toteuttamaan monitasoisesti kohdentaen toimia niin ammattilaisiin, esihenkilöihin kuin asiakkaisiinkin. 

Ratkaisutoimet:

  1. Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka koostui seitsemän eri teeman osakoulutuksesta. Lisäksi heille järjestettiin kirjaamiskoulutusta ja elintapaohjaukseen liittyvien toimenpidekoodien käytöstä.
  2. Perustettiin Hyte-aamukahvit, jossa tuodaan esille ajankohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville  Oma Hämeen, kuntien ja järjestöjen ammattilaisille.
  3. Luotiin elintapaohjauksen käsikirja Oma Hämeen intraan, joka  sisältää toimintaohjeet ja ajankohtaiset materiaalit eri teemoista. Teemat:
    1. Liikunta ja luonto
    2. Mielen hyvinvointi ja päihteet
    3. Ravitsemus
    4. Uni ja palautuminen
    5. Kulttuuri
    6. Sosiaaliset suhteet ja osallisuus
    7. Arki ja toimeentulo
    8. Arjen turvallisuus
  4. Perustettiin eri toimialat yhdistävä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto, jossa läpikäydään yhtenäisiä elintapaohjausprosesseja ja sovitaan jalkautustoimenpiteistä.
  5. Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapamuutoksen etäryhmä | Innokylä. Elintapamuutoksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu verkossa kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja asiakkaan on mahdollista osallistua anonyyminä. Ryhmiä järjestetään neljästi vuodessa.
  6. Luotiin ylipainon hoitopolku aikuisväestölle. Hoitopolku on portaittainen aina matalan kynnyksen itse- ja omahoidon välineistä lihavuuden leikkaus- ja lääkehoitoon asti. Jokaisella portaalla on kuvattu kyseisen tason palvelut sekä kriteerit eri palveluille. Lisäksi hoitopolku sisältää hoitajan elintapakartoituksen, ohjeet palveluiden ohjaamiseen eri tilanteissa sekä hoitajan toteuttama elintapaohjaus.
  7. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teemoja on nostettu esiin mm. Voi hyvin Oma Hämeen-instagram ja facebook-tileillä. Sosiaalisessa mediassa on nostettu esiin kansallisia teemoja, kuten mielenterveyspäivä, maailman diabetespäivä tai ravitsemusviikkoa. Viestintä sisälsi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden, kuten elintapamuutoksen etäryhmän ja liikuntaneuvonnan, markkinointia.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialueen perustaminen toi mukanaan tilanteen, jossa uusi organisaatio muodostui yksiköistä, joissa jokaisella on omat toiminta- ja työskentelytapansa. Tämä sama tilanne koski myös elintapaohjausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toteuttivat elintapaohjausta omien yksiköidensä käytänteiden ja mallien mukaisesti. Elintapaohjauksen yhtenäistämiselle nähtiin selkeä tarve hyvinvointialueen muotoutumisen myötä. Lisäksi jatkuva sote-palveluiden kysynnän kasvu lisäsi yhtenäistämisen lisäksi tarvetta löytää uusia kustannustehokkaita työskentelymalleja. 

Yhtenäinen elintapaohjaus on vastaa Kanta-Hämeen hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ja arvoihin, jotka ovat yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja rohkeus. Oma Hämeen strategisia painopisteitä ovat 

  1. järjestämme vaikuttavat palvelut,
  2. osaamme ennakoida
  3. autamme sopivalle polulle
  4. onnistumme toisiimme luottaen

Elintapaohjauksen yhtenäistäminen edistää sitä, että asiakkaat saavat vaikuttavia ja laadukkaita palveluita yhdenvertaisesti, asuinpaikastaan riippumatta. Luomalla elintapaohjauksen palvelupolkuja, jotka hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja, edistävät palveluiden yhdenvertaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Edistämällä ammattilaisten osaamista elintapaohjauksen toteuttamisesta mahdollistetaan se, että asiakkaat saavat ajantasaista, omaa terveyttä tukevaa ja edistävää neuvontaa sekä ohjausta. 

