Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kainuun hyvinvointialueella digitaaliset palvelut on keskitetty Omasoteen. Omasotessa asiakas voi tietoturvallisesti olla yhteydessä ammattilaiseen ja hoitaa hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kiireettömiä asioita. Omasoteen integroidaan älykäs hoidon tarpeen arviointi. Sähköinen työkalu nopeuttaa ammattilaisen tekemää arviointia ja kirjaamistyötä sekä lisäksi sähköinen työkalu antaa asiakkaalle oireisiin liittyvää lisätietoa. Sähköinen oirearviointityökalu on askel organisaation digitaalisten palvelujen vahvistamista ja sen integrointi Omasote alustalle tukee asiakaslähtöistä palvelutarjontaa, kun digitaaliset palvelut ovat samassa paikassa.
Kestävän kasvun Kainuu II hankkeessa toteutettiin Hoidon tarpeen arvion selvitys, josta kävi ilmi, että ammattilaiset tarvitsevat tukea hoidon tarpeen arviointiin. Lisäksi havaittiin, että hoidon tarpeen arviointien tasalaatuisuutta tulisi edistää ja nopeuttaa laadukkaiden arviointien tekoa asiakaslähtöisesti. Organisaation tavoitteena on tuottaa laadukkaita palveluita asiakkaille, jolloin on tärkeää varmistaa, että ammattilaisilla on yhdenmukaiset tavat toteuttaa hoidon tarpeen arviointia.
Digitaalinen hoidon tarpeen arvioinnin käyttöönotto toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa terveysasemien vastaanottojen ja tilannekeskuksen työntekijät ottavat älykkään hoidon tarpeen arvion käyttöön puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvion tukena. Terveydenhuollon ammattilainen käyttää oirekyselyä nettiselaimen kautta. Toisessa vaiheessa älykäs hoidon tarpeen arvio on integroituna Omasoteen, josta asiakas voi täyttää oirekyselyn ja ammattilainen näkee yhteenvedon asiakkaan oireisiin liittyvistä vastauksista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Orpon hallitusohjelmassa on todettu, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Digipalvelut ovat yleistyneet sosiaali- ja terveydenhuollossa ja korvanneet perinteistä vastaanottokäyntejä ja puheluita. Organisaation ensi vuoden strategiassa tavoitteena on digipalveluiden vakiinnuttaminen osaksi toimintaa. Digipalvelut mahdollistavat asiakkaan asioinnin ajasta ja paikasta riippumatta ja nopeuttavat asiointia sekä ohjeiden saantia.
Korona aika sekä siirtyminen hyvinvointialueiksi vauhdittivat digitaalisten palveluiden kehittämistä. Vaikea julkisen talouden tila on haastanut hyvinvointialueita ottamaan käyttöön tuottavuutta lisääviä digitaalisia ratkaisuja sekä nopea tekoälyn kehitys tutkimaan erilaisia tapoja teknologian hyödyntämiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa digipalveluiden määrä on lisääntynyt vauhdilla. Digipalvelut eivät ole kaikkien saavutettavissa ja sen käyttö voi olla vaikeaa eri syistä. Digipalvelut on keskitetty Kainuun hyvinvointialueella yhden järjestelmän alle, jotta asiakkaan asiointi olisi sujuvaa ja kaikki palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta. Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi nopeuttaa asiakkaan ohjeiden saantia ja palvelupolun käynnistymistä. Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa asiakkaan oirekyseluiden ohjaamisen ennalta määritettyihin käsittelypaikkoihin, jolloin asioiden käsittely ja oikeaan hoitopaikkaan ohjaaminen on nopeampaa. Se myös vähentää turhia vastaanottokäyntejä ja soittelua, kun osa asioista voidaan hoitaa etänä.
Digitaalinen hoidon tarpeen arvio tukee ammattilaisen hoidon tarpeen arviota ja tuo tasalaatuisuutta sekä nopeuttaa ammattilaisten työtä. Digitaalinen hoidon tarpeen arvioi on Kainuun hyvinvointialueen Digiohjelman periaatteiden mukainen, jossa ajatuksena on "Digi ensin".
Kohderyhmänä ovat digitaalisia palveluita käyttävät kainuulaiset ja terveysasemien vastaanottojen sekä tilannekeskuksen työntekijät. Asiakkaita ei osallistettu kehittämiseen kehittämistyön lyhyen ja nopean toteutusajan vuoksi, mutta suunnittelussa ja kehittämisessä lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys kaikissa prosessin vaiheissa. Työntekijöitä on osallistettu kehittämiseen työpajassa sekä suunnittelupalavereissa, joissa työntekijöiden näkemykset on huomioitu.
Digitaalisesta hoidon tarpeen arviosta on tarkoituksena on kerätä asiakkailta palautetta toimintamallin kehittämiseksi. Asiakaspalaute -lomake toteutetaan yamk -opiskelijan tekemänä. Työntekijöiltä tullaan myös keräämään palautetta toimintamallista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Muutoksella tavoitellaan asiakas- ja työtyytyväisyyden parannusta. Asiakkaat, jotka pystyvät asioimaan digitaalisesti kannustetaan käyttämään digitaalisia palveluita. Asiakas voi oireestaan täyttää oirekyselyn Omasotessa ja näin lähettää yhteydenotto pyynnön terveydenhuollon ammattilaiselle. Nopeampi vastausaika ja ohjaus oikeaan palvelupaikkaan sekä hoidon aloitus myös kannustavat asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluita, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä. Oirekysely tuottaa yhteenvedon asiakkaan oireesta ja tarjoaa vastausten perusteella kiireellisyyspisteytyksen. Työtyytyväisyyttä lisää asioiden nopeampi käsittely, kirjaamisen helpottuminen ja tasalaatuistuminen. Kehittämisellä vastataan osaltaan organisaation strategiaan digitaalisten palveluiden vahvistamisesta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Ammattilaisilta kerätty palaute.
Digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnin määrän seuranta.
Asiakaspalautteen kerääminen digitaalista hoidon tarpeen arvioinnista eli Omasotessa täytettävästä oirekyselystä. Jatkossa asiakastyytyväisyyttä voidaan mitata NPS tai HappyOrNot kyselyllä oirekyselyyn vastaamisen jälkeen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Ensimmäisessä vaiheessa terveysasemien vastaanottojen ja tilannekeskuksen työntekijät koulutettiin älykäs hoidon tarpeen arviointi -ohjelmiston käyttöön. Ohjelmiston käyttöä suositeltiin kaikille puhelimessa hoidon tarpeen arviota tekevien hoitajien käyttöön, jotta hoidon tarpeen arvio on yhdenmukaista, tasalaatuista ja potilasturvallista.
Toisessa vaiheessa tilannekeskuksen työntekijöille koulutetaan Omasoten käyttö. Toimintamalli hyväksytetään toimialueen ja palvelualueiden johdolla. Sovitaan henkilöt ja resurssit toimintamallin implementointiin sekä viedään esihenkilöiden tukemana toimintamalli käyttöön kaikkiin suunniteltuihin yksiköihin. Toimintamallin käyttöönottoa on tarpeen seurata alkuun säännöllisesti, jotta se juurtuu osaksi toimintaa ja on sujuvaa niin asiakkaille kuin ammattilaisille.
