Digitaalinen tilannetyökalu hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurantaan Kainuun hyvinvointialueen terveysasemien vastaanotoilla RRP4, P4, INV4
Digitaalinen tilannetyökalu hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurantaan Kainuun hyvinvointialueen terveysasemien vastaanotoilla RRP4, P4, INV4
Vastaanottotoiminnasta vastaavien tiedolla johtamisen tueksi kehitetään ja tuotetaan digitaalinen tilannetyökalu eli tietopöytä, johon valitut hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta kuvaavat mittarit toteutetaan ja visualisoidaan helposti saavutettaviksi.
Toimintamallin nimi
Vastaanottotoiminnasta vastaavien tiedolla johtamisen tueksi kehitetään ja tuotetaan digitaalinen tilannetyökalu eli tietopöytä, johon valitut hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta kuvaavat mittarit toteutetaan ja visualisoidaan helposti saavutettaviksi.
Kuva
Tarkoituksena on edistää Kainuun hyvinvointialueen vastaanottotoiminnan tiedolla johtamista hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurannassa ja arvioinnissa. Tavoitteena on tuoda tarvittava tieto helposti ja nopeasti saavutettavaksi vastaanottotoiminnan esihenkilöiden tietopöydälle, jolloin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti ratkaisuja vaativiin muutoksiin.
Tilannetyökaluun toteutetaan määritellyt mittarit, joilla voidaan paitsi seurata hoidon jatkuvuuden toteutumista myös hoidon jatkuvuuden vaikuttavuutta.
Toteutetut hoidon jatkuvuusmittarit:
- Hoidon jatkuvuus (COCI)
- Slicc
- OPR
- Oma-T3-aika.
Toteutetut hoidon jatkuvuuden vaikuttavuuden mittarit:
Terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve:
- Päivystyksen kuormitus
- Päivystyskäyntien peittävyys
- Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon
- Konsultaatioiden määrä erikoissairaanhoitoon
- Laboratoriotutkimusten määrä
- Kuvantamistutkimusten määrä
- Osastohoidon kuormitus
- Osastojen hoitojaksojen määrä ja pituus
- Ympärivuorokautisesta hoivasta tulevien potilaiden päivystyskuormitus
Digitaalinen tilannetyökalu toteutetaan hyödyntäen Kainuun hyvinvointialueen tietojohtamisen tietovarasto- ja raportointiratkaisua Power BI:tä. Tilannetyökalu koostuu koontisivusta, johon on koottu määritellyt mittarit helposti yhteen näkymään sekä taustaraporteista, jotka on koottu omiin kansioihinsa asiasisällön mukaan. Tilannetyökalun koontinäkymään tulee tietoa myös Digitaalisesta ohjaustaulusta, joka on toteutettu Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa 6/2024 - 2/2025. Ohjaustaulusta tilannetyökaluun kopioituvat tiedot ovat potilaiden yhteydenottoihin liittyviä tietoja: takaisinsoittopuhelut ja sähköisen asioinnin Omasote-viestit. Ohjaustaulu ja tilannetyökalu raportteineen muodostavat yhdessä digitaalisen ratkaisun terveysasemien esihenkilöiden tiedolla johtamisen tueksi.
Tilannetyökalu toteutetaan yhteistyössä tulevien käyttäjien eli terveysasemien vastaanottojen esihenkilöiden, asiantuntijakumppani Netum Oy:n ja Kainuun hyvinvoinitialueen muiden asiantuntijoiden kanssa.
Digitaalinen tilannetyökalu kehitetään Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaan.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan lääkäri- ja hoitotyön esihenkilöt. Järjestelmään toteutettujen mittareiden valikointiin ja tilannetyökalun toteutuksen etenemisen katselmointiin ovat osallistuneet tulevat työkalun käyttäjät.
Työkalun tulevat käyttäjät eli vastaanottotoiminnan lääkäri- ja hoitotyön esihenkilöt ovat mukana työkalun kehittämisessä, aina tarve- ja raporttimäärittelystä, toteutuksen katselmointiin ja testaukseen asti. Näin varmistetaan, että työkalu vastaa tarpeeseen eli se tukee tiedolla johtamista hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden seurannassa ja arvioinnissa sekä hoidon jatkuvuuden vaikuttavuuden seurannassa. Käyttäjäkoulutuksella varmistetaan, että työkalua osataan käyttää, tiedon hakeminen ja sen hyödyntäminen on sujuvaa. Kannustetaan ottamaan työkalu osaksi päivittäistä johtamista ja toiminnan seurantaa. Työkalun tuottaman tiedon analysointiin annetaan esimerkkejä hankkeen aikana.
Digitaalinen tilannetyökalu on otettu tuotantokäyttöön lokakuussa 2025. Käyttöoikeuksia tilannetyökaluun on 14 perusterveydenhuollon vastaanottopalveluiden esihenkilöillä.
Käyttäjien kokemuksia digitaalisesta ohjaustaulusta ja tilannetyökalusta kerättiin kyselyllä joulukuussa 2025. Kyselyyn vastasi n = 7, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella alhaisen vastaajamäärän vuoksi.
