Eksoskeletonien vieminen kotihoidon henkilöstölle ja eksoskeletonien käytön testaaminen hoitotyön tukena. Tavoitteena on,että eksoskeletonien avulla kotiin vietävien palvelujen henkilöstön työhyvinvointi paranee ja fyysinen kuormitus vähenee. Tunnistetaan parhaiten soveltuvat käyttötarkoitukset ja -tilanteet. Tunnistetaan kotihoidon ympäristöön parhaiten soveltuvat eksoskeletonmallit.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Tavoitteena on, että eksoskeletonien avulla Kotiin vietävien palvelujen henkilöstön työhyvinvointi paranee ja fyysinen kuormitus vähenee. Tunnistetaan parhaiten soveltuvat käyttötarkoitukset ja -tilanteet. Tunnistetaan kotihoidon ympäristöön parhaiten soveltuvat eksoskeletonmallit.
Kotiin vietävien palveluiden tarve Päijät-Hämeessä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina – palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoihin onkin etsittävä innovatiivisia ratkaisuja. Alueen väestö ikääntyy nopeasti: väestöllinen huoltosuhde on jo nyt keskimääräistä korkeampi ja 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin v. 2030. Ikääntyminen kasvattaa merkittävästi kotiin vietävien palveluiden asiakasmäärää ja palvelutarvetta. Asiakasmäärä kasvaa myös siksi, että palvelurakennetta on tarve kääntää suuntaan, jossa yhä suurempi osa ikäihmisistä asuu kotona. Samalla Päijät-Hämeen ja koko maan yhdeksi merkittävimmäksi sote-toiminnan vaarantavaksi haasteeksi on noussut koulutetun, soveltuvan ja alalla pysyvän hoitohenkilöstön saatavuus. Alueella on ammatissa toimivia ja valmistuvia lähihoitajia liian vähän suhteessa tarpeeseen, aiheuttaen kroonistuneen lähihoitajapulan. Sijaisuuksiin ei läheskään aina saada palkattua tekijää ja toisinaan vakituisten työpaikkojenkin täyttämisessä on viiveitä. Rekrytoinnin haasteet näkyvät tällä hetkellä erityisesti alueen kotihoidossa, niin hyvinvointialueen kuin palvelusetelillä kotihoitoa tuottavissa yrityksissä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pyrkimyksenä on löytää kotihoidon työssä jaksamista tukevia keinoja. Eksoskeletonien käytöllä halutaan vähentää kotihoidon työntekijöiden fyysistä kuormitusta ja pitkällä tähtäimellä vähentää sairauspoissaoloja.
Kotiin vietävät palvelut kärsivät pitkäaikaisesta työntekijäpulasta, eikä tilanteeseen ole näkyvissä nopeaa muutosta. Sairauspoissaoloja on paljon. Eksoskeletonien käytöllä haluttiin tukea työntekijöiden fyysistä jaksamista ja vähentää työn kuormittavuutta.
Kohderyhmänä on kotihoidon työntekijät.
Tuloksia on tarkasteltu toteutuneiden kustannusten mukaan ja työntekijöille suunnatun kyselyn avulla.
Arviointikysymykset:
Eksoskeletoneita testattiin 11 kotihoidon yksikössä (Hartola, Iitti, Jalkaranta, Kotiutusyksikkö, Nastola, Orimattila, Hollola I, Hollola II, Myrskylä, Pukkila ja Padasjoki). Näissä yksiköissä on yhteensä noin 350 työntekijää. Pilotointiajankohta oli 9/2021 - 1/2022. Kaikissa yksiköissä järjestettiin käyttöönottokoulutus. Eksoskletoneja hankittiin kahdelta eri maahantuojalta ja toinen maahantuojista oli käyttöönottokoulutusten lisäksi yksiköissä mukana muutamissa aamuvuoroissa ohjaamassa työntekijöitä eksoskeletonin käytössä.
Eksoskeletonien vieminen kotihoidon henkilöstölle ja eksoskeletonien käytön testaaminen hoitotyön tukena. Tavoitteena on,että eksoskeletonien avulla kotiin vietävien palvelujen henkilöstön työhyvinvointi paranee ja fyysinen kuormitus vähenee. Tunnistetaan parhaiten soveltuvat käyttötarkoitukset ja -tilanteet. Tunnistetaan kotihoidon ympäristöön parhaiten soveltuvat eksoskeletonmallit.
Tuloksia on tarkasteltu toteutuneiden kustannusten mukaan ja työntekijöille suunnatun kyselyn avulla. Kysely kohdistettiin kaikille niille kotihoidon työntekijöille, joiden yksikössä oli käytössä eksoskeletoneja, ja joissa toteutettiin käyttöönottokoulutus. Näitä työntekijöitä oli yhteensä 350. Arviointi toteutettiin kahdesta eksoskeletonmallista. Kyselynä toteutettuun arviointiin osallistui kuitenkin vain kymmenen (10) työntekijää. Vastausprosentti oli siten 2,86 %.
Tulokset eivät osoittaneet laitteiden vahvaa soveltuvuutta kotihoitoon, eivätkä työntekijät osoittaneet vahvaa tahtoa jatkaa eksoskeletonien käyttöä. Samanaikaisesti 2/3 osaa vastaajista raportoivat fyysisen kuorman vähentyneen eksoskeletonia käyttäessä. Työntekijät eivät kuitenkaan kokeneet tarpeeksi hyötyjä toivoakseen eksoskeletonin käytön jatkuvan.
Kummankaan pilotoiduista eksoskeletonmalleista ei koettu soveltuvan hyvin kotihoitoon, kuitenkin toinen malleista koettiin jonkin verran helpommin puettavaksi ja käytettäväksi. Enemmistö käyttäjistä kertoi käyttäneensä eksoskeletonia harvemmin kuin kerran kuukaudessa, mikä on todennäköisesti vaikuttanut tuloksiin.
Hypoteesi oli, että päivittäisistä kotihoidon tehtävistä eksoskeleton olisi hyödyllisin haavahoidossa asiakkaiden siirtymissä avustamisessa tai vuoteessa tehtävissä siirroissa. Kotihoidon päivittäisistä tehtävistä eksoskeletonin käytöstä havaittiin eniten hyötyä asiakkaiden siirtymissä avustamisessa (pyörätuoli, vuode).
Eksoskeletonien ei havaittu lyhyellä pilotointijaksolla aiheuttavan muutoksia sairauspoissaoloihin. Käyttäjäkyselyn vastausten perustella laite tuskin vähentää sairauspoissaoloja. Eksoskeletonin ei katsottu nopeuttavan työtä, sen sijaan laitteen nähtiin hidastavan työskentelyä erityisesti toisessa pilotoiduista malleista, joka piti poistaa päältä ajomatkojen ajaksi.
Oleellista eksoskeletonien käyttöönotossa on työntekijöiden jatkuva tuki ja opastus. Se, että jokaisessa yksikössä järjestettiin käyttöönottokoulutus, ei ollut riittävä käyttöönoton tuki. Eksoskeletonin käytöstä hyötyvät potentiaaliset käyttäjät on tunnistettava huolellisesti yksilötasolla. Laitteen soveltuvuus voi olla parempi esimerkiksi asumispalveluissa, joissa ei ole autolla siirtymisiä asiakkaalta toiselle. Nyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kotiin vietäviin palveluihin on palkattu toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään ergonomiavalmentaja vuonna 2022. Ergonomiavalmentajan yhtenä työkaluna ovat eksoskeletonit, ja hän tunnistaa ja opastaa eksoskeletonien käyttöön yksilöllisesti työntekijöitä.