Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa on neljä painopistettä ja 12 strategista periaatetta (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia 2023-2030). Tämä toimintamalli linkittyy "Ihmistä varten" ja "parhaat osaajat- painopisteisiin.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) järjestämissuunnitelman keskeisenä kärkenä on palveluiden tarpeenmukaisuus ja niiden lähelle oleminen. Kotiin ja arkiympäristöön annettavia palveluita vahvistetaan ja huomioidaan digitaalisten ja liikkuvien palveluiden ja teknologian mahdollisuuksia. Digitaalisten palvelujen lisääminen edellyttää työntekijöiltä uutta osaamista sekä uudenlaista tapaa tehdä ja organisoida työtä. Henkilöstön digiosaaminen on perusedellytys, jotta palveluketjut toimisivat ja digiratkaisut olisivat hyötykäytössä. Sote-ammattilaisten digiosaamisen kehittäminen edistää sähköisten ja teknologisten palveluiden käyttöä, mikä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Tämä mahdollistaa monipuolisempien palvelujen tarjoamisen kansalaisille yhdenvertaisesti, paikasta riippumatta. Digiosaamisen eri osa-alueet tulevat lähivuosina korostumaan entisestään. Muun muassa Opetushallituksen ennakointifoorumin tekemän selvityksen mukaan terveyspalveluiden tärkeimpiä osaamistarpeita vuonna 2035 tulee olemaan mm. digitaaliset kommunikointitaidot, etä- ja virtuaalipalveluiden hallinta ja digitaaliset yhteistyötaidot.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Digitaalinen muutos sote-palveluissa on maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan unionin tasolla nostettu sosiaali- ja terveydenhuollon strategiseksi painopisteeksi. Sote-palveluiden digitalisointi vastaa toimintaympäristön muutokseen, jossa korostuvat globaalit turvallisuusuhkat, ilmastonmuutoksen vaikutukset, väestön ikääntyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Digitalisaatio mahdollistaa yksilöllisemmät ja ennakoivammat palvelut vastaten asiakkaiden tarpeisiin ajasta ja paikasta riippumatta, mutta samalla se edellyttää luottamuksen säilyttämistä ja kansalaisten mahdollisuuksia valvoa omien tietojensa hyödyntämistä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja alue, josta löytyy 30 kuntaa. Alueella asuu noin 416 000 asukasta ja työskentelee lähes 18 000 ammattilaista.
Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään RRP2 hankkeessa toimintamallia, jonka avulla vahvistetaan ammattilaisten digiosaamista. Syksyllä 2023 käynnistyneessä hankkeessa on tarkoitus kehittää ja pilotoida digimentoritoimintamallia ja matalan kynnyksen menetelmiä ammattilaisten digiosaamisen tukemiseen.
Henkilöstön digiosaaminen on perusedellytys, jotta palveluketjut toimisivat ja digiratkaisut olisivat hyötykäytössä. Digiosaamisen eri osa-alueet tulevat lähivuosina korostumaan entisestään. Pohteen kehittämistyön vaikutuksena ammattilaisten digiosaaminen kehittyy, joka edistää asukkaiden etä- ja digipalveluiden laatua.
Digitaalisten palveluiden määrä kasvaa koko ajan. Ammattilaisilla tulee olla tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet jotta he pystyvät työssään täysimääräisesti hyödyntämään digitaalisia työvälineitä. Työyhteisöllä on vaikutus yksilön digiosaamisen kehittymiseen. Työyhteisö luo ilmapiirin, jossa toisten auttaminen ja tukeminen ovat keskeisiä ja yhdessä edistetään digiosaamisen vahvistamista. Tarpeena on luoda Pohteelle rakenteita, joilla tuetaan ammattialisten digiosaamisen vahvistamista. Hanke käynnistyi vastaanottojen terveydenhuollon ammattilaisille ja erikoissairaanhoidon hoitotyön ammattilaisille suunnatulla digiosaamisen kartoituksella syksyllä 2024.
Kohderyhmänä vastaanottojen ammattilaiset.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Digimentoritoiminnalla pyritään vahvistamaan henkilöstön digiosaamista ja lisäämään digi-innokkuutta, jotta digitaalisten palvelujen käyttö olisi sujuvaa ja turvallista. Toiminta tuo rakenteen osaamisen kehittämiseen, tukee työyhteisöjä muutoksessa ja edistää digimyönteistä kulttuuria. Tavoitteena on, että digimentorit toimivat lähitukena, vähentävät epävarmuutta ja juurruttavat digitaaliset toimintatavat arkeen osana Pohteen strategisia tavoitteita.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tehtävät ja toimenpiteet juurruttamiseksi
- Digimentoreiden nimeäminen ja perehdytys: Jokaisessa yksikössä nimetään digimentori
- Verkoston rakentaminen: Digimentoreilla yhteinen Teams-kanava ja säännölliset verkostotapaamiset.
- Viesti ja näkyvyys: Toimintamallista tiedotetaan intrassa, yksikköpalavereissa ja esihenkilöiden kautta
- Materiaalien tuottaminen: Ohjeet, vinkit ja videot kootaan helposti saavutettavaan paikkaan (Teams).
- Seuranta ja palaute: Toteutetaan palautekyselyjä digimentoreille ja esihenkilöille säännöllisesti.
- Suunnittelu
Tavoitteiden määrittely, toimintamallin kuvaus ja resurssien varmistaminen. Hallintamallin laatiminen varmistaa, että tehtävät ja roolitukset ovat selvillä hankkeen jälkeen.
- Käynnistys
Digimentoreiden nimeäminen, perehdytys ja verkoston perustaminen.
- Toiminnan vakiinnuttaminen
Säännölliset tapaamiset, materiaalien jakaminen ja jatkuva viestintä.
- Seuranta ja kehittäminen
Säännöllisten palautteiden avulla arvioidaan vaikutuksia ja tehdään parannuksia.
- Juurtuminen
Digimentorointi sisällytetään osaksi kehittämisen palvelualueen toimintoja ja yksiköiden arjen käytäntöjä.
Johtopäätökset pilotoinnin jälkeen
- Toiminnan laajentaminen ja juurruttaminen syvällisellä tasolla vaatii esihenkilöiden tukea toimintaan.
- Toimintaan rekrytointi on ollut osittain haastavaa. Kiinnostuneita on ollut mutta resurssien puute estänyt osallistuminen verkoston toimintaan.