Lainsäädännölliset ja strategiset perusteet elintapaohjauksen edistämiselle

  • Terveydenhuoltolaki: Hyvinvointialueen on järjestettävä alueen asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa, joka tulee sisällyttää kaikkiin terveydenhuollon palveluihin.​

  • Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus elintapamuutosta tukevista tekijöistä elintapaohjauksen ja omahoidon tuessa: Julkisessa terveydenhuollossa tarjotaan potilaille vaikuttavia elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmiä.​

  • Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) – Käypä hoito suositus: Lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa, pääosa siitä toteutetaan perusterveydenhuollossa. Tämä edellyttää alueellisia moniammatillisia hoito-ohjelmia ja -ketjuja, henkilökunnan kouluttamista sekä painonhallintaryhmien järjestämistä. ​

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto) 

Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä. 

Yhteiskunnalliset muutostarpeet

  • Epäterveelliseen ravitsemukseen ja vähäiseen liikkumiseen liittyvät ongelmat heikentävät yksilön elämänlaatua ja työkykyä. ​

  • Heikot elintavat lisäävät riskiä ylipainoon ja lihavuuteen sekä riskiä sairastua vakaviin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, muistisairauksiin, masennukseen ja tiettyihin syöpämuotoihin.​

  • Heikoilla elintavoilla on suuri vaikutus kansantalouteen ja niistä johtuvat terveyshaasteet kuormittavat terveydenhuollon palveluja.​

Organisaation muutostarpeet

  • Niukan resurssitilanteen vuoksi tarvitaan kustannustehokkaita työskentelytapoja, jotka poistavat päällekkäistä työtä ja vähäisesti vaikuttavia palveluita

  • Tarvitaan tehokkaita ja vaikuttavia työskentelymalleja suuressa kysyntätarpeessa, sillä Kanta-Hämeen alueen aikuisten lihavuustilastot koko maan keskiarvoa korkeammat

  • Jotta asiakkailla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada asuinpaikaistaan riippumatta laadukasta elintapaohjausta, tarvitaan digitaalisia ratkaisuja ja toimivia palvelupolkuja

  • Vaikuttavuusdatan saaminen elintapaohjauksesta

Ammattilaisen muutostarpeet

  • Saada helposti löytyvää, käytännöllistä materiaalia elintapaohjaukseen asiakastyön tueksi

  • Saada omaa työskentelyä tukevat selkeät, vaiheittain etenevät palvelupolut, joissa ammattilaisten roolit, työnjako ja palveluiden kriteerit ovat kuvattuina prosessin eri vaiheissa

  • Ammatillisen osaamisen edistäminen elintapaohjauksen toteuttamiseksi

Asiakkaan muutostarpeet

  • Saada omaan tilanteeseen soveltuvaa ohjausta ja neuvontaa omiin elintapoihin ja niiden muuttamiseen

Toiminnan kohderyhmänä ovat kaikki asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutoksen toteuttamiseksi. Ymmärrystä siitä, minkälaista tukea asiakkaat tarvitsisivat, on kerrytetty osallistamalla asiakkaita kohtaavia ammattilaisia kehittämistyöhön. Lisäksi asiakkaat ovat saaneet mm. kertoa toiveitaan etäryhmien tapaamisten sisällöistä. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asiakkaiden hyvinvointi ja terveys paranevat. Tämä näkyisi mm. diabetesriskissä tai diabetekseen sairastuneiden tai ylipainoisten määrän vähenemisenä. Organisaation tavoitetilana on, että korjaavien palveluiden tarve ajan saatossa vähenee panostettaessa ennaltaehkäiseviin palveluihin. 

