Kuntouttavassa työtoiminnassa ei ole systemaattisesti tunnistettu ja tuettu pitkään työttömänä olleita elämäntapamuutoksissa. Yhteisesti sovittua toimintamallia terveydenhuollon, työllisyyspalveluiden ja sosiaalihuollon välillä ei ole ollut.
Tiivistelmä
- Kuntouttavassa työtoiminnassa tunnistetaan elämäntapamuutoksen tarpeessa olevat ja siihen motivoituneet.
- Kirjaus aktivointisuunnitelmaan/monialaiseen työllistymissuunnitelmaan
- Tarvittaessa ohjaus esim. avosairaanhoidon hoitajan vastaanotolle/työttömien terveystarkastukseen
- Tarvittaessa ohjataan hakemaan täydentävää toimeentulotukea
- Elämäntapamuutoksen tuen suunnittelu kuntouttavassa työtoiminnassa (esim. vastuuhenkilö, ruokailut, liikkumisen lisääminen)
- Vertaistukiryhmän muodostaminen
- Ryhmän yhteisistä tavoitteista ja aikatauluista sopiminen
- Asiakkaiden muun tukiverkoston tunnistaminen (läheiset, järjestöt jne)
- Vertaistukiryhmä tutustuu kuntosaliin (alkutestaukset, haastattelu, aluksi yksilöllinen ohjelma, ryhmänä liikkumisen suunnittelu)
- Tavoitteena valmentaa asiakkaat itsenäisiksi harjoittelijoiksi
- Voimavaralähtöinen toiminta ja minäpystyvyyden vahvistaminen keskiössä
- Omatoiminen ja ryhmän yhteinen elämäntapamuutosten toteuttaminen, nousujohteinen harjoittelu
- Tarvittaessa ohjaus toiselle ammattilaiselle/muuhun palveluun (esim. liikuntaneuvonta, lääkäri, ryhmätoiminta, digitaaliset palvelut)
- Tulosten arviointi (esim. omaseurannan, tutkimusten ja mittausten uusinta, asiakaskokemus)
- Jatkosuunnitelman tekeminen
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Pitkäaikaistyöttömillä on usein erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia haasteita, joihin on mahdollista vaikuttaa terveellisillä elämäntavoilla. Osalla elämäntapamuutosta estävät tai hidastavat vähäiset voimavarat, taloudellinen tilanne tai riittävän tuen puuttuminen.
Pitkäaikaistyöttömät ovat saattaneet pitkään olla asiakkaana kuntouttavassa työtoiminnassa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, muissa terveyspalveluissa ja/tai sosiaalihuollon palveluissa, mutta heidän elämäntapamuutoksen tunnistamisessa ja moniammatillisessa tukemisessa olisi parannettavaa. Lisäksi työtoiminnassa ei ole riittävästi hyödynnetty mahdollisuutta opettaa terveellisten elämäntapojen toteuttamista käytännössä.
Asiakkaat ovat olleet alusta alkaen suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa pilottia. Heidän tehtävänään oli esim. toteuttaa työtoimintapäivinä terveellinen lounas (mm. salaattibuffet) saatuja oppeja hyödyntäen. Lisäksi pilottiin osallistuneet avasivat oman elämäntapamuutosprosessinsa (videot) ja arvioivat pilotin merkitystä itselleen.
Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien elämäntapamuutosten tukemiseksi selkeä malli, joka on sovellettavissa muille alueille Keski-Suomessa sekä kansallisesti. Pitkäaikaistyöttömien terveydentila ja toimintakyky kohenevat ja sairastumisriski esim. valtimosairauksiin pienenee. Tavoitteena on myös vahvistaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien pitkäaikaistyöttömien osallisuutta.
- Kuntouttavassa työtoiminnassa tulee nimetä toimintaa koordinoiva ja kehittävä henkilö
- Tarvittaessa kuntouttavan työtoiminnan työntekijöiden koulutus (elämäntapamuutosten tuki)
- Toimintamallista ja yhteistyökäytännöistä sopiminen paikallisesti (avosairaanhoidon hoitajat, mielenterveys- ja päihdepalvelut, liikuntaneuvonta, aikuissosiaalityö)
- Toiminnan arviointi ja jatkokehittäminen yhteisissä palavereissa säännöllisesti
- Kuntouttavassa työtoiminnassa tunnistetaan elämäntapamuutoksen tarpeessa olevat ja siihen motivoituneet.
- Kirjaus aktivointisuunnitelmaan/monialaiseen työllistymissuunnitelmaan
- Tarvittaessa ohjaus esim. avosairaanhoidon hoitajan vastaanotolle/työttömien terveystarkastukseen
- Tarvittaessa ohjataan hakemaan täydentävää toimeentulotukea
- Elämäntapamuutoksen tuen suunnittelu kuntouttavassa työtoiminnassa (esim. vastuuhenkilö, ruokailut, liikkumisen lisääminen)
- Vertaistukiryhmän muodostaminen
- Ryhmän yhteisistä tavoitteista ja aikatauluista sopiminen
- Asiakkaiden muun tukiverkoston tunnistaminen (läheiset, järjestöt jne)
- Vertaistukiryhmä tutustuu kuntosaliin (alkutestaukset, haastattelu, aluksi yksilöllinen ohjelma, ryhmänä liikkumisen suunnittelu)
- Tavoitteena valmentaa asiakkaat itsenäisiksi harjoittelijoiksi
- Voimavaralähtöinen toiminta ja minäpystyvyyden vahvistaminen keskiössä
- Omatoiminen ja ryhmän yhteinen elämäntapamuutosten toteuttaminen, nousujohteinen harjoittelu
- Tarvittaessa ohjaus toiselle ammattilaiselle/muuhun palveluun (esim. liikuntaneuvonta, lääkäri, ryhmätoiminta, digitaaliset palvelut)
- Tulosten arviointi (esim. omaseurannan, tutkimusten ja mittausten uusinta, asiakaskokemus)
- Jatkosuunnitelman tekeminen
- Pilottiryhmän asiakkaat onnistuivat tekemään merkittäviä elämäntapamuutoksia (ruokailu, liikkuminen, painon pudotus, minäpystyvyyden vahvistuminen)
- Pilottiryhmän asiakkaiden painoindeksit, verenpaineet, verensokerit ja maksa-arvot sekä kehonkoostumismittausten tulokset ja lihasvoimat paranivat
- Poissaolot kuntouttavasta työtoiminnasta vähenivät. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö koettiin mielekkääksi ja elämäntapamuutoksia tukevaksi. Pilottiryhmän toimijuus kuntouttavassa työtoiminnassa vahvistui (esim. ohjasivat omatoimisesti rentoutusta ja jumppaa muille asiakkaille).
- Yhteistyö eri ammattilaisten välillä parani ja selkeytyi. Perustettiin elämäntapavalmennuksen laajennettu työryhmä. Ajanvarauskäytäntöjä päivitettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden ja ammattilaisten tarpeita.
- Toiminta on jatkunut pilottiryhmän jälkeen pysyvänä toimintana
- Rajallisten resurssien ja hyvinvointialueen käynnistymisestä aiheutuneiden muutosten vuoksi toimintamallia ei ole vielä laajasti jalkautettu hyvinvointialueen muihin yksiköihin, mutta jalkauttamistyö jatkuu elämäntapaohjauksen koordinaattorin toimesta
Kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan uusia toimintamalleja ja yhteistyön tapoja. Asiakkaita motivoi, kun he näkevät konkreettisesti tuloksia (esim. muuttuneet mittaustulokset kuntosalilla), näiden seuranta kannattaa ottaa vahvasti mukaan toimintamalliin.