Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perhevalmennusta tarjotaan kaikille ensimmäistä lasten odottaville vanhemmille. Kymenlaakson hyvinvointialueella perhevalmennus on tuotettu moniammatillisena lähivalmennuksena neuvolan koordinoimana. Osaksi perhevalmennusta on kuulunut myös synnytyssairaalan järjestämä synnytysvalmennus etäyhteydellä verkossa.
Kymenlaaksossa syntyvyys on maan matalimpia. Väkiluku on ollut vuosia laskusuuntainen ja sen on ennustettu vähenevän entisestään tulevien vuosien aikana. Suomen kestävän kasvun ohjelman tuella digitaalisten palvelujen laajentaminen alueella vastaa tarpeeseen uudistaa palveluita tarpeenmukaisesti ja vaikuttavasti kaikille kymenlaaksolaisille hillitsemällä kustannuksia, luomalla taloudellista tasopainoa ja parantamalla henkilöstön hyvinvointia. Suomen kestävän kasvu ohjelma tukee Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisia sekä tuottavuusohjelman mukaisia tavoitteita. Palvelut halutaan tarjota asukkaille oikea-aikaisesti, turvallisesti ja palvelutarve huomioiden.
Digitaalisten palvelujen kehittämisellä vastataan koronaviruspandemian aiheuttamaan hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa digitalisaation kehittämisellä lisätään perhekeskuspalvelujen saatavuutta mahdollistamalla tehokas ja oikea-aikainen hoitoon pääsyä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson perhekeskuksen tarjoama perhevalmennus on osa lasta odottavan perheen palveluja. Perhevalmennuksen sisältöjä on kehitetty yhteistyössä eri perhekeskuksen ammattiryhmien edustajia kanssa. Kehittämisessä on myös huomioitu asiakkaiden toiveita ja saatua palautetta. Perhevalmennusta koordinoi neuvola, jotka kuuluvat hallinnollisesti osaksi perhekeskuksen terveyspalveluja.
Lasta odottaville perheiden halutaan tarjota mahdollisuus valita lähiperhevalmennuksen vaihtoehtona digitaalinen perhevalmennus. Tämä mahdollistaa perhevalmennukseen osallistumisen myös heille, ketkä eivät muutoin pystyisi ottamaan osaa perhevalmennukseen esimerkiksi ajallisten haasteiden vuoksi. Osa vanhemmista myös jättää osallistumatta lähivalmennuksiin niiden ryhmämuotoisen toteutustavan vuoksi. Digitaalisella perhevalmennuksella laajennetaan perhekeskuksen palvelutarjoomaa lähipalveluista digitaalisiin palveluihin.
Perhevalmennuksen osallistujista suurin osa odottaa ensimmäistä lastaan. Mukana on myös perheitä, joista toinen vanhempi on tulossa vanhemmaksi ensimmäistä kertaa ja toisella vanhemmalla on lapsi aiemmasta suhteesta. Lasta odottavien vanhempien lisäksi perhevalmennukseen on mahdollista osallistua vanhemman valitsema tukihenkilö esimerkiksi lähisukulainen, ystävä tai doula.
Kymenlaakson perhekeskuksen lasta odottavilta ja vuoden sisään lapsen saaneilta vanhemmilta on kerätty kyselyllä toiveita digitaalisen perhevalmennuksen kehittämisen tueksi. Vastauksissa nousi esiin toive saada enemmän tietoa vauvan syntymän jälkeisestä ajasta ja lapsen hoitoon liittyvistä asioista.
Asiakasymmärrystä on hyödynnetty muotoiltaessa sisältöjä raskauden seurata ja synnytys -hoitopolulle ja sen sisältämään perhevalmennusosioon.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Digitaalinen perhevalmennus muotoillaan osaksi raskauden seuranta ja synnytys -hoitopolkua. Tämä laajentaa palvelun saatavuutta kaikille lasta odottaville perheille, myös uudelleen synnyttäjille. Tavoitteena on tarjota perheille vaihtoehtoinen osallistumistapa ryhmämuotoisten lähivalmennusten lisäksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Raskauden seuranta ja synnytys -hoitopolku mahdollistaa lähiperhevalmennuksen ennakkoilmoittautumistiedon keräämisen polulla. Tieto lähiperhevalmennusten osallistujamääristä auttaa terveydenhoitajia suunnittelemaan tulevien lähivalmennusryhmien ajankohdat huomioiden ryhmäkoon. Tällä on mahdollista välttää muutamien osallistujien ryhmät, ja kohdistaa ammattilaisten työaikaa tarvetta vastaaviin palveluihin.
Pidemmällä aikavälillä nähdään lasta odottavien perheiden toive lähivalmennusten ja digivalmennuksen välillä. Tieto auttaa palvelujen arvioimisessa ja jatkokehittämisessä sekä resurssien kohdentamisessa oikein ja oikea-aikaisiin palveluihin.
Asiakkaiden on mahdollista antaa hoitopolulla palautetta hoitopolun sisällöistä ja auttaa palvelun kehittämisessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Johdon rooli juurruttamisessa on keskeinen: kuinka merkittävänä palvelu koetaan ja kuinka siitä puhutaan ammattilaisille. Käyttäjämäärien säännöllinen seuranta ja kertyvä palaute antaa tietoa palvelusta ja sen kehittämistarpeista. Näiden läpikäyminen ammattilaisten kanssa ja osallistaminen palvelun jatkokehittämiseen edesauttavat palvelun juurruttamisessa osaksi perustyötä.