Tavoitteet eri tasoilla ja toimijoilla

  • Aluetaso: Kanta-Hämeen alueen asukkaiden hyvinvointi paranee

  • Organisaatiotaso: Sekä ammattilaisilla että asiakkailla on selkeä palvelupolku elintapoihin.​

  • Ammattilaistaso: ammattilaiset tunnistavat ja ottavat elintavat puheeksi, osaavat tarjota asiakkaille suosituksen mukaisesti eri menetelmiä

  • Asiakastaso: asiakkaat kokevat, että saavat asianmukaista ja yhdenvertaisesti tukea tilanteeseensa terveydenhuollosta. Menetelmät ja tukimuodot ovat näyttöön perustuvia ja laadukkaita, asiakkaat saavat niistä tukea.​

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Elintapaohjaukseen panostamisen todentaminen hyvinvoinnin paranemisena ja kansansairauksien vähenemisenä vaatii pitkän aikavälin työskentelyä ja toiminnan systemaattista seurantaa sekä arviointia. 

Tavoitekohtaiset mittarit

  •  Kanta-Hämeen alueen asukkaiden hyvinvointi paranee

    • Mittari 1: Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus

    • Mittari 2: Riittämättömästi nukkuvien osuus

    • Mittari 3: Niukasti kasviksia sekä hedelmiä ja marjoja syövien osuus 

    • Mittari 4: Ylipainon yleisyys (lapset ja nuoret) / Lihavien osuus (työikäiset)

  • Sekä ammattilaisilla että asiakkailla on selkeä palvelupolku elintapoihin. Ensilinjassa luodaan aikuisten lihavuuden hoitopolku.

    • Mittari 1: Aikuisten lihavuuden hoitopolkuun  koulutettujen ammattilaisten ja yksiköiden määrä

    • Mittari 2: Lihavuuden hoitopolun ja siihen liittyvien materiaalien kävijämäärät Oma Hämeen intrassa

  • Ammattilaistaso: ammattilaiset tunnistavat ja ottavat elintavat puheeksi, osaavat tarjota asiakkaille suosituksen mukaisesti eri menetelmiä

    • Mittarit 1: Elintapaohjauskoulutukseen osallistuneiden ammattilaisten määrä

    • Mittari 2: Elintapaohjaukseen liittyvien OAB-koodien käytön määrien kasvu

  • Asiakastaso: asiakkaat kokevat, että saavat asianmukaista ja yhdenvertaisesti tukea tilanteeseensa terveydenhuollosta. Menetelmät ja tukimuodot ovat näyttöön perustuvia ja laadukkaita, asiakkaat saavat niistä tukea.​

    • Mittari 1: Elintapamuutoksen etäryhmän kävijämäärät ja palautteet

    • Mittari 2: Elintapaohjaukseen liittyvät asiakaspalautteet

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Elintapaohjauksen kehittämisen vaatimat henkilöstöresurssit toimenpiteittäin 

  • Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus (osaamisen edistämisen asiantuntija, elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, ravitsemusterapeutti, ulkopuoliset puhujat)
  • Hyte-aamukahvit (perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntija, elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, ravitsemusterapeutti, ulkopuoliset puhujat)
  • Elintapaohjauksen käsikirjan luominen (elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, osallisuuskoordinaattori, sosiaalipalveluiden asiantuntija, lähisuhdeväkivallan asiantuntija)
  • Elintapaohjauksen kehittäjäverkosto (elintapaohjauksen koordinaattori, erityisasiantuntija, ravitsemusterapeutit, terveydenhuollon johtoa, perhe- ja sosiaalipalveluiden edustaja)
  • Elintapamuutoksen etäryhmä (elintapaohjauksen koordinaattori, ravitsemusterapeutti, avopalveluiden sairaanhoitajia, fysioterapeutteja, NEET-palveluiden terveydenhoitajia)
  • Ylipainon hoitopolku (elintapaohjauksen koordinaattori, ravitsemusterapeutti, endokrinologi, kehittäjälääkäri)
  • Viestintä (elintapaohjauksen koordinaattori, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, osallisuuskoordinaattori)

