Kymenlaaksossa on laadittu kulttuurihyvinvointisuunnitelma, joka on liitetty osaksi alueellista hyvinvointikertomusta.
Kymenlaakson hyvinvointialue ja Kymenlaakson kunnat ovat toistensa strategisia yhteistyökumppaneita. Kumppanuus perustuu yhteiseen tietoon perustuvaan tilannekuvaan väestöstä ja eri väestöryhmien terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja kokemuksesta, palvelutarpeesta, kustannuksista sekä näiden kehitysnäkymistä. (Sote-järjestämislaki 6 § ja 7 §)
Kymenlaaksossa tehdään kulttuurihyvinvoinnin osalta yhteistyötä eri toimijoiden yhteisissä verkostoissa. Kymenlaaksossa paikallisesti vaikuttaa Kymenlaakson hyvinvointia kulttuurista -verkosto. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) kouluttaa kulttuurihyvinvoinnin yamk tutkintoa sote- ja kulttuurialan ammattilaisille.
Kulttuurihyvinvointia ja siihen vaikuttamista ei tunneta hyvin sosiaali- ja terveysalalla. Kulttuurin ja sen hyvinvointivaikutusten osaamista on kuntien kulttuuripalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä työvälineitä ja toimintamalli kulttuurihyvinvoinnin puheeksi ottoon ja palveluohjaukseen.
Jokaisella on oikeus ilmaista itseään vapaasti, osallistua taiteisiin ja kulttuuriin sekä kehittää itseään ja yhteisöään kulttuurin avulla. Nämä oikeudet on turvattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa.
Kymenlaaksossa kulttuurihyvinvoinnin käsitteen alle mahtuu niin taide, kulttuuri, luova toiminta, luontosuhde, liikkuminen kuin leikillisyyskin. Arjen kulttuuri, harrastukset, kokemuksellisuus, monialainen yhteistyö eri alojen ammattilaisten välillä, yhteisöllisyys ja taideterapia ovat kaikki kulttuurihyvinvoinnin eri portaita, joita voidaan hyödyntää aina ennaltaehkäisytyöstä hoitoon ja kuntoutukseen.
Kehitystyön lähtökohtana on tuottaa ammattilaisille ja asiakkaille tietoa kulttuurihyvinvoinnin vaikutuksista sekä ammattilaisille keinoja kannustaa luovaan toimintaan sekä kulttuuriharrastuksiin.
Kymenlaakson prototyypit yhteisölle tehtiin kulttuurilähetteestä ja kulttuurineuvonnasta kysely 21.9.-29.9.2023. Vastaajia kyselyyn oli yhteensä 93. Prototyyppiyhteisö on vapaaehtoisista kymenlaaksolaisista koostuva online yhteisö.
Kyselyyn vastanneista 41,9% ilmoitti jonkinlaisesta esteestä kulttuuripalveluihin osallistumiselle. Ratkaisuiksi näihin esteisiin ehdotettiin mm. mahdollisuutta halvempiin/ilmaisiin kulttuuripalveluihin tai kulttuuriharrastuksiin, kulttuuripalvelujen ja -harrastusten parempaa saavutettavuutta (erityisesti pitkät matkat ja kulkuyhteyksien puuttuminen koettiin ongelmana), sekä kulttuuripalvelujen ja kulttuuriharrastusten esteettömyyttä. Myös koottua tietoa tapahtumista ja tarjonnasta toivottiin. Vain 23,7% vastaajista oli tietoinen kulttuuriin osallistumisen tai kulttuuriharrastamisen tuen muodoista, joita vastaajan kunnan alueella on käytössä.
63,4% vastaajista oli sitä mieltä, että kuntien kulttuuritarjonta on hyvin löydettävissä. 60,2% vastaajista oli kiinnostunut saamaan neuvontaa kulttuuriin osallistumisesta, kulttuuriharrastuksista tai näihin osallistumiseen saatavista tukimuodoista. Vastaajista 93,5% piti luontevimpana neuvonnan muotona verkkosivua, 14,0% piti luontevana henkilökohtaista neuvontaa puhelimen tai videopuhelun välityksellä ja 7,5% piti luontevana henkilökohtaista neuvontaa kasvotusten. Vastaajat kokivat tarpeellisena että hänet tai hänen läheisensä voitaisiin ohjata tällaiseen neuvontaan terveyspalveluista (45,2%) ja sosiaalipalveluista (49,5%).
Luontevina tilanteina ohjaukselle terveyspalveluista prototyypit listasivat lääkärin, sairaanhoitajan tai mielenterveyshoitajan vastaanoton yhteydessä, fysioterapiassa, OLKA-palvelussa tai intervalli-jaksoilla. Luontevaa olisivat vastaajien mukaan myös tilanteet, joissa asiakas kertoo olevansa yksinäinen/syrjäytynyt tai todetaan ongelmia elämänhallinnassa, ihmisellä todettu pitkäaikaissairaus tai alkava muistisairaus sekä vuosikontrolleissa tai terveystarkastuksissa.
Luontevina tilanteina ohjaukselle sosiaalipalveluista prototyypit mainitsivat aina asiakaspalvelutilanteen yhteydessä, elämänhallinnan horjuessa/kriiseissä/uusissa elämäntilanteissa/jos on vaarassa syrjäytyä sekä mielenterveyteen liittyvien asioiden yhteydessä.
