Toimintamallin aikaansaama muutos
Tuloksia on tarkasteltu toteutuneiden kustannusten mukaan ja työntekijöille suunnatun kyselyn avulla. Kysely kohdistettiin kaikille niille kotihoidon työntekijöille, joiden yksikössä oli käytössä eksoskeletoneja, ja joissa toteutettiin käyttöönottokoulutus. Näitä työntekijöitä oli yhteensä 350. Arviointi toteutettiin kahdesta eksoskeletonmallista. Kyselynä toteutettuun arviointiin osallistui kuitenkin vain kymmenen (10) työntekijää. Vastausprosentti oli siten 2,86 %.
Tulokset eivät osoittaneet laitteiden vahvaa soveltuvuutta kotihoitoon, eivätkä työntekijät osoittaneet vahvaa tahtoa jatkaa eksoskeletonien käyttöä. Samanaikaisesti 2/3 osaa vastaajista raportoivat fyysisen kuorman vähentyneen eksoskeletonia käyttäessä. Työntekijät eivät kuitenkaan kokeneet tarpeeksi hyötyjä toivoakseen eksoskeletonin käytön jatkuvan.
Kummankaan pilotoiduista eksoskeletonmalleista ei koettu soveltuvan hyvin kotihoitoon, kuitenkin toinen malleista koettiin jonkin verran helpommin puettavaksi ja käytettäväksi. Enemmistö käyttäjistä kertoi käyttäneensä eksoskeletonia harvemmin kuin kerran kuukaudessa, mikä on todennäköisesti vaikuttanut tuloksiin.
Hypoteesi oli, että päivittäisistä kotihoidon tehtävistä eksoskeleton olisi hyödyllisin haavahoidossa asiakkaiden siirtymissä avustamisessa tai vuoteessa tehtävissä siirroissa. Kotihoidon päivittäisistä tehtävistä eksoskeletonin käytöstä havaittiin eniten hyötyä asiakkaiden siirtymissä avustamisessa (pyörätuoli, vuode).
Eksoskeletonien ei havaittu lyhyellä pilotointijaksolla aiheuttavan muutoksia sairauspoissaoloihin. Käyttäjäkyselyn vastausten perustella laite tuskin vähentää sairauspoissaoloja. Eksoskeletonin ei katsottu nopeuttavan työtä, sen sijaan laitteen nähtiin hidastavan työskentelyä erityisesti toisessa pilotoiduista malleista, joka piti poistaa päältä ajomatkojen ajaksi.