Elintapaohjauksen yhtenäistäminen vaatii niin toimintaa koordinoivien ja kehittävien kuin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten sekä heidän esihenkilöidensä aikaa. Koordinaattorin työaikaa ja resurssia vaatii mm. viestinnän toteuttaminen, tapaamisten organisointi, koulutusten aikatauluttaminen ja markkinointi sekä materiaalin luominen. Palvelupolkujen luominen, elintapamuutosryhmien vetäminen ja kehittäjäryhmään osallistuminen edellyttää asiantuntijoiden aikaa (hoitajat, lääkärit, esihenkilöt, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit). Jalkautustyö vaatii ammattilaisten aikaa koulutuksiin osallistumisen muodossa. Esihenkilöiden rooli on merkittävä: jotta työskentelytavat jäävät pysyviksi toimintatavoiksi, vaatii se myös esihenkilöltä ajallista panostusta ja asian säännöllistä esilläpitoa sekä vaikutusten seurantaa. 

Toimenpiteiden eri vaiheiden aikataulu

  • Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus 05-11/2024
  • Hyte-aamukahvit alk. 09/2024
  • Elintapaohjauksen käsikirja: työstämisen aloitus 10/2024, osajulkaisu 01/2025, lopullinen julkaisu 05/2025
  • Elintapaohjauksen kehittäjäryhmä alk. 05/2024
  • Elintapamuutoksen etäryhmä: alk. 03/2024, laajennus neljästi vuodessa tapahtuvaksi 01/2025
  • Ylipainon hoitopolku: työstämisen aloitus 04/2024, julkaisu 06/2025, jalkautus alk. 09/2025

Jalkauttamissuunnitelma

  • Jatkuvat elintapaohjauskoulutusten toteuttaminen ja tallenteiden jakaminen
  • Puheenvuorot eri sisäisissä työryhmissä ja verkostoissa
  • Säännölliset tapaamiset elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten kanssa
  • Ylipainon hoitopolkuun integroitujen mittareiden seuranta
  • Monialaisen viestintä (verkkosivut, some, intra, blogit, uutisjutut)
  • Yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa
  • Säännöllinen datan seuranta ja hyödyntäminen päätöksenteossa

Toimintamallin ydinsisältö

Elintapaohjauksen kehittämistä ja yhtenäistämistä lähdettiin toteuttamaan monitasoisesti kohdentaen toimia niin ammattilaisiin, esihenkilöihin kuin asiakkaisiinkin. 

Ratkaisutoimet:

  1. Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi toteutettiin elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, joka koostui seitsemän eri teeman osakoulutuksesta. Lisäksi heille järjestettiin kirjaamiskoulutusta ja elintapaohjaukseen liittyvien toimenpidekoodien käytöstä.
  2. Perustettiin Hyte-aamukahvit, jossa tuodaan esille ajankohtaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville  Oma Hämeen, kuntien ja järjestöjen ammattilaisille.
  3. Luotiin elintapaohjauksen käsikirja Oma Hämeen intraan, joka  sisältää toimintaohjeet ja ajankohtaiset materiaalit eri teemoista. Teemat:
    1. Liikunta ja luonto
    2. Mielen hyvinvointi ja päihteet
    3. Ravitsemus
    4. Uni ja palautuminen
    5. Kulttuuri
    6. Sosiaaliset suhteet ja osallisuus
    7. Arki ja toimeentulo
    8. Arjen turvallisuus
  4. Perustettiin eri toimialat yhdistävä elintapaohjauksen kehittäjäverkosto, jossa läpikäydään yhtenäisiä elintapaohjausprosesseja ja sovitaan jalkautustoimenpiteistä.
  5. Palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi laajennettiin etäryhmätoimintaa perustamalla elintapamuutoksen etäryhmä | Innokylä. Elintapamuutoksen etäryhmä on matalan kynnyksen palvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea elintapamuutokseen. Ryhmä kokoontuu verkossa kuusi kertaa kahden viikon välein terveydenhuollon ammattilaisten vetämänä. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja asiakkaan on mahdollista osallistua anonyyminä. Ryhmiä järjestetään neljästi vuodessa.
  6. Luotiin ylipainon hoitopolku aikuisväestölle. Hoitopolku on portaittainen aina matalan kynnyksen itse- ja omahoidon välineistä lihavuuden leikkaus- ja lääkehoitoon asti. Jokaisella portaalla on kuvattu kyseisen tason palvelut sekä kriteerit eri palveluille. Lisäksi hoitopolku sisältää hoitajan elintapakartoituksen, ohjeet palveluiden ohjaamiseen eri tilanteissa sekä hoitajan toteuttama elintapaohjaus.
  7. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä teemoja on nostettu esiin mm. Voi hyvin Oma Hämeen-instagram ja facebook-tileillä. Sosiaalisessa mediassa on nostettu esiin kansallisia teemoja, kuten mielenterveyspäivä, maailman diabetespäivä tai ravitsemusviikkoa. Viestintä sisälsi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden, kuten elintapamuutoksen etäryhmän ja liikuntaneuvonnan, markkinointia.
Elintapaohjauksen koulutuskokonaisuuden esite (547.64 KB)
Ylipainon hoitopolku
Elintapamuutoksen etäryhmämainos