Vastaajien oma arvioima digitaitotaso painottuu digiperus‑luokkaan (5/7; 71,4 %) ja digitaitaja‑vastauksia oli 2/7 (28,6 %). Työkalua käytetään pääosin viikoittain (4/7; 57,1 %), toiseksi kuukausittain (2/7; 28,6 %) ja harvemmin päivittäin (1/7; 14,3 %). Tämä viittaa siihen, että työkalu on jo käytössä , mutta ei vielä kaikille päivittäinen rutiini.
Digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun hyödynnettävyyttä arvioitiin kahdella kysymyksellä. Ensimmäinen kysymys koski työajan säästöä: Onko johtamasi yksikön toiminnan tietojen kokoamiseen käyttämäsi työaika vähentynyt työkalun käytön myötä? Vastaukset jakautuivat siten, että suurin osa (57,1 %) ei kokenut työajan vähentyneen lainkaan. Vain kolme vastaajaa arvioi säästön olleen vähäinen, kohtalainen tai erittäin merkittävä (kukin 14,3 %). Toinen kysymys käsitteli päätöksenteon tukea: Miten paljon päätöksentekosi perustuu digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun tuottamaan tietoon? Tässäkin enemmistö (57,1 %) ilmoitti tukeutuvansa työkaluun vain vähän. Kohtuullinen ja melko suuri tuki esiintyivät harvoin (kumpikin 14,3 %). Näin ollen työkalun rooli päätöksenteossa on vielä rajallinen. Yhteenvetona hyödynnettävyydestä voidaan todeta, että digitaalinen ohjaustaulu ja tilannetyökalu ovat tuoneet tiedon yhteen paikkaan, mutta niiden hyödyt ajansäästön ja päätöksenteon tukena eivät ole vielä vakiintuneet.
Työkalujen NPS tulos oli 0. Suosittelijoita (9–10) vastaajista oli 1/7; 14,3 % (vain arvosana 10), passiivisia (7–8) 5/7; 71,4 % ja kriittisiä(0–6) 1/7; 14,3 % (arvosana 6).
Digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun koettu käytettävyys asteikolla 1–5 painottui arvosanoihin 3 ja 4 (42,9 %).
Käytettävyyden arviointiin käytettiin lisäksi SUS (System usability scale) -kyselylomaketta. Kyselylomakkeen on kehittänyt John Brooke (1986) ja sillä voidaan arvioida erilaisten tuotteiden ja palveluiden, kuten esimerkiksi laitteiden, sovelluksien, verkkosivujen käytettävyyttä.
SUS – väittämät (asteikko 1–5). Asteikko: 1 = Vahvasti eri mieltä … 5 = Vahvasti samaa mieltä.
- Luulen, että haluaisin käyttää digitaalista ohjaustaulua ja tilannetyökalua usein
- Minusta digitaalinen ohjaustaulu ja tilannetyökalu oli turhan monimutkainen
- Digitaalista ohjaustaulua ja tilannetyökalua oli mielestäni helppo käyttää
- Luulen, että tarvitsisin teknistä tukea digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun käytössä
- Digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun eri toiminnot oli mielestäni yhdistetty hyväksi kokonaisuudeksi
- Digitaalisessa ohjaustaulussa ja tilannetyökalussa oli mielestäni liikaa epäjohdonmukaisuutta
- Uskoisin, että useammat ihmiset oppisivat nopeasti käyttämään digitaalista ohjaustaulua ja tilannetyökalua
- Digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun käyttäminen tuntui minusta vaivanloiselta
- Tunnen itseni todella varmaksi käyttäessäni digitaalista ohjaustaulua ja tilannetyökalua
- Minun täytyi oppia monia asioita ennen kuin pääsin alkuun digitaalisen ohjaustaulun ja tilannetyökalun käytössä
SUS (System Usability Scale) on 0–100‑asteikolla annettava käytettävyyden summapiste (ei prosentti). Tulos lasketaan siten, että parittomista väittämistä (1,3,5,7,9) vähennetään 1 ja parillisista (2,4,6,8,10) arvo vähennetään 5:stä; näistä kohdepisteistä (0–4) muodostuva summa kerrotaan 2,5:llä → SUS 0–100. Tässä aineistossa SUS‑keskiarvo on 55,71 (vaihteluväli 32,5–87,5 (n=7), mikä asettuu SUS asteikolla hyväksyttävään tulokseen käytettävyydestä (OK). Tyypillinen keskiarvo on usein ~68, joten tulos asettuu alle hyvän käytettävyyden alle.
Tarkasteltuna SUS‑väittämiä Jakob Nielsenin käytettävyyden teemojen mukaan, kehitettävää on erityisesti muistettavuudessa (ka:2,57) ja opittavuudessa (ka:3,14). Tämä näkyy matalana käyttövarmuutena (ka: 2,00) ja siinä, että alkuun pääsy vaatii yhä opettelua (ka: 2,86), eli toimintalogiikka ei ole vielä automatisoitunut rutiiniksi. Lisäksi vastaajat kokevat epäjohdonmukaisuuksia (ka: 2,29) ja teknisen tuen tarvetta (ka: 3,29). Vahvuuksina korostuvat tyytyväisyys (ka: 3,54) ja tehokkuus (ka: 3,43): halu käyttää työkalua ja toimintojen koettu yhteensopivuus ovat jo kohtuullisella tasolla.
Kansikuva