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallien jalkautustyön myötä ammattilaiset ovat saaneet kokonaiskuvaa siitä, mitä elintapaohjauksen palveluita Oma Hämeessä on ja miten systemaattisesti, prosessinomaisesti ohjausta tulisi toteuttaa ja eri palveluita tarjota.   Esihenkilöt ovat sitoutuneet eri toimintamallien jalkauttamiseen ja viestinnän edistämiseen henkilöstölle. Huomionarvoista on, että jatkuvasti kehittyvässä ympäristössä jalkautustyötä täytyy jatkaa systemaattisesti useampi vuosi, jotta toimintamallit säilyvät ja muuttuvat pysyviksi osaksi toimintaa.  Asiakkaiden terveydentilan muutos on hidas prosessi, jonka vuoksi muutosta asukkaiden terveydentilassa ei pystytä vielä tällä aikavälillä todentamaan. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen vaatii monialaista asiantuntijuutta. Tarvitaan substanssiosaamista eri teemoista, eri yksiköiden ammattilaisia ja heidän esihenkilöitään, kuntien ja järjestöjen toimijoita sekä viestinnän ammattilaisia. Kun kehittämistyötä viedään eteenpäin eri tasoilla ja useiden eri toimenpiteiden kautta, tulee toimintaa koordinoivalla taholla olla riittävästi aikaa organisointi- ja koordinointityöhön sekä toimenpiteiden jalkauttamiseen. 

Sovellettavuus eri kohderyhmille:

  • elintapoihin ja/tai elintapasairauksiin sidottuja hoitopolkuja voi rakentaa eri ikäryhmille
  • elintapaohjauksen koulutuskokonaisuutta voi syventää eri teemoihin panostaen
  • elintapamuutoksen etäryhmää voi järjestää eri kohderyhmille tai eri teemoilla, kuten esimerkiksi painonhallinnan elintaparyhmä

Vältettävät sudenkuopat

  • Kaikkien toimien samanaikainen toteuttaminen. Kun organisaatiossa tapahtuu paljon samanaikaisia kehittämistoimia, joudutaan priorisoimaan. Elintapaohjauksen kehittäjäryhmän osalta tämä oli nähtävillä lisääntyneinä osallistujien poissaoloina, jonka vuoksi ryhmä laitettiin tauolle ja ryhmän muotoa suunnitellaan uudelleen.
  • Markkinointiin satsaamattomuus. Pelkästään elintapamuutoksen etäryhmän markkinoiminen ammattilaisille ja asiakkaille on vaatinut paljon koordinaattorin aikaa ja siltikin ryhmän osallistujamäärät ovat pienet (max 20 henkeä per ryhmä). 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kanta-hämeen hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)